Ero sivun ”Puriini” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Botti päivitti mallineen. |
kh |
||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
== Puriinien biosynteesistä == |
== Puriinien biosynteesistä == |
||
Puriinirengas tuotetaan elävissä soluissa [[aspartaatti|aspartaatista]], [[glutamiini]]sta, [[glysiini]]stä, N-10-formyylitetrahydrofolaatista ja N-5,N-10-metyylitetrahydrofolaatista<ref name="harper16">Harper's Biochemistry, 18. edition, 1981, ISBN 0-87041-036-9, sivu 133, Figure |
Puriinirengas tuotetaan elävissä soluissa [[aspartaatti|aspartaatista]], [[glutamiini]]sta, [[glysiini]]stä, N-10-formyylitetrahydrofolaatista ja N-5,N-10-metyylitetrahydrofolaatista<ref name="harper16">Harper's Biochemistry, 18. edition, 1981, ISBN 0-87041-036-9, sivu 133, Figure 26–2.</ref>. Puriinien biosynteesissä tarvitaan myös lukuisia [[entsyymi|entsyymejä]] ja muita molekyylejä. |
||
Tarkemmin puriineja tuotetaan soluissa reaktioketjussa, jossa on 12 vaihetta alun [[riboosi]]yhdiste ja lopun puriinin sisältävä IMP mukaan lukien. Reaktioketju tarvitsee muun muassa alfa-D-riboosi-5P:tä ([[riboosi]], jossa viiden fosforihapon ketju), [[adenosiinitrifosfaatti]]a eli ATP:tä, glutamiinia, glysiiniä, N-5,N-10-metyyli-H4-folaattia, [[hiilidioksidi]]a, aspartaattia ja N-10-formyyli-H4-folaattia. Reaktioita katalysoi ainakin viisi entsyymiä ja [[biotiini]] sekä ATP ja [[magnesium]]ioni Mg<sup>2+</sup>. <ref>harper16, sivu 334, Figure |
Tarkemmin puriineja tuotetaan soluissa reaktioketjussa, jossa on 12 vaihetta alun [[riboosi]]yhdiste ja lopun puriinin sisältävä IMP mukaan lukien. Reaktioketju tarvitsee muun muassa alfa-D-riboosi-5P:tä ([[riboosi]], jossa viiden fosforihapon ketju), [[adenosiinitrifosfaatti]]a eli ATP:tä, glutamiinia, glysiiniä, N-5,N-10-metyyli-H4-folaattia, [[hiilidioksidi]]a, aspartaattia ja N-10-formyyli-H4-folaattia. Reaktioita katalysoi ainakin viisi entsyymiä ja [[biotiini]] sekä ATP ja [[magnesium]]ioni Mg<sup>2+</sup>. <ref>harper16, sivu 334, Figure 26–3</ref>. Syntynyt inosiini-monofosfaatti IMP muutetaan edelleen adenyylisucconaatiksi AMPS ja [[adenosiinimonofosfaatti|adenosiinimonofosfaatiksi]] eli AMP:ksi. Toiset reaktiot tuottavat IMP:stä [[ksantosiinimonofosfaatti|ksantosiinimonofosfaatin]] XMP kautta [[guanosiinimonofosfaatti]]a GMP:tä.<ref>harper16, sivu 335, figure 26-4</ref>. |
||
IMP:n muuttaminen AMPS:ksi vaatii entsyymin (adenylosukkinaattisyntaasin), glysiiniä, GTP:tä ja Mg<sup>2+</sup>:aa. AMPS:n muuttaminen AMP:ksi vaatii adenylosukkinaatti-entsyymin. Toinen haara, IMP:n muutto XMP:ksi vaatii NAD+:n, vettä H<sub>2</sub>O ja IMP-dehydrogeneraasi-entsyymin. XMP:n muutto GMP:ksi vaatii glutamiinia, ATP:tä ja GMP-syntetaasia<ref>harper16, sivu 335, Figure 26-4</ref>. |
IMP:n muuttaminen AMPS:ksi vaatii entsyymin (adenylosukkinaattisyntaasin), glysiiniä, GTP:tä ja Mg<sup>2+</sup>:aa. AMPS:n muuttaminen AMP:ksi vaatii adenylosukkinaatti-entsyymin. Toinen haara, IMP:n muutto XMP:ksi vaatii NAD+:n, vettä H<sub>2</sub>O ja IMP-dehydrogeneraasi-entsyymin. XMP:n muutto GMP:ksi vaatii glutamiinia, ATP:tä ja GMP-syntetaasia<ref>harper16, sivu 335, Figure 26-4</ref>. |
||
Versio 4. tammikuuta 2019 kello 12.44
| Puriini | |
|---|---|
 |
|
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| PubChem CID | |
| SMILES | C1(NC=N2)=C2C=NC=N1 |
| Ominaisuudet | |
| Molekyylikaava | C5H4N4 |
| Moolimassa | 120,11 g/mol |
| Sulamispiste | 214 °C |
Puriini on typpipitoinen orgaaninen emäs, jolla on kaksoisrengasrakenne. Se on adeniinin ja guaniinin rakenneosa.
Nukleiinihapoissa puriineja on kahta tyyppiä: adeniini (A) ja guaniini (G). DNA:n kaksoiskierre muodostuu puriinien pariutuessa vetysidoksin pyrimidiinien kanssa. Adeniini pariutuu tymiinin tai urasiilin kanssa ja guaniini pariutuu sytosiinin kanssa. Emäkset ovat kiinnittyneinä DNA:n tai RNA:n sokeriosan ykköshiileen.
On myös muita puriinirakenteisia emäksiä, jotka eivät ole osana nukleiinihappoja. Tällainen on esimerkiksi kofeiini.
-
Adeniini -
Guaniini
Puriinien biosynteesistä
Puriinirengas tuotetaan elävissä soluissa aspartaatista, glutamiinista, glysiinistä, N-10-formyylitetrahydrofolaatista ja N-5,N-10-metyylitetrahydrofolaatista[1]. Puriinien biosynteesissä tarvitaan myös lukuisia entsyymejä ja muita molekyylejä.
Tarkemmin puriineja tuotetaan soluissa reaktioketjussa, jossa on 12 vaihetta alun riboosiyhdiste ja lopun puriinin sisältävä IMP mukaan lukien. Reaktioketju tarvitsee muun muassa alfa-D-riboosi-5P:tä (riboosi, jossa viiden fosforihapon ketju), adenosiinitrifosfaattia eli ATP:tä, glutamiinia, glysiiniä, N-5,N-10-metyyli-H4-folaattia, hiilidioksidia, aspartaattia ja N-10-formyyli-H4-folaattia. Reaktioita katalysoi ainakin viisi entsyymiä ja biotiini sekä ATP ja magnesiumioni Mg2+. [2]. Syntynyt inosiini-monofosfaatti IMP muutetaan edelleen adenyylisucconaatiksi AMPS ja adenosiinimonofosfaatiksi eli AMP:ksi. Toiset reaktiot tuottavat IMP:stä ksantosiinimonofosfaatin XMP kautta guanosiinimonofosfaattia GMP:tä.[3]. IMP:n muuttaminen AMPS:ksi vaatii entsyymin (adenylosukkinaattisyntaasin), glysiiniä, GTP:tä ja Mg2+:aa. AMPS:n muuttaminen AMP:ksi vaatii adenylosukkinaatti-entsyymin. Toinen haara, IMP:n muutto XMP:ksi vaatii NAD+:n, vettä H2O ja IMP-dehydrogeneraasi-entsyymin. XMP:n muutto GMP:ksi vaatii glutamiinia, ATP:tä ja GMP-syntetaasia[4].
Lähteet
- ↑ Harper's Biochemistry, 18. edition, 1981, ISBN 0-87041-036-9, sivu 133, Figure 26–2.
- ↑ harper16, sivu 334, Figure 26–3
- ↑ harper16, sivu 335, figure 26-4
- ↑ harper16, sivu 335, Figure 26-4
Aiheesta muualla
- PubChem: Purine (englanniksi)
- Human Metabolome Database: Purine (englanniksi)
- KEGG: Purine (englanniksi)
- ChemBlink: Purine (englanniksi)
| Nukleosidien rakenneosat |
| ||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Nukleiinihappojen rakenneosat |
| ||||||||
| Nukleiinihapot |
|