Ero sivun ”Hiilineutraalius” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Otsikointi Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
→Lähteet: Lisätty linkkejä Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
==Lähteet== |
==Lähteet== |
||
{{Viitteet}} |
{{Viitteet}} |
||
== Aiheesta muualla == |
|||
* [https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005970372.html ''Suomi voisi nollata päästönsä, mutta mitä se vaatii? Tällaista olisi elämä hiilineutraalissa Suomessa vuonna 2035'', Helsingin Sanomien 19.1.2019 julkaistu artikkeli hiilineutraaliudesta] |
|||
[[Luokka:Ilmastonmuutos]] |
[[Luokka:Ilmastonmuutos]] |
||
Versio 19. tammikuuta 2019 kello 12.24
Hiilineutraaliudella tarkoitetaan tilannetta, jossa toiminta ei muuta ilmakehän hiilipitoisuutta, toisin sanoen toiminnan nettohiilijalanjälki on nolla. Hiilineutraali yhteiskunta tuottaa ilmakehään vain sen verran hiilipäästöjä kuin se pystyy sitomaan niitä ilmakehästä[1].
Käsite
Hiilineutraalius tarkoittaa suppeasti määriteltynä hiilidioksidipäästöjen vähentämistä nollaan tai tasapainottamista, mutta usein se laajennetaan käsittämään myös muut kasvihuonekaasut[1]. Tällöin hiilineutraaliudella tarkoitetaan käytännössä toiminnan ilmastoneutraaliutta: toiminta ei vaikuta ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuksiin ja sitä kautta ilmaston lämpenemiseen. Eri kasvihuonekaasupäästöjen ilmastovaikutusta voidaan vertailla keskenään hiilidioksidiekvivalenttien avulla.
Hiilineutraaliuden saavuttamisen keinot
Hiilineutraalius voidaan saavuttaa joko siirtymällä täysin hiilipäästöttömään tekniikkaan tai tasapainottamalla toiminnan hiilipäästöt sitomalla ilmakehästä päästöjä vastaava määrä hiiltä. Ilmakehän kasvavan hiilidioksidipitoisuuden vakiinnuttaminen ja ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää yhteiskunnan hiilipäästöjen kääntämistä laskuun[2], minkä vuoksi useat valtiot, yritykset ja yhteisöt ovat sitoutuneet tavoittelemaan hiilineutraaliutta toiminnassaan tietyllä aikataululla. Yhteiskunnan hiilineutraalius on mainittu pitkän aikavälin tavoitteena myös mm. Suomen vuoden 2011 hallitusohjelmassa[3].
Koska täydellinen hiilipäästöttömyys on käytännössä usein vaikea tai mahdoton saavuttaa, hiilineutraaleiksi itseään kutsuvat yritykset ja yhteisöt käyttävät yleensä päästökompensaatioita eli pyrkivät kumoamaan aiheuttamansa päästöt rahoittamalla vastaavan määrän päästövähennyksiä toisaalla. Esimerkiksi Suomen postinjakelua on markkinoitu hiilineutraalina vuodesta 2011 alkaen, kun Itella ilmoitti kompensoivansa toiminnastaan päästövähennysten jälkeen syntyvät hiilidioksidipäästöt.[4] Hiilineutraaliudesta käytetään energiantuotannossa käsitettä CO2-vapaa.[5]
Hiilinegatiivisuus
Tilannetta, jossa toiminta sitoo enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin aiheuttaa, kutsutaan hiilinegatiiviseksi. Tällöin toiminnan vaikutus on ilmastoa viilentävä. Hiilinegatiivista on pitkällä tähtäimellä esimerkiksi puiden sitoman hiilidioksidin säilöminen kestävään muotoon pois hiilikierrosta yhdistettynä jatkuvaan metsänuudistamiseen. Näin tapahtuu muun muassa käytettäessä puuta pitkäikäisinä rakennusmateriaaleina ja varsinkin varastoitaessa biohiiltä maaperään.
Lähteet
- ↑ a b Berninger, Kati: Hiilineutraali Suomi – Miten luodaan ilmastoystävällinen yhteiskunta?, s. 17. Gaudeamus, 2012. ISBN 978-952-495-247-7.
- ↑ IPCC: Summary for Policymakers. Climate Change 2007: Mitigation. Contribution of Working Group III to the Fourth Assessment Report of the Intergovernmental Panel on Climate Change 2007. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC. Viitattu 10.10.2013. (englanniksi)
- ↑ Pääministeri Jyrki Kataisen hallituksen ohjelma 22.6.2011. Valtioneuvoston kanslia. Viitattu 14.2.2014.
- ↑ Nyt postinjakelu Suomessa 100 %:sti hiilineutraalia ensimmäisenä maailmassa 1.2.2011. Itella. Viitattu 16.2.2014.
- ↑ toim. Virtanen, Anne & Rohweder, Liisa: ”Sanasto”, Ilmastonmuutos käytännössä, s. 410. Helsinki: Gaudeamus (Oy Yliopistokustannus University Press Finland Ltd), 2011. ISBN 978-952-495-178-4.