Ero sivun ”Natriumvetykarbonaatti” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh |
kh: monesti pilkkusekä on ja |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
| liukoisuus = 9,59 g/100 ml |
| liukoisuus = 9,59 g/100 ml |
||
}} |
}} |
||
'''Natriumvetykarbonaatti''' eli '''natriumbikarbonaatti''' (NaHCO<sub>3</sub>) on valkoista veteen hyvin liukenevaa jauhetta. Natriumvetykarbonaatti hajoaa kuumennettaessa [[natriumkarbonaatti|natriumkarbonaatiksi]], [[hiilidioksidi|hiilidioksidiksi]] |
'''Natriumvetykarbonaatti''' eli '''natriumbikarbonaatti''' (NaHCO<sub>3</sub>) on valkoista veteen hyvin liukenevaa jauhetta. Natriumvetykarbonaatti hajoaa kuumennettaessa [[natriumkarbonaatti|natriumkarbonaatiksi]], [[hiilidioksidi|hiilidioksidiksi]] ja [[vesi|vedeksi]]. Kansanomainen triviaalinimi natriumvetykarbonaatille on '''ruokasooda''' (käytetään [[leivonta|leivonnassa]]), kun taas [[natriumkarbonaatti]]a kutsutaan soodaksi. |
||
Natriumvetykarbonaatin [[moolimassa]] on 84,0 g/mol, [[sulamispiste]] 50 °C (hajoaa), [[tiheys]] 2,1 g/cm<sup>3</sup> (veden tiheys on 1,0 g/cm<sup>3</sup>), liukoisuus veteen 8,7 g/100 ml (20 °C) ja [[CAS-numero]] 144-55-8. |
Natriumvetykarbonaatin [[moolimassa]] on 84,0 g/mol, [[sulamispiste]] 50 °C (hajoaa), [[tiheys]] 2,1 g/cm<sup>3</sup> (veden tiheys on 1,0 g/cm<sup>3</sup>), liukoisuus veteen 8,7 g/100 ml (20 °C) ja [[CAS-numero]] 144-55-8. |
||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
==''Bi''-etuliitteen alkuperä== |
==''Bi''-etuliitteen alkuperä== |
||
Natriumbikarbonaatin kaavaa tarkasteltaessa siinä ei vaikuta olevan mitään mikä oikeuttaisi nimen ''bi''-etuliitteen. Nimitys on peräisin [[Antoine Lavoisier]]in ajoilta (1700-luvulta), kun [[suola|suoloja]] pidettiin metallioksidin ja epämetallioksidin yhdistelminä, jollaisina ne myös kirjoitettiin. Esimerkiksi natriumkarbonaatti, Na<sub>2</sub>CO<sub>3</sub>, kirjoitettiin muodossa Na<sub>2</sub>O · CO<sub>2</sub>. Vedyn läsnäolon selittämiseksi bikarbonaattien ajateltiin olevan vesimolekyyliin yhtyneitä suoloja. Niinpä natriumvetykarbonaatti, NaHCO<sub>3</sub>, kirjoitettiin Na<sub>2</sub>O · 2CO<sub>2</sub> · H<sub>2</sub>O, ja sitä kutsuttiin johdonmukaisesti natrium |
Natriumbikarbonaatin kaavaa tarkasteltaessa siinä ei vaikuta olevan mitään mikä oikeuttaisi nimen ''bi''-etuliitteen. Nimitys on peräisin [[Antoine Lavoisier]]in ajoilta (1700-luvulta), kun [[suola|suoloja]] pidettiin metallioksidin ja epämetallioksidin yhdistelminä, jollaisina ne myös kirjoitettiin. Esimerkiksi natriumkarbonaatti, Na<sub>2</sub>CO<sub>3</sub>, kirjoitettiin muodossa Na<sub>2</sub>O · CO<sub>2</sub>. Vedyn läsnäolon selittämiseksi bikarbonaattien ajateltiin olevan vesimolekyyliin yhtyneitä suoloja. Niinpä natriumvetykarbonaatti, NaHCO<sub>3</sub>, kirjoitettiin Na<sub>2</sub>O · 2CO<sub>2</sub> · H<sub>2</sub>O, ja sitä kutsuttiin johdonmukaisesti natrium<u>bi</u>karbonaatiksi. <ref>[http://members.xoom.alice.it/alberto_chim/antichi.pdf ''Antichi termini chimici'', Giacomo Guilizzoni]</ref> |
||
==Käyttö== |
==Käyttö== |
||
Natriumvetykarbonaattia käytetään yleisimmin [[leivonta|leivonnassa]] ja yleisemmin ruoanlaitossa, mutta se sopii myös mahalaukun happoisuuden vähentämiseen, hampaiden puhdistukseen |
Natriumvetykarbonaattia käytetään yleisimmin [[leivonta|leivonnassa]] ja yleisemmin ruoanlaitossa, mutta se sopii myös mahalaukun happoisuuden vähentämiseen, hampaiden puhdistukseen ja ihonhoitoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luonnontiede.argumentti.fi/ravinto_fyysinen_henkinen_terveys.php?id=26 | Nimeke =Johdanto: ravinto ja terveydenhoito | Tekijä =Luonnontiede: ihmismielestä maailmankaikkeuteen | Viitattu = 16.6.2010 }}{{404}}</ref> Lisäksi se toimii salisylaattimyrkytyksen antidoottina<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94120.pdf|nimeke = Antidootit ja muut myrkytyslääkkeet – mitä mistä milloin|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>. |
||
Sitä käytetään myös [[soodapuhallus|soodapuhalluksessa]] |
Sitä käytetään myös [[soodapuhallus|soodapuhalluksessa]] irrottamaan maalia ja epäpuhtauksia erilaisilta pinnoilta. |
||
==Viittaukset== |
==Viittaukset== |
||
Versio 10. tammikuuta 2019 kello 23.29
| Natriumvetykarbonaatti | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| Muut nimet |
Natriumbikarbonaatti Ruokasooda |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | NaHCO3 |
| Moolimassa | 84,008 g/mol |
| Ulkomuoto | Valkoinen jauhe |
| Sulamispiste | 50 °C (323,15 K) |
| Kiehumispiste | Hajoaa |
| Tiheys | 2,159 g/cm3 |
| Liukoisuus veteen | 9,59 g/100 ml |
Natriumvetykarbonaatti eli natriumbikarbonaatti (NaHCO3) on valkoista veteen hyvin liukenevaa jauhetta. Natriumvetykarbonaatti hajoaa kuumennettaessa natriumkarbonaatiksi, hiilidioksidiksi ja vedeksi. Kansanomainen triviaalinimi natriumvetykarbonaatille on ruokasooda (käytetään leivonnassa), kun taas natriumkarbonaattia kutsutaan soodaksi.
Natriumvetykarbonaatin moolimassa on 84,0 g/mol, sulamispiste 50 °C (hajoaa), tiheys 2,1 g/cm3 (veden tiheys on 1,0 g/cm3), liukoisuus veteen 8,7 g/100 ml (20 °C) ja CAS-numero 144-55-8.
Bi-etuliitteen alkuperä
Natriumbikarbonaatin kaavaa tarkasteltaessa siinä ei vaikuta olevan mitään mikä oikeuttaisi nimen bi-etuliitteen. Nimitys on peräisin Antoine Lavoisierin ajoilta (1700-luvulta), kun suoloja pidettiin metallioksidin ja epämetallioksidin yhdistelminä, jollaisina ne myös kirjoitettiin. Esimerkiksi natriumkarbonaatti, Na2CO3, kirjoitettiin muodossa Na2O · CO2. Vedyn läsnäolon selittämiseksi bikarbonaattien ajateltiin olevan vesimolekyyliin yhtyneitä suoloja. Niinpä natriumvetykarbonaatti, NaHCO3, kirjoitettiin Na2O · 2CO2 · H2O, ja sitä kutsuttiin johdonmukaisesti natriumbikarbonaatiksi. [1]
Käyttö
Natriumvetykarbonaattia käytetään yleisimmin leivonnassa ja yleisemmin ruoanlaitossa, mutta se sopii myös mahalaukun happoisuuden vähentämiseen, hampaiden puhdistukseen ja ihonhoitoon.[2] Lisäksi se toimii salisylaattimyrkytyksen antidoottina[3].
Sitä käytetään myös soodapuhalluksessa irrottamaan maalia ja epäpuhtauksia erilaisilta pinnoilta.
Viittaukset
- ↑ Antichi termini chimici, Giacomo Guilizzoni
- ↑ Luonnontiede: ihmismielestä maailmankaikkeuteen: Johdanto: ravinto ja terveydenhoito luonnontiede.argumentti.fi. Viitattu 16.6.2010. [vanhentunut linkki]
- ↑ Antidootit ja muut myrkytyslääkkeet – mitä mistä milloin terveyskirjasto.fi.
Aiheesta muualla
- Natriumvetykarbonaatin kansainvälinen kemikaalikortti
- OECD: Sodium Bicarbonate (englanniksi) (pdf)
- PubChem: Sodium Bicarbonate (englanniksi)
- DrugBank: Sodium bicarbonate (englanniksi)
- KEGG: Sodium bicarbonate (englanniksi)