Ero sivun ”Ontario” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
p kh
Rivi 43: Rivi 43:
Ontariossa on monia isoja kaupunkeja, kuten [[Toronto]] (provinssin pääkaupunki), [[Ottawa]] (Kanadan pääkaupunki) ja [[Thunder Bay]]. Osa [[Niagaran putoukset|Niagaran putouksista]] sijaitsee Ontarion puolella, osa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] puolella.
Ontariossa on monia isoja kaupunkeja, kuten [[Toronto]] (provinssin pääkaupunki), [[Ottawa]] (Kanadan pääkaupunki) ja [[Thunder Bay]]. Osa [[Niagaran putoukset|Niagaran putouksista]] sijaitsee Ontarion puolella, osa [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] puolella.


Ontarion ilmasto on vaihtelevaa. Kuumimmissa paikoissa on kesällä yli 30°C ja kylmimmissä talvella alle -40°C.<ref name="CE"/>
Ontarion ilmasto on vaihtelevaa. Kuumimmissa paikoissa on kesällä yli 30&nbsp;°C ja kylmimmissä talvella alle –40&nbsp;°C.<ref name="CE"/>
== Historia ==
== Historia ==
Ennen eurooppalaisten tuloa alueen pohjoisosassa eli metsästäviä [[Algonkin-kansat|Algonkin-kansoja]], etelässä taas [[Attiwendaronkit ]] ja [[Huronit ]].<ref name="CE"/> Ranskalainen Étienne Brûlé teki alueella tutkimusretkiä 1610–12. Englantilainen Henry Hudson purjehti Hudsoninlahdelle 1611 ja julisti alueen kuuluvan Englannille. [[Seitsenvuotinen sota|Seitsenvuotisen sodan]] päätteeksi Ranskan alueet Amerikassa siirtyivät Britannian haltuun.
Ennen eurooppalaisten tuloa alueen pohjoisosassa eli metsästäviä [[Algonkin-kansat|Algonkin-kansoja]], etelässä taas [[Attiwendaronkit ]] ja [[Huronit ]].<ref name="CE"/> Ranskalainen Étienne Brûlé teki alueella tutkimusretkiä 1610–12. Englantilainen Henry Hudson purjehti Hudsoninlahdelle 1611 ja julisti alueen kuuluvan Englannille. [[Seitsenvuotinen sota|Seitsenvuotisen sodan]] päätteeksi Ranskan alueet Amerikassa siirtyivät Britannian haltuun.

Versio 13. tammikuuta 2019 kello 14.44

Tämä artikkeli käsittelee Kanadan provinssia. Muita merkityksiä on erillisellä täsmennyssivulla.
Ontario
lippu vaakuna
Motto: Ut Incepit Fidelis Sic Permanet
Viralliset kielet englanti
Pääkaupunki Toronto
Suurin kaupunki Toronto
Varakuvernööri Elizabeth Dowdeswell
Pääministeri Doug Ford (Progressive Conservative)
Edustus parlamentissa
– alahuone 121
– senaatti 24
Pinta-ala sijalla 4.
– yhteensä 1 076 395 km²
– maapinta-ala 917 741 km²
– vesipinta-ala 158 654 km² (14,7 %)
Väkiluku sijalla 1.
– yhteensä (2016) 13 448 494
– väestötiheys 14,65 /km²
Osaksi liittovaltiota
– päivämäärä 1. heinäkuuta 1867
– järjestyksessä 1.
Aikavyöhyke UTC-5/-4
Lyhenteet
– postitunnus ON
– aluetunnus CA-ON
– postiosoitteen etuliite K L M N P
www.gov.on.ca

Ontario on asukasluvultaan Kanadan suurin provinssi, ja siellä oli 13 448 494 asukasta vuonna 2016.[1] Sen nimi tulee huroneiden kielestä ja käännetään "kauniit järvet" tai "kauniit vedet".[2]

Maantiede

Ontario on pinta-alaltaan Kanadan toiseksi suurin provinssi. Se kattaa manner-Kanadan osan joka ulottuu Hudsoninlahdelta ja Jamesinlahdelta etelään Suurille järville asti.[3] Idässä sitä rajaa St. Lawrence-joki, länsirajan takana alkaa Manitoba.[2]

Ontarion maaperä jakaantuu kolmeen alueeseen: Hudsoninlahden ympäristön alanko, Kanadan kilpi ja Suurten järvien ja St. Lawrence-joen tasangot. Maanviljelys ja asutus keskittyvät provinssin viljavaan eteläosaan.[2]

Ontariossa on monia isoja kaupunkeja, kuten Toronto (provinssin pääkaupunki), Ottawa (Kanadan pääkaupunki) ja Thunder Bay. Osa Niagaran putouksista sijaitsee Ontarion puolella, osa Yhdysvaltojen puolella.

Ontarion ilmasto on vaihtelevaa. Kuumimmissa paikoissa on kesällä yli 30 °C ja kylmimmissä talvella alle –40 °C.[2]

Historia

Ennen eurooppalaisten tuloa alueen pohjoisosassa eli metsästäviä Algonkin-kansoja, etelässä taas Attiwendaronkit ja Huronit .[2] Ranskalainen Étienne Brûlé teki alueella tutkimusretkiä 1610–12. Englantilainen Henry Hudson purjehti Hudsoninlahdelle 1611 ja julisti alueen kuuluvan Englannille. Seitsenvuotisen sodan päätteeksi Ranskan alueet Amerikassa siirtyivät Britannian haltuun.

British North America Act perusti vuonna 1867 Dominion of Canadan johon kuului neljä provinssia: Nova Scotia, New Brunswick, Quebec ja Ontario. Quebec ja Ontario jaettiin kielirajojen mukaan: Quebec ranskankielisille, Ontario englanninkielisille.

Hallinto

Ontario on provinssi, mikä tarkoittaa että sillä on laaja itsehallinto. Provinsseilla on ja oma verotus ja lainsäädäntö, sillä ne huolehtivat itse muun muassa järjestyksestä, paikallisesta infastruktuurista, luonnonvarojen käytöstä, koulutuksesta ja terveydenhuollosta. Provinsseilla on omat perustuslait, jotka eivät kuitenkaan saa olla ristiriidassa liittovaltion perustuslain kanssa. Sama pätee muuhun lainsäädäntöön.[4]

Britannian kruunun edustaja ja provinssin päämies on varakuvernööri, jonka nimeään viideksi vuodeksi kerrallaan Kanadan kenraalikuvernööri konsultoituaan Kanadan pääministeriä.[5] Ontariolla on 24 edustajaa maan parlamentin senaatissa ja 121 edustajaa edustajainhuoneessa.[6]

Ontarion parlamentti säätää provinssin lait. Parlamentti on yksikamarinen ja sen 107 edustajaa valitaan vaaleilla neljän-viiden vuoden välein. Vaalit voittaneen puolueen johtajasta tulee Ontarion pääministeri ja hän valitsee hallituksen.[7] Varakuvernöörin rooli on vahvistaa parlamentin asettamat lait, sekä edustaa Ontariota provinssin ulkopuolella.[5]

Provinssilla on kolme tuomioistuinta, jotka pitävät Ontarion tuomiovaltaa. Ne ovat Ontarion tuomioistuin (Ontario Court of Justice), ylioikeus (Supreme Court) ja vetoomustuomioistuin (Court of Appeal).[8] Näiden yläpuolella on vielä liittovaltion korkein oikeus.

Ontario jakautuu kuntiin, joita on yhteensä 444.[9] Ontariossa on kaksitasoinen kuntajärjestelmä, jossa ylemmällä tasolla ovat aluekunnat ja alemmalla tasolla tavalliset kunnat. Lisäksi on olemassa yhden tason kuntia, jotka vaikuttavat molemmalla tasolla. Pohjois-Ontarion harvaan asutuilla alueilla ei ole kuntia, vaan paikallishallinnosta vastaavat piirit.[10]

Ontarion kartta


Talous

Provinssin eteläosissa harjoitetaan edelleen maanviljelyä, vaikka sen merkitys on viime vuosikymmeninä pienentynyt. Nykyisin pelloilla kasvaa lähinnä rehua, ja monet tilat keskittyvät sikojen, naudanlihan ja maidon tuotantoon.[2] Provinssin lounaisosa kuuluu Yhdysvalloista Kanadan puolelle ulottuvaan ns. maissivyöhykkeeseen, jossa on erityisen suotuisat viljelyolosuhteet.[11]

Provinssin pohjoisosissa on laajat malmivarat.[2]

Ontarion joet ja erityisesti sen läpi kulkeva Niagara River tuovat alueelle suuret vesivoimavarat. Tämä etulyöntiasema sekä erinomaiset kuljetusyhteydet USA:n keskiosiin ovat tehneet alueesta Kanadan teollistuneimman alueen. Tärkein osa-alue on tehdasteollisuus, jota harjoitetaan etupäässä nk. Kultaisen hevosenkengän alueella.

Väestö

Ontarion väestö on kasvanut viime vuosikymmeninä: vuonna 1981 provinssissa oli 8,6 miljoonaa asukasta, vuonna 2001 11,4 miljoonaa ja vuonna 2015 13,8 miljoonaa.[12]

Suurmmat kaupungit ovat Toronto, Ottawa, Mississauga, Brampton ja Hamilton. Vuonna 2011 näissä kaikissa oli yli puoli miljoonaa asukasta.[12]

Kulttuuri ja urheilu

Ontariossa toimii neljä sinfoniaorkesteria: Toronton sinfoniaorkesteri, Ottawa, Hamilton ja Kitchener-Waterloo.[2]

Ontariossa on ammattilaisjoukkueita baseballissa, koripallossa, jääkiekossa, rugbyssä ja kahdessa erilaisessa jalkapallolajissa.

Seura Laji Liiga Kotipaikka Stadion
Toronto Blue Jays Baseball MLB Toronto Rogers Centre
Toronto Raptors Koripallo NBA Toronto Air Canada Centre
Ottawa Senators Jääkiekko NHL Ottawa Canadian Tire Centre
Toronto Maple Leafs Jääkiekko NHL Toronto Air Canada Centre
Hamilton Tiger-Cats Kanadalainen jalkapallo CFL Hamilton Tim Hortons Field
Ottawa Redblacks Kanadalainen jalkapallo CFL Ottawa TD Place Stadium
Toronto Argonauts Kanadalainen jalkapallo CFL Toronto BMO Field
Toronto Wolfpack Rugby 1-Liiga Toronto Lamport Stadium
Ottawa Fury Jalkapallo NASL Ottawa TD Place Stadium
Toronto FC Jalkapallo MLS Toronto BMO Field

Lähteet

  1. ↑ Population and dwelling counts, for Canada, provinces and territories, 2016 and 2011 censuses Statistics Canada. 8.2.2017. Viitattu 26.7.2018.
  2. ↑ a b c d e f g h Robert Bothwell & Norman Hillmer: Ontario The Canadian Encyclopedia. 2007 / 2015. Viitattu 22.10.2016.
  3. ↑ Ontario Encyclopedia Britannica. Viitattu 22.10.2016.
  4. ↑ Powers of the National and Provincial Governments Parliament of Canada. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
  5. ↑ a b The Crown in Ontario: Introduction Lieutenant Governor of Ontario. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
  6. ↑ House of Commons Seat Allocation by Province Elections Canada. Viitattu 26.7.2018.
  7. ↑ History of government Government of Ontario. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
  8. ↑ Ontario Courts Judges' Library. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
  9. ↑ List of Ontario Municipalities Ministry of Municipal Affairs and Housing. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
  10. ↑ The Municipal Councillor’s Guide (pdf) Ontario Ministry of Municipal Affairs and Housing. Viitattu 26.10.2014. (englanniksi)
  11. ↑ Southwestern Ontario: An Island in the Heart of The Corn Belt Seed Corn Growers. Viitattu 22.10.2016.
  12. ↑ a b Thomas Brinkhoff: Ontario citypopulation.de. Viitattu 22.10.2016.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ontario.
Kanada
Kanadan provinssit ja territoriot
Provinssit
Territoriot
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ontario&oldid=17848654”