Ero sivun ”Halssila” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→‎Tunnettuja Halssilassa asuneita: poistettu elinaikatiedot, eivät tarpeellisia tässä luettelossa (koska sinilinkki)
Rivi 23: Rivi 23:
1960-luvulla Halssilasta oli kehittynyt omavarainen, keskeiset palvelut tarjoava kaupunginosa. Alueella oli muun muassa kauppa, posti, koulu, kirjasto ja kirkko.<ref name=":4">Marja Kokko: ''[http://www2.jkl.fi/viestinta/jyvaskylan_historia1965-2008.pdf Jyväskylän kaupungin historia]''.</ref>
1960-luvulla Halssilasta oli kehittynyt omavarainen, keskeiset palvelut tarjoava kaupunginosa. Alueella oli muun muassa kauppa, posti, koulu, kirjasto ja kirkko.<ref name=":4">Marja Kokko: ''[http://www2.jkl.fi/viestinta/jyvaskylan_historia1965-2008.pdf Jyväskylän kaupungin historia]''.</ref>


[[Aittorinne|Aittorinteen]] kerrostalolähiö rakennettiin pääosin vuosien 1967–1972 aikana.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.puutarhatarinoita.fi/puutarhat/halssila/aittorinne/|nimeke=Aittorinne|julkaisu=Puutarhatarinoita|viitattu=2018-02-08|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Myös 1970-luvulla rakennetun [[Kivistö (Jyväskylä)|Kivistön]] asuma-alueen rakennuskanta koostuu enimmäkseen kerrostaloista.<ref>[https://kartta.jkl.fi/ims Jyväskylän karttapalvelu: Rakennustiedot.]</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.suurhalssila.fi/14|nimeke=Kivistö {{!}} Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry|julkaisu=www.suurhalssila.fi|viitattu=2018-02-08}}</ref> [[Halssilanrinne|Halssilanrinteelle]] rakennettiin rivitaloja 1970- ja 1980-luvuilla.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.jyvaskyla.fi/asuminen/asuinalueet/halssila|nimeke=Jyväskylä: Asuinalueet: Halssila|julkaisu=www.jyvaskyla.fi|viitattu=2018-02-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
[[Aittorinne|Aittorinteen]] kerrostalolähiö rakennettiin pääosin vuosien 1967–1972 aikana.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.puutarhatarinoita.fi/puutarhat/halssila/aittorinne/|nimeke=Aittorinne|julkaisu=Puutarhatarinoita|viitattu=2018-02-08|ietf-kielikoodi=en-GB}}</ref> Myös 1970-luvulla rakennetun [[Kivistö (Jyväskylä)|Kivistön]] asuma-alueen rakennuskanta koostui enimmäkseen kerrostaloista.<ref>[https://kartta.jkl.fi/ims Jyväskylän karttapalvelu: Rakennustiedot.]</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.suurhalssila.fi/14|nimeke=Kivistö {{!}} Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry|julkaisu=www.suurhalssila.fi|viitattu=2018-02-08}}</ref> [[Halssilanrinne|Halssilanrinteelle]] rakennettiin rivitaloja 1970- ja 1980-luvuilla.<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=https://www.jyvaskyla.fi/asuminen/asuinalueet/halssila|nimeke=Jyväskylä: Asuinalueet: Halssila|julkaisu=www.jyvaskyla.fi|viitattu=2018-02-08|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>


1970-luvun puolivälissä Halssilaan valmistui kaupunginosan halki kulkeva Vaajakosken moottoritie.<ref name=":4" />
1970-luvun puolivälissä Halssilaan valmistui kaupunginosan halki kulkeva Vaajakosken moottoritie.<ref name=":4" />
Rivi 29: Rivi 29:
Rauhalahteen rakennettiin vuonna 1986 valmistunut turvevoimalaitos. Sen tieltä hävitettiin paikalla sijainnut Ukkolan ja Akkalan omakotitaloalue.<ref name=":4" />
Rauhalahteen rakennettiin vuonna 1986 valmistunut turvevoimalaitos. Sen tieltä hävitettiin paikalla sijainnut Ukkolan ja Akkalan omakotitaloalue.<ref name=":4" />


[[Halssilanmäki|Halssilanmäen]] ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 2009,<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.suurhalssila.fi/18|nimeke=Halssilanmäki {{!}} Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry|julkaisu=www.suurhalssila.fi|viitattu=2018-02-08}}</ref> ja sinne on 2010-luvulla rakennettu paljon pien- ja rivitaloasutusta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/uusi-asukas-tervetuloa-jyvaskylaan/kotikulmat-jyvaskylan-asuinalueet|nimeke=Halssila|tekijä=ratschmi|julkaisu=Jyväskylä.fi|ajankohta=2018-08-09|viitattu=2018-12-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vaajakoskentien eteläpuolelle Rauhalahden pienalueelle rakennettiin Äijälänrannan asuinalue 2010-luvulla.<ref name=":3">{{Lehtiviite|Tekijä=Janne Haikari|Otsikko=100 vuotta Suomen historiaa Halssilassa|Julkaisu=SuurHalssila|Ajankohta=2017|Julkaisija=}}</ref>
[[Halssilanmäki|Halssilanmäen asuinalueen]] ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 2009,<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.suurhalssila.fi/18|nimeke=Halssilanmäki {{!}} Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry|julkaisu=www.suurhalssila.fi|viitattu=2018-02-08}}</ref> ja sinne on 2010-luvulla rakennettu paljon pien- ja rivitaloasutusta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/uusi-asukas-tervetuloa-jyvaskylaan/kotikulmat-jyvaskylan-asuinalueet|nimeke=Halssila|tekijä=ratschmi|julkaisu=Jyväskylä.fi|ajankohta=2018-08-09|viitattu=2018-12-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Vaajakoskentien eteläpuolelle Rauhalahden pienalueelle rakennettiin Äijälänrannan asuinalue 2010-luvulla.<ref name=":3">{{Lehtiviite|Tekijä=Janne Haikari|Otsikko=100 vuotta Suomen historiaa Halssilassa|Julkaisu=SuurHalssila|Ajankohta=2017|Julkaisija=}}</ref>


== Tunnettuja Halssilassa asuneita ==
== Tunnettuja Halssilassa asuneita ==

Versio 31. joulukuuta 2018 kello 06.09

Halssila
Halssilan keskustaa Vaajakoskentien ja Ilveskujan risteyksessä
Halssilan keskustaa Vaajakoskentien ja Ilveskujan risteyksessä
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Halssila
Kaupunginosa nro 16
Väkiluku 6 149
Osa-alueet Tuohimutka, Aholaita, Aittorinne, Halssilanmäki, Halssilanranta, Kivistö, Halssilanrinne, Rauhalahti

Halssila on Jyväskylän kaupunginosa ja tilastoalue Jyväsjärven koillispäässä.[1] Pohjoisesta aluetta rajaa Aittovuori. Jyväskylän keskustaan on Halssilasta matkaa kolme kilometriä. Joulukuussa 2017 alueen väkiluku oli 6 149.[2]

Alueella on muun muassa ala-aste, ravintola, K-Market, leikkipuisto, päiväkoti ja kirjasto. Asuinrakennuskanta on pääosin omakotitaloja ja rivitaloja, mutta kerrostaloja on esimerkiksi Kivistön ja Aittorinteen alueilla. Alueella sijaitsee myös Tanssitalo Kivistö. Kaupunginosan eteläosassa Rauhalahden pienalueella sijaitsee puutarha- ja matkailukeskus Viherlandia ja 13-kerroksinen tornitalo Maailmanpylväs.

Halssila tunnettiin työläiskaupunginosana 1960-luvulle asti, mutta sen jälkeen alueen kasvun, työelämän muuttumisen ja vanhan työväenliikkeen toiminnan hälvetessä kaupunginosan väestörakenne on monipuolistunut ja identiteetti muuttunut.[3]

Historiaa

Alue kehittyi 1900-luvun alkupuolella teollistumisen myötä. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1920- ja 1930-luvulta. Alueen kasvu liittyi läheisesti paikallisten tehtaiden kuten Kankaan paperitehtaan ja Tourulassa sijaitsevan Valtion Kivääritehtaan toimintaan: työntekijöille tarvittiin lisää asuntoja.[4] Halssila liitettiin osaksi Jyväskylää vuonna 1941.[4]

Alkuperäinen Halssilan asutus koostui mökkimäisistä pienistä omakotitaloista sekä jonkin verran puisista kaksikerroksisista taloista. Niitä on purettu paljon pois. Tilalle on rakennettu puisia rivitaloja ja matalia puukerrostaloja sekä omakotitaloja. Puukaupunkiosan luonne on näin säilynyt. Vanhimmat talot ovat nykyään suojelukohteita.[5]

1960-luvulla Halssilasta oli kehittynyt omavarainen, keskeiset palvelut tarjoava kaupunginosa. Alueella oli muun muassa kauppa, posti, koulu, kirjasto ja kirkko.[6]

Aittorinteen kerrostalolähiö rakennettiin pääosin vuosien 1967–1972 aikana.[7] Myös 1970-luvulla rakennetun Kivistön asuma-alueen rakennuskanta koostui enimmäkseen kerrostaloista.[8][9] Halssilanrinteelle rakennettiin rivitaloja 1970- ja 1980-luvuilla.[10]

1970-luvun puolivälissä Halssilaan valmistui kaupunginosan halki kulkeva Vaajakosken moottoritie.[6]

Rauhalahteen rakennettiin vuonna 1986 valmistunut turvevoimalaitos. Sen tieltä hävitettiin paikalla sijainnut Ukkolan ja Akkalan omakotitaloalue.[6]

Halssilanmäen asuinalueen ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 2009,[11] ja sinne on 2010-luvulla rakennettu paljon pien- ja rivitaloasutusta.[12] Vaajakoskentien eteläpuolelle Rauhalahden pienalueelle rakennettiin Äijälänrannan asuinalue 2010-luvulla.[3]

Tunnettuja Halssilassa asuneita

Kuvia

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ratschmi: Halssila Jyväskylä.fi. 9.8.2018. Viitattu 28.12.2018.
  2. Tietoja Jyväskylästä suuralueittain
  3. a b Janne Haikari: 100 vuotta Suomen historiaa Halssilassa. SuurHalssila, 2017.
  4. a b Jyväskylän omakotialueita www3.jkl.fi. Viitattu 8.2.2018.
  5. Satu Kakkori: Vanhan Halssilan rappiotalot katoavat KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 8.2.2018.
  6. a b c Marja Kokko: Jyväskylän kaupungin historia.
  7. Aittorinne Puutarhatarinoita. Viitattu 8.2.2018. (englanniksi)
  8. Jyväskylän karttapalvelu: Rakennustiedot.
  9. Kivistö | Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry www.suurhalssila.fi. Viitattu 8.2.2018.
  10. Jyväskylä: Asuinalueet: Halssila www.jyvaskyla.fi. Viitattu 8.2.2018.
  11. Halssilanmäki | Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry www.suurhalssila.fi. Viitattu 8.2.2018.
  12. ratschmi: Halssila Jyväskylä.fi. 9.8.2018. Viitattu 28.12.2018.
  13. Päivi Kujala: Sofi Oksanen puolustaa Halssilan kirjastoa KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 28.12.2018.
  14. a b c Halssila | SuurHalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry www.suurhalssila.fi. Viitattu 28.12.2018.
  15. Juha Sirkka: Aktivismia!. Suur-Halssila. 2010.
  16. Sami Vatanen Halssilan tähtenä Saksassa www.suurhalssila.fi. SuurHalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry. Viitattu 28.12.2018.

Aiheesta muualla