Ero sivun ”Äänenvoimakkuus” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Äänenvoimakkuuden aloitusteksti |
tasavälinen mitta-asteikko Merkkaus: virheellinen wikikoodi |
||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
== Ihmisen havainnoima äänekkyys == |
== Ihmisen havainnoima äänekkyys == |
||
Äänenpainetason ja ihmisen kuulohavainnon välisenä yhteytenä toimii [[äänekkyystaso]]<ref name=komm/>, jonka mittayksikkö on [[fooni]]<ref name=NSS/> eli foni<ref name=komm/> ja [[äänekkyys]]<ref name=komm/>, jonka mittayksikkö on [[sooni]] eli soni<ref name=komm/>. Nämä on kokeellisesti määritelty niin, että foni lukuarvona on 1 [[Hz|kHz]]:n [[äänes|ääneksen]] tapauksessa sama kuin ääneksen äänenpainetaso desibeleinä.<ref name=komm/> Soni-asteikko on |
Äänenpainetason ja ihmisen kuulohavainnon välisenä yhteytenä toimii [[äänekkyystaso]]<ref name=komm/>, jonka mittayksikkö on [[fooni]]<ref name=NSS/> eli foni<ref name=komm/> ja [[äänekkyys]]<ref name=komm/>, jonka mittayksikkö on [[sooni]] eli soni<ref name=komm/>. Nämä on kokeellisesti määritelty niin, että foni lukuarvona on 1 [[Hz|kHz]]:n [[äänes|ääneksen]] tapauksessa sama kuin ääneksen äänenpainetaso desibeleinä.<ref name=komm/> Soni-asteikko on tasavälinen mitta-asteikko.<ref name=komm/> Yksikön kehitti psykologi [[Stanley Smith Stevens]]<ref name=S1/>. |
||
== Katso myös == |
== Katso myös == |
||
Versio 26. joulukuuta 2018 kello 19.00
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: IW virheellinen |
Äänenvoimakkuus on määre, jolla yleensä mitataan äänilähteen äänenvoimakkuutta.[1] Äänenvoimakkuudesta puhutaan usein ”volyymina”[2]. Kun mitataan äänen aiheuttaman vaikutuksen subjektiivista voimakkuutta puhutaan äänekkyydestä.[1]
Fysikaalinen äänenvoimakkuus
Äänenvoimakkuudella voidaan myös tarkoittaa äänenpainetasoa, jota mitataan desibeleinä (dB) ja joka kertoo äänen fysikaalisen voimakkuuden.[1]
Ihmisen havainnoima äänekkyys
Äänenpainetason ja ihmisen kuulohavainnon välisenä yhteytenä toimii äänekkyystaso[1], jonka mittayksikkö on fooni[3] eli foni[1] ja äänekkyys[1], jonka mittayksikkö on sooni eli soni[1]. Nämä on kokeellisesti määritelty niin, että foni lukuarvona on 1 kHz:n ääneksen tapauksessa sama kuin ääneksen äänenpainetaso desibeleinä.[1] Soni-asteikko on tasavälinen mitta-asteikko.[1] Yksikön kehitti psykologi Stanley Smith Stevens[4].
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b c d e f g h i Karjalainen, Matti: Kommunikaatioakustiikka. Suomenkielinen oppikirja, 237 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 1999. ISBN 951-22-4412-8.
- ↑ Kielitoimiston sanakirja: "Volyymi".
- ↑ Nykysuomen sivistyssanakirja: Vierasperäiset sanat, s. 122. "fooni". Toimittanut Nykysuomen laitos. 12. painos. Helsinki: WSOY 1989. ISBN 951-0-09108-1.
- ↑ Stanley Smith Stevens: A scale for the measurement of the psychological magnitude: loudness. In: APA Journals (Hrsg.): Psychological Review, Volume 43, Issue 5, pp. 405–416, 1936. [1]
Viittausvirhe: <ref>-elementin nimeä ”SA”, johon viitataan elementissä <references> ei käytetä edeltävässä tekstissä.
Kirjallisuutta
- Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Communication Acoustics: An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics. 430 sivua. John Wiley & Sons, Ltd, 2015. ISBN 978-1-118-86654-2. [2] [3].
- Van Bergeijk, William A. & Pierce, John R. & David, Edward E., jr: Aallot ja korva. Luonto tieteen valossa 4. Alkuteoksen nimi Wawes and the ear. 195 sivua. Suomentanut Reino Tuokko. Helsinki: WSOY, 1960.
- Fletcher, Harvey; Munson, Wilden A.: Loudness, its definition, measurement and calculation, The Journal of the Acoustical Society of America, Volume 5, Issue 2, pp. 82–108, 1933. [4]
Aiheesta muualla
- Karjalainen, Matti: Hieman akustiikkaa. Suomenkielinen opetusmoniste, 54 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2000.
- Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Lyhyt johdatus kommunikaatioakustiikkaan. Suomenkielinen opetusmoniste, 36 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2015.
- Pulkki, Ville: Kommunikaatioakustiikan perusteet. Suomenkielinen opetusmoniste. Espoo: Aalto-yliopisto, Signaalinkäsittelyn ja Akustiikan laitos, 2016.
- Harvey Fletcherin artikkelit Acoustical Society of American (ASA) nettisivulla.
- Wilden A. Munsonin artikkelit Acoustical Society of American (ASA) nettisivulla.