Ero sivun ”Viking (satelliitti)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
SeeggeAWBBot (keskustelu | muokkaukset)
p oikeinkirjoitus, typos fixed: km korkeu → km:n korkeu, kg painoinen → kg:n painoinen using AWB
kh
Rivi 5: Rivi 5:
== Satelliitin rakenne ja rata ==
== Satelliitin rakenne ja rata ==


Tämä pieni 286 kg:n painoinen Viking-[[satelliitti]] laukaistiin hyvin elliptiselle radalle 814 - 13 530 km:n korkeuteen, josta se pystyi tehokkaasti tutkimaan ilmakehän yläosia. Satelliitin kiertoaika maapallon ympäri on 261,2 minuuttia.
Tämä pieni 286 kg:n painoinen Viking-[[satelliitti]] laukaistiin hyvin elliptiselle radalle 814–13 530 km:n korkeuteen, josta se pystyi tehokkaasti tutkimaan ilmakehän yläosia. Satelliitin kiertoaika maapallon ympäri on 261,2 minuuttia.


Muodoltaan Viking on kahdeksankulmainen kappale, jonka halkaisija on 1,9 m ja korkeus 0,5 m.
Muodoltaan Viking on kahdeksankulmainen kappale, jonka halkaisija on 1,9 m ja korkeus 0,5 m.
Rivi 28: Rivi 28:
{{Commonscat|Viking satellite}}
{{Commonscat|Viking satellite}}
*[http://www.astronautix.com/craft/vikweden.htm Viking-satellite]
*[http://www.astronautix.com/craft/vikweden.htm Viking-satellite]
*[http://www.irf.se/program/sspt/projects/satellites/ssc_viking/ VIKING - Sweden's first satellite]
*[http://www.irf.se/program/sspt/projects/satellites/ssc_viking/ VIKING Sweden's first satellite]


[[Luokka:Tiedesatelliitit]]
[[Luokka:Tiedesatelliitit]]

Versio 7. tammikuuta 2019 kello 21.26

Viking

Viking oli Ruotsin ensimmäinen satelliitti, jonka päätehtävänä oli tutkia magnetosfäärin ja ionosfäärin plasmailmiöitä. Satelliitti laukaistiin avaruuteen 22. helmikuuta 1986 Ariane 1 -kantoraketilla Ranskan Guayanassa sijaitsevasta Kouroun avaruuskeskuksesta.

Satelliitin rakenne ja rata

Tämä pieni 286 kg:n painoinen Viking-satelliitti laukaistiin hyvin elliptiselle radalle 814–13 530 km:n korkeuteen, josta se pystyi tehokkaasti tutkimaan ilmakehän yläosia. Satelliitin kiertoaika maapallon ympäri on 261,2 minuuttia.

Muodoltaan Viking on kahdeksankulmainen kappale, jonka halkaisija on 1,9 m ja korkeus 0,5 m.

Mittalaitteet

Satelliitti varustettiin viidellä mittalaitteella, joiden toteuttamiseen osallistui tutkijoita Norjasta, Tanskasta, Ranskasta, Kanadasta, Yhdysvalloista ja Saksasta.

  • Electric Fields Experiment: ilmakehän yläosien sähkökenttien mittaaminen (Royal Institute of Technology, Ruotsi)
  • Magnetic Field Experiment: magneettikentän tutkiminen (Applied Physics Laboratory, Johns Hopkins University, Yhdysvallat)
  • Particle Experiment: spektrometrejä ilmakehän yläosien sähköisten hiukkasten tutkimiseen (Kiruna Geophysical Institute, Ruotsi)
  • Wave Experiment: magnetosfäärin hiukkasten tutkiminen (Swedish Institute of Space Physics, Danish Space Research Institute)
  • UV Imaging Experiment: revontulien ultraviolettisäteilyn tutkiminen (University of Calgary, Kanada)

Hankkeen tulokset ja toteutuminen

Viking-satelliitin toimintaiäksi suunniteltiin 240 päivää, mutta käytännössä se jatkoi mittauksia pidempään yhteensä 444 päivän ajan. Satelliitin toiminta päättyi 12. toukokuuta 1987. Satelliitin avulla saatiin merkittävää tietoa ilmakehän yläosien ominaisuuksista ja revontulista.

Hankkeen toteuttajana toimi Swedish Space Corporation. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat 20 miljoonaa dollaria (vuoden 1986 mukaan). Satelliitin valmisti Saab-Scania yhdessä amerikkalaisen Boeing-yhtiön kanssa.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Viking (satelliitti).