Ero sivun ”Halssila” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 33: Rivi 33:
'''Halssila''' on [[Jyväskylä]]n kaupunginosa ja tilastoalue [[Jyväsjärvi|Jyväsjärven]] koillispäässä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/uusi-asukas-tervetuloa-jyvaskylaan/kotikulmat-jyvaskylan-asuinalueet|nimeke=Halssila|tekijä=ratschmi|julkaisu=Jyväskylä.fi|ajankohta=2018-08-09|viitattu=2018-12-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Pohjoisesta aluetta rajaa [[Aittovuori]]. Jyväskylän keskustaan on Halssilasta matkaa kolme kilometriä. Joulukuussa 2017 alueen väkiluku oli 6 149.<ref>[https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiOWQwNmI5NjgtZjY0Ni00OWYzLWIyYWMtMzM2ZjFiMTc3YzRlIiwidCI6ImZjMzRkMDVjLWEyZjItNGFjMi04OWM1LWI0NGYzYTlmNDUxYyIsImMiOjh9 Tietoja Jyväskylästä suuralueittain]</ref>
'''Halssila''' on [[Jyväskylä]]n kaupunginosa ja tilastoalue [[Jyväsjärvi|Jyväsjärven]] koillispäässä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.jyvaskyla.fi/asuminen-ja-ymparisto/asuminen/uusi-asukas-tervetuloa-jyvaskylaan/kotikulmat-jyvaskylan-asuinalueet|nimeke=Halssila|tekijä=ratschmi|julkaisu=Jyväskylä.fi|ajankohta=2018-08-09|viitattu=2018-12-28|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Pohjoisesta aluetta rajaa [[Aittovuori]]. Jyväskylän keskustaan on Halssilasta matkaa kolme kilometriä. Joulukuussa 2017 alueen väkiluku oli 6 149.<ref>[https://app.powerbi.com/view?r=eyJrIjoiOWQwNmI5NjgtZjY0Ni00OWYzLWIyYWMtMzM2ZjFiMTc3YzRlIiwidCI6ImZjMzRkMDVjLWEyZjItNGFjMi04OWM1LWI0NGYzYTlmNDUxYyIsImMiOjh9 Tietoja Jyväskylästä suuralueittain]</ref>


Alueella on muun muassa [[ala-aste]], [[ravintola]], [[K-Market]], leikkipuisto, päiväkoti ja kirjasto. Asuinrakennuskanta on pääosin omakotitaloja ja rivitaloja, mutta kerrostaloja on esimerkiksi [[Kivistö (Jyväskylä)|Kivistön]] ja [[Aittorinne|Aittorinteen]] alueilla. Alueella sijaitsee myös Tanssitalo Kivistö. Halssilan eteläosassa sijaitsee 13-kerroksinen tornitalo [[Maailmanpylväs (rakennus)|Maailmanpylväs]].
Alueella on muun muassa [[ala-aste]], [[ravintola]], [[K-Market]], leikkipuisto, päiväkoti ja kirjasto. Asuinrakennuskanta on pääosin omakotitaloja ja rivitaloja, mutta kerrostaloja on esimerkiksi [[Kivistö (Jyväskylä)|Kivistön]] ja [[Aittorinne|Aittorinteen]] alueilla. Alueella sijaitsee myös Tanssitalo Kivistö. Kaupunginosan eteläosassa Rauhalahden pienalueella sijaitsee puutarha- ja matkailukeskus [[Viherlandia]] ja 13-kerroksinen tornitalo [[Maailmanpylväs (rakennus)|Maailmanpylväs]].


== Historiaa ==
== Historiaa ==

Versio 29. joulukuuta 2018 kello 00.32

Halssila
Halssilan keskustaa Vaajakoskentien ja Ilveskujan risteyksessä
Halssilan keskustaa Vaajakoskentien ja Ilveskujan risteyksessä
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Halssila
Kaupunginosa nro 16
Väkiluku 6 149
Osa-alueet Tuohimutka, Aholaita, Aittorinne, Halssilanmäki, Halssilanranta, Kivistö, Halssilanrinne, Rauhalahti


Vanhoja puutaloja Halssilassa
Kerrostalo Kivistön alueella

Halssila on Jyväskylän kaupunginosa ja tilastoalue Jyväsjärven koillispäässä.[1] Pohjoisesta aluetta rajaa Aittovuori. Jyväskylän keskustaan on Halssilasta matkaa kolme kilometriä. Joulukuussa 2017 alueen väkiluku oli 6 149.[2]

Alueella on muun muassa ala-aste, ravintola, K-Market, leikkipuisto, päiväkoti ja kirjasto. Asuinrakennuskanta on pääosin omakotitaloja ja rivitaloja, mutta kerrostaloja on esimerkiksi Kivistön ja Aittorinteen alueilla. Alueella sijaitsee myös Tanssitalo Kivistö. Kaupunginosan eteläosassa Rauhalahden pienalueella sijaitsee puutarha- ja matkailukeskus Viherlandia ja 13-kerroksinen tornitalo Maailmanpylväs.

Historiaa

Alue kehittyi 1900-luvun alkupuolella teollistumisen myötä. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1920- ja 1930-luvulta. Alueen kasvu liittyi läheisesti paikallisten tehtaiden kuten Kankaan paperitehtaan ja Tourulassa sijaitsevan Valtion Kivääritehtaan toimintaan: työntekijöille tarvittiin lisää asuntoja.[3] Halssila liitettiin osaksi Jyväskylää vuonna 1941.[3]

Alkuperäinen Halssilan asutus koostui mökkimäisistä pienistä omakotitaloista sekä jonkin verran puisista kaksikerroksisista taloista. Niitä on purettu paljon pois. Tilalle on rakennettu puisia rivitaloja ja matalia puukerrostaloja sekä omakotitaloja. Puukaupunkiosan luonne on näin säilynyt. Vanhimmat talot ovat nykyään suojelukohteita.[4]

Aittorinteen kerrostalolähiö rakennettiin pääosin vuosien 1967–1972 aikana.[5] Myös 1970-luvulla rakennetun Kivistön asuma-alueen rakennuskanta koostuu enimmäkseen kerrostaloista.[6][7] Halssilanrinteelle rakennettiin rivitaloja 1970- ja 1980-luvuilla.[8]

Halssilanmäen ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 2009,[9] ja sinne on 2010-luvulla rakennettu paljon pien- ja rivitaloasutusta.[10] Vaajakoskentien eteläpuolelle Rauhalahden pienalueelle rakennettiin Äijälänrannan asuinalue 2010-luvulla.[11]

Tunnettuja Halssilassa asuneita

Kuvia

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ratschmi: Halssila Jyväskylä.fi. 9.8.2018. Viitattu 28.12.2018.
  2. Tietoja Jyväskylästä suuralueittain
  3. a b Jyväskylän omakotialueita www3.jkl.fi. Viitattu 8.2.2018.
  4. Satu Kakkori: Vanhan Halssilan rappiotalot katoavat KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 8.2.2018.
  5. Aittorinne Puutarhatarinoita. Viitattu 8.2.2018. (englanniksi)
  6. Jyväskylän karttapalvelu: Rakennustiedot.
  7. Kivistö | Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry www.suurhalssila.fi. Viitattu 8.2.2018.
  8. Jyväskylä: Asuinalueet: Halssila www.jyvaskyla.fi. Viitattu 8.2.2018.
  9. Halssilanmäki | Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry www.suurhalssila.fi. Viitattu 8.2.2018.
  10. ratschmi: Halssila Jyväskylä.fi. 9.8.2018. Viitattu 28.12.2018.
  11. Janne Haikari: 100 vuotta Suomen historiaa Halssilassa. SuurHalssila, 2017.
  12. Päivi Kujala: Sofi Oksanen puolustaa Halssilan kirjastoa KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 28.12.2018.
  13. a b c Halssila | SuurHalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry www.suurhalssila.fi. Viitattu 28.12.2018.
  14. [https://www.suurhalssila.fi/uutiset.html?a300=36 Sami Vatanen Halssilan t�hten� Saksassa | SuurHalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry] www.suurhalssila.fi. Viitattu 28.12.2018.

Aiheesta muualla