Ero sivun ”Montesquieu” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt Öykkä) ja palautettiin versio 17571957, jonka on tehnyt Ipr1: typo
Toimeenpanovalta, ei päätösvalta (joka tarkoittanee suurin piirtein samaa kuin lainsäädäntövalta). Muuta kielenhuoltoa.
Rivi 15: Rivi 15:
'''Charles-Louis de Secondat, La Brèden ja Montesquieun paroni''' ([[18. tammikuuta]] [[1689]] [[Château La Brède]], [[Ranska]] – [[10. helmikuuta]] [[1755]] [[Pariisi]], Ranska) oli kuuluisa [[filosofi]] ja [[valistus|valistuksen]] ajan [[kirjallisuus|kirjailija]]. Hän oli koulutukseltaan [[juristi]], mutta varallisuutensa ansiosta pystyi keskittymään kirjoittamiseen.
'''Charles-Louis de Secondat, La Brèden ja Montesquieun paroni''' ([[18. tammikuuta]] [[1689]] [[Château La Brède]], [[Ranska]] – [[10. helmikuuta]] [[1755]] [[Pariisi]], Ranska) oli kuuluisa [[filosofi]] ja [[valistus|valistuksen]] ajan [[kirjallisuus|kirjailija]]. Hän oli koulutukseltaan [[juristi]], mutta varallisuutensa ansiosta pystyi keskittymään kirjoittamiseen.


Montesquieun tunnetuimmat teokset ovat ''[[Persialaisia kirjeitä]]'' (1721) ja ''[[De l'Esprit des Lois]]'' (1748, Lakien henki, ei suom.), jota pidetään hänen pääteoksenaan. ''De l'Esprit des Lois'' on laaja teos, jossa käsitellään monia lainsäädännön aloja ja vertaillaan eri maissa eri aikakausina voimassa olleita lain säännöksiä. Teos tunnetaan kuitenkin parhaiten siitä, että siinä Montesquieu esittelee [[vallan kolmijako -oppi|vallan kolmijako-oppinsa]], jolla on ollut hyvin suuri merkitys länsimaisten [[demokratia|demokratioiden]] hallitusmuotojen kehitykselle. Montesquieu piti vallan keskittymistä pahimpana kansalaisten vapautta uhkaavana asiana. Hänen esittämänsä ratkaisu tähän uhkaan on vallan kolmijako-oppi, jonka mukaan lainsäädäntövallan, päätäntävallan ja tuomiovallan piti olla eri ihmisten käsissä.
Montesquieun tunnetuimmat teokset ovat ''[[Persialaisia kirjeitä]]'' (1721) ja ''[[De l'Esprit des Lois]]'' (1748, Lakien henki, ei suom.), jota pidetään hänen pääteoksenaan. ''De l'Esprit des Lois'' on laaja teos, jossa käsitellään monia lainsäädännön aloja ja vertaillaan eri maissa eri aikakausina voimassa olleita lain säännöksiä. Teos tunnetaan kuitenkin parhaiten siitä, että siinä Montesquieu esittelee [[vallan kolmijako -oppi|vallan kolmijako-oppinsa]], jolla on ollut hyvin suuri merkitys länsimaisten [[demokratia|demokratioiden]] hallitusmuotojen kehitykselle. Montesquieu piti vallan keskittymistä pahimpana kansalaisten vapautta uhkaavana asiana. Hänen esittämänsä ratkaisu tähän uhkaan on vallan kolmijako-oppi, jonka mukaan lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan piti olla eri ihmisten käsissä.


== ''Lakien henki'' ==
== ''Lakien henki'' ==
Rivi 21: Rivi 21:
{{Pääartikkeli|[[De l’Esprit des Lois]]}}
{{Pääartikkeli|[[De l’Esprit des Lois]]}}


Pääteoksensa ''Lakien henki'' Montesquieu julkaisi anonyymisti vuonna 1748. Kirja sai paljon huomiota ja arvostusta Euroopassa ja Britannian Amerikan-siirtokunnissa. Katolisissa maissa herätti myös vastustusta ja hänen arvostelijoidensa mukaan Montesquieu pyrki heikentämään uskonnon asemaa ja [[Luonnonoikeus|luonnollista lakia]]. Ranskassa katolinen kirkko kielsi Montesquieun Lakien hengen sekä muita teoksia, mitkä asetettiin katolisen kirkon kiellettyjen teosten listalle. Kuitenkin muualla Euroopassa, etenkin Britanniassa, niitä arvostettiin suuresti. Lakien henki oli myös myyntimenestys, se myi 22 painosta loppuun kahden ensimmäisen vuoden aikana.<ref>{{kirjaviite|Tekijä=Saether, Arild|Nimeke=Natural Law and the Origin of Political Economy: Samuel Pufendorf and the History of Economics|Vuosi=2017|Sivu=183|Julkaisija=Taylor & Francis|Tunniste=ISBN 131720770X}}</ref>
Pääteoksensa ''Lakien henki'' Montesquieu julkaisi anonyymisti vuonna 1748. Kirja sai paljon huomiota ja arvostusta Euroopassa ja Britannian Amerikan-siirtokunnissa. Katolisissa maissa se herätti myös vastustusta, ja Montesquieun arvostelijoiden mukaan hän pyrki heikentämään uskonnon asemaa ja [[Luonnonoikeus|luonnollista lakia]]. Ranskassa [[katolinen kirkko]] kielsi Montesquieun Lakien hengen sekä muita teoksia, jotka asetettiin katolisen kirkon kiellettyjen teosten listalle. Kuitenkin muualla Euroopassa, etenkin Britanniassa, niitä arvostettiin suuresti. Lakien henki oli myös myyntimenestys, se myi 22 painosta loppuun kahden ensimmäisen vuoden aikana.<ref>{{kirjaviite|Tekijä=Saether, Arild|Nimeke=Natural Law and the Origin of Political Economy: Samuel Pufendorf and the History of Economics|Vuosi=2017|Sivu=183|Julkaisija=Taylor & Francis|Tunniste=ISBN 131720770X}}</ref>


Montesquen mukaan "''hallitusvalta pitää rakentaa siten, että yhdenkään ihmisen ei tarvitse pelätä toista''", ja tämä ja hänen esittämänsä tarkka vallan ositus ja osien tasapainotus ("[[checks and balances]]") vaikutti myöhemmin ratkaisevasti [[Yhdysvallat|USA]]:n perustuslakiin ja sen isään, [[James Madison]]iin.
Montesquen mukaan "''hallitusvalta pitää rakentaa siten, että yhdenkään ihmisen ei tarvitse pelätä toista''", ja tämä ja hänen esittämänsä tarkka vallan ositus ja osien tasapainotus ("[[checks and balances]]") vaikutti myöhemmin ratkaisevasti [[Yhdysvallat|USA]]:n perustuslakiin ja sen isään, [[James Madison]]iin.

Versio 18. tammikuuta 2019 kello 13.15

Montesquieu
Paroni Montesquieu
Paroni Montesquieu
Henkilötiedot
Syntynyt18. tammikuuta 1689 Château La Brède, Ranska
Kuollut10. helmikuuta 1755 (66 vuotta) Pariisi, Ranska
Koulutus ja ura
Koulukunta valistus
Vaikutusalueet poliittinen filosofia
Tunnetut työt De l'Esprit des Lois, vallan kolmijako-oppi
Nimikirjoitus
Nimikirjoitus

Charles-Louis de Secondat, La Brèden ja Montesquieun paroni (18. tammikuuta 1689 Château La Brède, Ranska – 10. helmikuuta 1755 Pariisi, Ranska) oli kuuluisa filosofi ja valistuksen ajan kirjailija. Hän oli koulutukseltaan juristi, mutta varallisuutensa ansiosta pystyi keskittymään kirjoittamiseen.

Montesquieun tunnetuimmat teokset ovat Persialaisia kirjeitä (1721) ja De l'Esprit des Lois (1748, Lakien henki, ei suom.), jota pidetään hänen pääteoksenaan. De l'Esprit des Lois on laaja teos, jossa käsitellään monia lainsäädännön aloja ja vertaillaan eri maissa eri aikakausina voimassa olleita lain säännöksiä. Teos tunnetaan kuitenkin parhaiten siitä, että siinä Montesquieu esittelee vallan kolmijako-oppinsa, jolla on ollut hyvin suuri merkitys länsimaisten demokratioiden hallitusmuotojen kehitykselle. Montesquieu piti vallan keskittymistä pahimpana kansalaisten vapautta uhkaavana asiana. Hänen esittämänsä ratkaisu tähän uhkaan on vallan kolmijako-oppi, jonka mukaan lainsäädäntövallan, toimeenpanovallan ja tuomiovallan piti olla eri ihmisten käsissä.

Lakien henki

Pääartikkeli: De l’Esprit des Lois

Pääteoksensa Lakien henki Montesquieu julkaisi anonyymisti vuonna 1748. Kirja sai paljon huomiota ja arvostusta Euroopassa ja Britannian Amerikan-siirtokunnissa. Katolisissa maissa se herätti myös vastustusta, ja Montesquieun arvostelijoiden mukaan hän pyrki heikentämään uskonnon asemaa ja luonnollista lakia. Ranskassa katolinen kirkko kielsi Montesquieun Lakien hengen sekä muita teoksia, jotka asetettiin katolisen kirkon kiellettyjen teosten listalle. Kuitenkin muualla Euroopassa, etenkin Britanniassa, niitä arvostettiin suuresti. Lakien henki oli myös myyntimenestys, se myi 22 painosta loppuun kahden ensimmäisen vuoden aikana.[1]

Montesquen mukaan "hallitusvalta pitää rakentaa siten, että yhdenkään ihmisen ei tarvitse pelätä toista", ja tämä ja hänen esittämänsä tarkka vallan ositus ja osien tasapainotus ("checks and balances") vaikutti myöhemmin ratkaisevasti USA:n perustuslakiin ja sen isään, James Madisoniin.

Kirja omistaa neljä kappaletta Englannin ja sen vapauden turvaavan vallanjaon käsittelemiseen. Montesquieu oli myös huolissaan siitä, että Ranskassa monarkin valtaa rajoittava aatelin voima oli katoamassa.

Poliittiset näkemykset

Lettres familieres a divers amis d'Italie, 1767

Liberalismi

Vaikka Montesquieu ei ollut puhdasverinen liberaali, hänen vallan kolmijako-opistaan tuli osa liberalismin ydintä ja hän sanoi, että kaupankäynnillä oli "taipumus parantaa ihmiset uskonnollisesta, etnisestä ja valtiollisesta kiihkoilusta. Se opetti heidät vihaamaan sotia ja nauttimaan kansallisuuksien ja yksilöiden eroavuuksista."[2]

Lakien hengessä Montesquieu puoltaa perustuslaillisuutta, vallanjakoa, orjuuden lakkauttamista, ihmisoikeuksia ja laillisuusperiaatetta.

Konservatiivisia kantoja

Toisaalta Montesquieulla oli monia myöhempien valistusajattelijoiden näkemyksiä konservatiivisempia kantoja. Hän esimerkiksi hyväksyi perinnöllisen vallan ja ensiksi syntyneen lapsen etuoikeudet (esikoisoikeuden). Hänestä nainen saattoi johtaa hallitusta muttei perhettä.

Kirjallisuutta

  • Montesquieu: Persialaisia kirjeitä. (Lettres persanes, 1721.) Suomentanut ja johdannolla sekä selityksillä varustanut J. V. Lehtonen. 3. painos (1. painos: Kariston klassillinen kirjasto 10. Karisto, 1919). Hämeenlinna: Karisto, 1988. ISBN 951-23-2593-4.

Lähteet

  1. ↑ Saether, Arild: Natural Law and the Origin of Political Economy: Samuel Pufendorf and the History of Economics, s. 183. Taylor & Francis, 2017. ISBN 131720770X.
  2. ↑ Saastamoinen, Kari: Eurooppalainen liberalismi : etiikka, talous, politiikka, s. 30. Atena, 1998. ISBN 951-796-141-3.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Montesquieu.
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Montesquieu.
Edeltäjä:
Louis de Sacy 		Ranskan akatemian jäsen
Tuoli 2
1728–1755 		Seuraaja:
Jean-Baptiste Vivien de Châteaubrun
Kansainväliset
Kansalliset
Tieteilijät
Taiteenala
Henkilöt
Muut
Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Montesquieu&oldid=17861225”