Ero sivun ”Teksti” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p malline |
pientä parannusta |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
{{lähteetön}} |
{{lähteetön}} |
||
'''Teksti''' on [[kirjoitus]]ta, jossa [[Kieli|kielellisessä]] muodossa ilmaistaan haluttu asiasisältö. Teksti voi olla kirjalliseksi muutettua puhetta tai pelkästään muodossa tuotettu tai suoraan kirjoituksesi muodostettu sisältö. Pääasiassa tekstiä on koneellisesti tai [[käsi]]n laaditut kirjalliset esitykset. |
|||
'''Teksti''' tarkoittaa kokonaisuutta, joka sisältää viestin ja jolla on ainutkertainen merkitys. Teksti voi olla kirjoitettua, puhuttua, kuvitettua ja äänitettyä. Keskenään samankaltaiset tekstit muodostavat tekstilajin. Tiettyyn tekstilajiin kuuluvia tekstejä yhdistää mm. tekstin rakenne, ulkoasu ja tavoite. Esimerkiksi yleensä mainoksessa on houkutteleva tuotekuva, huomiota herättävä iskulause ja valmistajan logo, ja tavoitteena on vaikuttaa katsojaan. |
|||
Aina yksittäinen teksti ei kuulu selvästi yhteen tekstilajiin, vaan siinä on aineksia useammasta tekstilajista. Yhdestä aiheesta on mahdollista laatia monen eri tekstilajin tekstiä.<ref name="särmä">{{Kirjaviite | Nimeke = Särmä - Suomen kieli ja kirjallisuus | Julkaisija = Otava | Vuosi = 2016 | Tekijä = Vesa Haapala, Inkeri Hellström, Janna Kantola, Tuomas Kaseva, Riitta Korhonen, Heidi Kärki, Minna Maijala, Harri Mustonen, Janne Saarikivi, Merja Salo, Juhana Torkki| Sivut = 30,338,352 | Isbn = 978-9511-28914-2}}</ref> Myös puhe on tekstiä: esimerkiksi keskustelusta syntyy teksti, joka on kaikkien keskusteluun osallistuneiden yhdessä tuottama merkityskokonaisuus<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://opinnot.internetix.fi/fi/muikku2materiaalit/lukio/ai/ai08/1_johdanto/02_mika_teksti_on?C:D=1820951&m:selres=1820951 | Nimeke = Mikä teksti on? | Tekijä = Anna-Mari Karjalainen | Julkaisija = Otavan opisto | Viitattu = 22.12.2018}}</ref> |
|||
1850-luvulla tekstien piiriin tulivat myös [[kaukokirjoitus|kaukokirjoituksella]] kirjoitetut viestit, jotka olivat parannus [[sähkötys|sähköttämällä]] toteutettuun [[viestiliikenne|viestiliikenteeseen]]. |
1850-luvulla tekstien piiriin tulivat myös [[kaukokirjoitus|kaukokirjoituksella]] kirjoitetut viestit, jotka olivat parannus [[sähkötys|sähköttämällä]] toteutettuun [[viestiliikenne|viestiliikenteeseen]]. |
||
| Rivi 9: | Rivi 11: | ||
== Kirjoitettu teksti == |
== Kirjoitettu teksti == |
||
=== Otsikko === |
==== Otsikko ==== |
||
On tekstin tärkein osa, joka kertoo tekstin ydinajatuksen tai vihjaa siitä. Sanomalehdissä otsikolla on tarkoitus houkutella lukijaa lukemaan juttu. Usein otsikon koolla annetaan osviittaa jutun suurudesta ja tärkeydesä.<ref name="särmä" /> |
|||
Tekstissä [[otsikko]] on yleensä tekstin nimeksi annettu sarja sanoja joka kertoo lyhyesti, mitä teksti sisältää. |
|||
Erityisesti iltapaivälehdissä uutisartikkelien tekstejä otsikoidaan melko vapaamuotoisesti{{lähde}} lukijan mielenkiinnon herättämiseksi. Tällöin teksti ei välttämättä vastaa täysin otsikon aiheuttamia lukijan odotuksia artikkelista. |
|||
=== Leipäteksti === |
==== Leipäteksti ==== |
||
Leipäteksti on [[sanomalehti]]artikkelin varsinaista tekstiä. Nimi leipäteksti johtuu siitä, että toimittajien ajatellaan saavan siitä varsinainen palkka, eli raha leipään<ref name="särmä" /> |
|||
=== Ingressi === |
==== Ingressi ==== |
||
[[Ingressi]] eli johdanto on tekstissä lyhyt yhteenveto siitä aiheesta mistä artikkelin [[leipäteksti]]n on tarkoitus kertoa. |
[[Ingressi]] eli johdanto on tekstissä lyhyt yhteenveto siitä aiheesta mistä artikkelin [[leipäteksti]]n on tarkoitus kertoa. |
||
=== Ladonta === |
==== Ladonta ==== |
||
{{korjattava/määritelmä}} |
{{korjattava/määritelmä}} |
||
| Rivi 34: | Rivi 33: | ||
== Aiheesta muualla == |
== Aiheesta muualla == |
||
* [http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/sivukartta/ Kirjoittajan ABC-kortti]. Oulun yliopisto. |
* [http://webcgi.oulu.fi/oykk/abc/sivukartta/ Kirjoittajan ABC-kortti]. Oulun yliopisto. |
||
== Lähteet == |
|||
{{viitteet}} |
|||
[[Luokka:Kirjoittaminen]] |
[[Luokka:Kirjoittaminen]] |
||
Versio 22. joulukuuta 2018 kello 02.42
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty kokonaan uudelleen kirjoitettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Sekava ja epämääräinen esseentynkä |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Teksti tarkoittaa kokonaisuutta, joka sisältää viestin ja jolla on ainutkertainen merkitys. Teksti voi olla kirjoitettua, puhuttua, kuvitettua ja äänitettyä. Keskenään samankaltaiset tekstit muodostavat tekstilajin. Tiettyyn tekstilajiin kuuluvia tekstejä yhdistää mm. tekstin rakenne, ulkoasu ja tavoite. Esimerkiksi yleensä mainoksessa on houkutteleva tuotekuva, huomiota herättävä iskulause ja valmistajan logo, ja tavoitteena on vaikuttaa katsojaan.
Aina yksittäinen teksti ei kuulu selvästi yhteen tekstilajiin, vaan siinä on aineksia useammasta tekstilajista. Yhdestä aiheesta on mahdollista laatia monen eri tekstilajin tekstiä.[1] Myös puhe on tekstiä: esimerkiksi keskustelusta syntyy teksti, joka on kaikkien keskusteluun osallistuneiden yhdessä tuottama merkityskokonaisuus[2]
1850-luvulla tekstien piiriin tulivat myös kaukokirjoituksella kirjoitetut viestit, jotka olivat parannus sähköttämällä toteutettuun viestiliikenteeseen.
Sanomalehtitekstin osia ovat otsikko, ingressi ja leipätekstilähde?
Kirjoitettu teksti
Otsikko
On tekstin tärkein osa, joka kertoo tekstin ydinajatuksen tai vihjaa siitä. Sanomalehdissä otsikolla on tarkoitus houkutella lukijaa lukemaan juttu. Usein otsikon koolla annetaan osviittaa jutun suurudesta ja tärkeydesä.[1]
Leipäteksti
Leipäteksti on sanomalehtiartikkelin varsinaista tekstiä. Nimi leipäteksti johtuu siitä, että toimittajien ajatellaan saavan siitä varsinainen palkka, eli raha leipään[1]
Ingressi
Ingressi eli johdanto on tekstissä lyhyt yhteenveto siitä aiheesta mistä artikkelin leipätekstin on tarkoitus kertoa.
Ladonta
|
Tämän artikkelin tai sen osan määritelmä puuttuu tai on huonosti laadittu. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin määritelmää. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Tekstien ladonnassa on käytetty huomioarvon parantamiseksi myös erilaisia kirjasimia.lähde? Otsikko, ingressi ja leipäteksti voivat olla eri fonteilla toteutettuja.
Tekstitetty puhe
Televisioissa vieraskielisen ohjelman alle kirjoitetaan käännös. Usein käännös on lyhyempi kuin puhutut sanatlähde? alkuperäismuodossaan. Monilla pienillä kielialueilla ei puhuttua sanaa korvata katselijan ymmärtämän kielenlähde? sanoilla dubbaamalla, vaan käännös tehdään tekstityksenä ruudun alalaitaan.lähde?
Aiheesta muualla
- Kirjoittajan ABC-kortti. Oulun yliopisto.
Lähteet
- ↑ a b c Vesa Haapala, Inkeri Hellström, Janna Kantola, Tuomas Kaseva, Riitta Korhonen, Heidi Kärki, Minna Maijala, Harri Mustonen, Janne Saarikivi, Merja Salo, Juhana Torkki: Särmä - Suomen kieli ja kirjallisuus, s. 30,338,352. Otava, 2016. ISBN 978-9511-28914-2.
- ↑ Anna-Mari Karjalainen: Mikä teksti on? Otavan opisto. Viitattu 22.12.2018.