Ero sivun ”Naissaari” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p →‎top: poistetaan käyttämätön kreivikunta-parametri using AWB
p →‎top: vaihdetaan saari-malline Saari_WD-mallineeksi using AWB
Rivi 1: Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo saaresta Virossa. Myös Jyväskylässä on [[Naissaari (Jyväskylä)|Naissaari]].}}
{{Tämä artikkeli|kertoo saaresta Virossa. Myös Jyväskylässä on [[Naissaari (Jyväskylä)|Naissaari]].}}
{{Saari_WD
{{Saari
| nimi = Naissaar
| nimi = Naissaar
| muut nimet =
| muut nimet =

Versio 2. tammikuuta 2019 kello 17.05

Tämä artikkeli kertoo saaresta Virossa. Myös Jyväskylässä on Naissaari.
Naissaar

Naissaari satelliittikuvassa

Sijainti
Vesialue
Korkein kohta
27 m
Pinta-ala
18,6 km²
Suojelualue
Naissaaren luonnonpuisto (en)View and modify data on Wikidata
Väestö
Asukasluku
9 ()[1]View and modify data on Wikidata
Kartta

Naissaari [2] (vir. Naissaar, ruots. Nargö, saks. Nargen) on saari Tallinnan edustalla, Virossa. Saaren pinta-ala on 18,6 km², ja korkein kohta 27 metriä. Neuvostoliiton aikaan siellä sijaitsi sotilastukikohta, jonne ei ollut pääsyä ulkopuolisilla. Naissaaren turistinähtävyys onkin maailman suurin Neuvostoliiton aikaisten merimiinojen jäämistö.

Historiaa

Vuonna 1856 käyttöön vihitty Naissaaren ensimmäinen kirkko rakennettiin Suomen suuriruhtinaskunnan ensimmäisen Tallinnan kauppa-asiamiehen Gustaf Fredrik von Böninghin aloitteesta ja hänen keräämillään varoilla.[3][4]

Naissaari muodosti osan Pietari Suuren merilinnoitusta,[5] ja myöhemminkin Suomenlahden tykistösulun osan.[6] Se jäi Jatkosodassa saksalaisten Mäkiluodon (Porkkalanniemen edustalla) ja Aegnan (Viimsinniemen, vir. Viimsi poolsaar, edustalla) välille laskeman merimiinoitteen ja sukellusveneverkon länsipuolelle. Sulute tunnettiin nimellä ”Nashorn” (sarvikuono).[7]

Naissaaressa oli vuosina 1942–1944 suomalaisen 44. Radio- ja ilmavalvontakomppanian valvonta-asema.

Maailmankuulu virolainen optikko Bernhard Schmidt syntyi ja eli lapsuutensa Naissaaressa.

Galleria

Lähteet

  1. Püsielanikud on 22 saarel (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
  2. Kotimaisten kielten keskus: Viron paikannimet: suomeen mukautettu vai vironkielinen nimiasu?(ohje), viitattu 28.4.2017
  3. Gustaf Fredrik von Böningh Estofilia. 2018. Tallinna: Suomen suurlähetystö. Viitattu 17.8.2018. (viroksi) (suomeksi)
  4. Värä, Einar: Gustaf Fredrik Böning – en bortglömd föregångare inom estnisk-finska relationer. Historisk Tidskrift för Finland, 2009, nro 3. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 17.8.2018. (ruotsiksi)
  5. Leskinen, Jari & Silvast, Pekka: Suljettu aika, Porkkala Neuvostoliiton sotilaallisena tukikohtana vuosina 1944–1956, s. 27–28. WSOY, 2001. ISBN 951-0-25128-3.
  6. Suljettu aika, s. 31–35
  7. Soiri, Tuomo: Iskulaivue (Kymin torjuntahävittäjät Etelä-Suomen ja meririntaman puolustuksessa 1943–1944). WSOY, 1991

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Naissaari.
Tämä Eurooppaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.