Ero sivun ”Natriumvetykarbonaatti” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p kh
kh: monesti pilkkusekä on ja
Rivi 12: Rivi 12:
| liukoisuus = 9,59 g/100 ml
| liukoisuus = 9,59 g/100 ml
}}
}}
'''Natriumvetykarbonaatti''' eli '''natriumbikarbonaatti''' (NaHCO<sub>3</sub>) on valkoista veteen hyvin liukenevaa jauhetta. Natriumvetykarbonaatti hajoaa kuumennettaessa [[natriumkarbonaatti|natriumkarbonaatiksi]], [[hiilidioksidi|hiilidioksidiksi]] sekä [[vesi|vedeksi]]. Kansanomainen triviaalinimi natriumvetykarbonaatille on '''ruokasooda''' (käytetään [[leivonta|leivonnassa]]), kun taas [[natriumkarbonaatti]]a kutsutaan soodaksi.
'''Natriumvetykarbonaatti''' eli '''natriumbikarbonaatti''' (NaHCO<sub>3</sub>) on valkoista veteen hyvin liukenevaa jauhetta. Natriumvetykarbonaatti hajoaa kuumennettaessa [[natriumkarbonaatti|natriumkarbonaatiksi]], [[hiilidioksidi|hiilidioksidiksi]] ja [[vesi|vedeksi]]. Kansanomainen triviaalinimi natriumvetykarbonaatille on '''ruokasooda''' (käytetään [[leivonta|leivonnassa]]), kun taas [[natriumkarbonaatti]]a kutsutaan soodaksi.


Natriumvetykarbonaatin [[moolimassa]] on 84,0&nbsp;g/mol, [[sulamispiste]] 50&nbsp;°C (hajoaa), [[tiheys]] 2,1&nbsp;g/cm<sup>3</sup> (veden tiheys on 1,0&nbsp;g/cm<sup>3</sup>), liukoisuus veteen 8,7&nbsp;g/100&nbsp;ml (20&nbsp;°C) ja [[CAS-numero]] 144-55-8.
Natriumvetykarbonaatin [[moolimassa]] on 84,0&nbsp;g/mol, [[sulamispiste]] 50&nbsp;°C (hajoaa), [[tiheys]] 2,1&nbsp;g/cm<sup>3</sup> (veden tiheys on 1,0&nbsp;g/cm<sup>3</sup>), liukoisuus veteen 8,7&nbsp;g/100&nbsp;ml (20&nbsp;°C) ja [[CAS-numero]] 144-55-8.
Rivi 18: Rivi 18:
==''Bi''-etuliitteen alkuperä==
==''Bi''-etuliitteen alkuperä==


Natriumbikarbonaatin kaavaa tarkasteltaessa siinä ei vaikuta olevan mitään mikä oikeuttaisi nimen ''bi''-etuliitteen. Nimitys on peräisin [[Antoine Lavoisier]]in ajoilta (1700-luvulta), kun [[suola|suoloja]] pidettiin metallioksidin ja epämetallioksidin yhdistelminä, jollaisina ne myös kirjoitettiin. Esimerkiksi natriumkarbonaatti, Na<sub>2</sub>CO<sub>3</sub>, kirjoitettiin muodossa Na<sub>2</sub>O&nbsp;·&nbsp;CO<sub>2</sub>. Vedyn läsnäolon selittämiseksi bikarbonaattien ajateltiin olevan vesimolekyyliin yhtyneitä suoloja. Niinpä natriumvetykarbonaatti, NaHCO<sub>3</sub>, kirjoitettiin Na<sub>2</sub>O&nbsp;·&nbsp;2CO<sub>2</sub>&nbsp;·&nbsp;H<sub>2</sub>O, ja sitä kutsuttiin johdonmukaisesti natrium''bi''karbonaatiksi. <ref>[http://members.xoom.alice.it/alberto_chim/antichi.pdf ''Antichi termini chimici'', Giacomo Guilizzoni]</ref>
Natriumbikarbonaatin kaavaa tarkasteltaessa siinä ei vaikuta olevan mitään mikä oikeuttaisi nimen ''bi''-etuliitteen. Nimitys on peräisin [[Antoine Lavoisier]]in ajoilta (1700-luvulta), kun [[suola|suoloja]] pidettiin metallioksidin ja epämetallioksidin yhdistelminä, jollaisina ne myös kirjoitettiin. Esimerkiksi natriumkarbonaatti, Na<sub>2</sub>CO<sub>3</sub>, kirjoitettiin muodossa Na<sub>2</sub>O&nbsp;·&nbsp;CO<sub>2</sub>. Vedyn läsnäolon selittämiseksi bikarbonaattien ajateltiin olevan vesimolekyyliin yhtyneitä suoloja. Niinpä natriumvetykarbonaatti, NaHCO<sub>3</sub>, kirjoitettiin Na<sub>2</sub>O&nbsp;·&nbsp;2CO<sub>2</sub>&nbsp;·&nbsp;H<sub>2</sub>O, ja sitä kutsuttiin johdonmukaisesti natrium<u>bi</u>karbonaatiksi. <ref>[http://members.xoom.alice.it/alberto_chim/antichi.pdf ''Antichi termini chimici'', Giacomo Guilizzoni]</ref>


==Käyttö==
==Käyttö==


Natriumvetykarbonaattia käytetään yleisimmin [[leivonta|leivonnassa]] ja yleisemmin ruoanlaitossa, mutta se sopii myös mahalaukun happoisuuden vähentämiseen, hampaiden puhdistukseen, sekä ihonhoitoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luonnontiede.argumentti.fi/ravinto_fyysinen_henkinen_terveys.php?id=26 | Nimeke =Johdanto: ravinto ja terveydenhoito | Tekijä =Luonnontiede: ihmismielestä maailmankaikkeuteen | Viitattu = 16.6.2010 }}{{404}}</ref> Lisäksi se toimii salisylaattimyrkytyksen antidoottina<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94120.pdf|nimeke = Antidootit ja muut myrkytyslääkkeet – mitä mistä milloin|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>.
Natriumvetykarbonaattia käytetään yleisimmin [[leivonta|leivonnassa]] ja yleisemmin ruoanlaitossa, mutta se sopii myös mahalaukun happoisuuden vähentämiseen, hampaiden puhdistukseen ja ihonhoitoon.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.luonnontiede.argumentti.fi/ravinto_fyysinen_henkinen_terveys.php?id=26 | Nimeke =Johdanto: ravinto ja terveydenhoito | Tekijä =Luonnontiede: ihmismielestä maailmankaikkeuteen | Viitattu = 16.6.2010 }}{{404}}</ref> Lisäksi se toimii salisylaattimyrkytyksen antidoottina<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo94120.pdf|nimeke = Antidootit ja muut myrkytyslääkkeet – mitä mistä milloin|julkaisu = |julkaisija = |viitattu = |tekijä = |ajankohta = }}</ref>.


Sitä käytetään myös [[soodapuhallus|soodapuhalluksessa]] irroittamaan maalia ja epäpuhtauksia erilaisilta pinnoilta.
Sitä käytetään myös [[soodapuhallus|soodapuhalluksessa]] irrottamaan maalia ja epäpuhtauksia erilaisilta pinnoilta.


==Viittaukset==
==Viittaukset==

Versio 10. tammikuuta 2019 kello 23.29

Natriumvetykarbonaatti
Tunnisteet
Muut nimet Natriumbikarbonaatti
Ruokasooda
CAS-numero 144-55-8
PubChem CID 516892
Ominaisuudet
Molekyylikaava NaHCO3
Moolimassa 84,008 g/mol
Ulkomuoto Valkoinen jauhe
Sulamispiste 50 °C (323,15 K)
Kiehumispiste Hajoaa
Tiheys 2,159 g/cm3
Liukoisuus veteen 9,59 g/100 ml

Natriumvetykarbonaatti eli natriumbikarbonaatti (NaHCO3) on valkoista veteen hyvin liukenevaa jauhetta. Natriumvetykarbonaatti hajoaa kuumennettaessa natriumkarbonaatiksi, hiilidioksidiksi ja vedeksi. Kansanomainen triviaalinimi natriumvetykarbonaatille on ruokasooda (käytetään leivonnassa), kun taas natriumkarbonaattia kutsutaan soodaksi.

Natriumvetykarbonaatin moolimassa on 84,0 g/mol, sulamispiste 50 °C (hajoaa), tiheys 2,1 g/cm3 (veden tiheys on 1,0 g/cm3), liukoisuus veteen 8,7 g/100 ml (20 °C) ja CAS-numero 144-55-8.

Bi-etuliitteen alkuperä

Natriumbikarbonaatin kaavaa tarkasteltaessa siinä ei vaikuta olevan mitään mikä oikeuttaisi nimen bi-etuliitteen. Nimitys on peräisin Antoine Lavoisierin ajoilta (1700-luvulta), kun suoloja pidettiin metallioksidin ja epämetallioksidin yhdistelminä, jollaisina ne myös kirjoitettiin. Esimerkiksi natriumkarbonaatti, Na2CO3, kirjoitettiin muodossa Na2O · CO2. Vedyn läsnäolon selittämiseksi bikarbonaattien ajateltiin olevan vesimolekyyliin yhtyneitä suoloja. Niinpä natriumvetykarbonaatti, NaHCO3, kirjoitettiin Na2O · 2CO2 · H2O, ja sitä kutsuttiin johdonmukaisesti natriumbikarbonaatiksi. [1]

Käyttö

Natriumvetykarbonaattia käytetään yleisimmin leivonnassa ja yleisemmin ruoanlaitossa, mutta se sopii myös mahalaukun happoisuuden vähentämiseen, hampaiden puhdistukseen ja ihonhoitoon.[2] Lisäksi se toimii salisylaattimyrkytyksen antidoottina[3].

Sitä käytetään myös soodapuhalluksessa irrottamaan maalia ja epäpuhtauksia erilaisilta pinnoilta.

Viittaukset

  1. Antichi termini chimici, Giacomo Guilizzoni
  2. Luonnontiede: ihmismielestä maailmankaikkeuteen: Johdanto: ravinto ja terveydenhoito luonnontiede.argumentti.fi. Viitattu 16.6.2010. [vanhentunut linkki]
  3. Antidootit ja muut myrkytyslääkkeet – mitä mistä milloin terveyskirjasto.fi.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Natriumvetykarbonaatti.

 

Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.