Ero sivun ”Haukivuori” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kirjoitus virhe
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 2001:14BB:70:2465:19B6:2CA:9BB2:CB) ja palautettiin versio 17777584, jonka on tehnyt Kotivalo
Rivi 1: Rivi 1:
{{Lakkautettu Suomen kunta
{{Lakkautettu Suomen kunta
| nimi = Haukivuori
| nimi = Haukivuori
| kunta johon kuuluu = moskova
| kunta johon kuuluu = Mikkeli
| vaakuna = Haukivuori.vaakuna.svg
| vaakuna = Haukivuori.vaakuna.svg
| vaakuna-artikkeli = Haukivuoren vaakuna
| vaakuna-artikkeli = Haukivuoren vaakuna

Versio 10. tammikuuta 2019 kello 18.29

Haukivuori
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Mikkeli

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°01′15″N, 027°12′30″E
Lääni Itä-Suomen lääni
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Mikkelin seutukunta
Kuntanumero 085
Hallinnollinen keskus Haukivuoren asemanseutu
Perustettu 1737
– emäpitäjä Pieksämäki
Liitetty 2007
– liitoskunnat Mikkeli
Haukivuori
– syntynyt kunta Mikkeli
Pinta-ala 504,03 km²  [1]
(2006)
– maa 396,65 km²
– sisävesi 107,38 km²
Väkiluku 2 292
– väestötiheys 5,8 as./km²
Haukivuoren Asemankylää: Osuuspankki ja ravintola Alic.

Haukivuori on Etelä-Savossa sijainnut entinen Suomen kunta. Kunnassa asui vuonna 2006 noin 2 300 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 505,11 km², josta 108,07 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli noin 5,8 asukasta/km². Haukivuoren kunta liitettiin Mikkelin kaupunkiin 1. tammikuuta 2007.

Haukivuoren naapurikunnat olivat Kangasniemi, Mikkeli, Pieksämäki ja Virtasalmi. Kunnan halki kulkevat Savon rata ja kantatie 72. Rautatieasema sijaitsee keskustaajamassa eli Asemankylässä. Tiilikirkon on suunnitellut Veikko Larkas 1951.

Haukivuorelaiset kampanjoivat useasti ja näkyvästi junaliikenteen säilymisen puolesta,[2][3] mutta tästä huolimatta junaliikenne Haukivuoren asemalta lopetettiin[4] 11.8.2014.[5]

Kunnan alueella on Puulan latvajärvi Kyyvesi. Saksalanharju on tiettävästi Euroopan suurin drumliinityyppinen harjukenen mukaan?. Nykälänkosket Koskentiloineenselvennä on kalastuspaikka.

Rajasuolla järjestetään kesäisin suolentopallon mestaruuskisat.

Haukivuoren nimikkoruokia ovat tappaiskeitto ja puolukkavelli.[6] Kolmanneksi pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla keskikesän helleruoka sevokas, kokkopiimän ja talkkunajauhon sekoitus.[7]

Historia

Haukivuori on ollut asutettuna keskiajan lopulta lähtien. 1570-luvulla kylä oli Suur-Savon vauraimpia, ja siksi Haukivuorta ehdotettiinkin uuden Haukivuori-Pieksämäen seurakunnan pääpaikkakunnaksi ja -kirkonkyläksi. Keskus sijoitettiin kuitenkin nykyiseen Pieksämäkeen, sillä Haukivuori oli pitäjään nähden syrjässä. Vuonna 1873 Haukivuori erotettiin kokonaan itsenäiseksi kunnaksi.

Haukivuoren puukirkko rakennettiin 1790-luvulla, mutta kirkko paloi sähkövian takia vuonna 1949. Uusi Veikko Larkaksen suunnittelema tiilikirkko valmistui vuonna 1951. Uuden kirkon katolla oleva risti hitsattiin väärinpäin kiinni, mutta jälkeenpäin tämä virhe korjattiin.

Haukivuoren kunnan hallinto siirrettiin 1950-luvun alussa kirkolta Asemankylälle. Näinä aikoina Haukivuoren väkiluku oli suurimmillaan eli noin 5 600 asukasta.

Kyliä

Asemankylä, Kantala, Kirkonkylä, Nykälä, Häkkilä, Pitkäaho, Moilala, Pohjalahti, Sarselinkylä, Tervalahti, Tuliniemi, Taipale

Palvelut

Asemankylällä on kaikkien kunnan peruspalveluiden ohella muun muassa ruokakauppa, pankki, postipiste, apteekki, seurakuntatalo, kone-, urheilu-, koru- ja kelloliike, ravintoloita, kukkakauppa, parturi-kampaamoita jne. Hauki-Halli tarjoaa liikuntamahdollisuuksia lentopallosta punttisaliin.

Nykälässä toimi ala-aste kevääseen 2009 asti ja kesäisin kauppa ja kyläbaari. Kyläkauppa ja baaritoiminta loppui vuonna 2006. Kantalassa toimi ala-aste lukuvuoteen 2006-07 asti. Rautatieasema ja kyläkauppa on lakkautettu jo aiemmin. Kirkonkylällä sijaitsee Haukivuoren kirkko ja joitakin majoituspalveluja. Pienemmillä kylillä palveluja on hyvin vähän.

Koulut

Entisen Haukivuoren alueella toimii Haukivuoren yhtenäiskoulu. Nykälän koulu lakkautettiin 2009 ja Kantalan koulu lakkautettiin 2007. Haukivuoren lukio lakkautettiin vuonna 2011. Alakoulu ja yläkoulu sijaitsevat nykyisin samassa remontoidussa koulurakennuksessa. Esikoulu ja luokat 1-4 sijaitsevat uudessa siivessä, muut luokat 5-9 opiskelevat vanhan yläaste-lukion remontoiduissa tiloissa.

Liikenneyhteydet

  • Haukivuoren asemalta oli junayhteydet Kouvolan ja Pieksämäen suuntiin. Pika- ja InterCity-junat pysähtyivät kumpaankin suuntaan noin viisi kertaa vuorokaudessa, mutta junat lopettivat Haukivuorella pysähtymisen 11.8.2014.
  • Haukivuorelta on arkipäivisin muutama säännöllinen vakiolinja-autovuoro Mikkeliin ja Pieksämäelle/Kuopioon.
  • Maanteitse etäisyys Haukivuoren ja Mikkelin keskustojen välillä on noin 41 km.
  • Ajoaika maanteitse Haukivuorelta Helsinkiin Lahden kautta on noin kolme tuntia olosuhteista riippuen.

Tunnettuja haukivuorelaisia

Urheiluseuroja

  • Haukivuoren Kisailijat (HaKi)
  • Haukivuoren Naisvoimistelijat (HNV)
  • Haukivuoren Pallo (HaPa)
  • Haukivuoren Salibandy (HaSaBa)
  • Haukivuoren Tuisku
  • Kalvitsan Urheilijat
  • Kantalan Kisa

Lähteet

  1. ↑ Pinta-alat kunnittain 1.1.2006 Maanmittauslaitos. Viitattu 4.1.2010.
  2. ↑ Pauhu, Tuija: Haukivuorella tempaistiin junavuorojen puolesta – katso myös video! Länsi-Savo. 10.5.2014.
  3. ↑ Lehto, Marika: Ministeriön päätös: Junaliikenne Haukivuoren asemalle lopetetaan Länsi-Savo. 6.6.2014.
  4. ↑ Junaliikenne Haukivuoren asemalle lopetetaan 6.6.2014. Liikenne- ja viestintäministeriö.
  5. ↑ Knaappila, Tiina: Uusi kyltti: Haukivuorelle jäi vain junan jäljet Länsi-Savo. 2.9.2014.
  6. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  7. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 108–109. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.

Kirjallisuutta

  • Hirvonen, Helena ym.: Elämää Kyyveden kahta puolen: Haukivuoren historia. Haukivuoren kotiseutuyhdistys, 2012. ISBN 978-952-93-0837-8.

Aiheesta muualla


Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Haukivuori&oldid=17840188”