Ero sivun ”Petäjävesi” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
ruokakulttuuri-osio aloitettu mainitsemalla pitäjänruoka tai -ruoat |
|||
Rivi 116: | Rivi 116: | ||
* Keski-Suomen tieliikennemuseo |
* Keski-Suomen tieliikennemuseo |
||
* Radio- ja puhelinmuseo |
* Radio- ja puhelinmuseo |
||
==Ruokakulttuuri== |
|||
Petäjäveden [[Perinneruoka#Suomen pitäjäruoat|pitäjäruoiksi]] nimettiin 1980-luvulla taikinakuoressa paistettu liha, peruhauvikkaat ja paistettu [[viili]].<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Kolmonen, Jaakko (toim.) | Nimeke=Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat | Sivu = 92 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Patakolmonen | Vuosi=1988 | Tunniste=ISBN 951-96047-3-1}}</ref> |
|||
==Tunnettuja petäjävetisiä== |
==Tunnettuja petäjävetisiä== |
Versio 14. joulukuuta 2018 kello 21.26
Petäjävesi | |
---|---|
sijainti |
|
Sijainti | |
Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
Seutukunta | Jyväskylän seutukunta |
Kuntanumero | 592 |
Hallinnollinen keskus | Petäjäveden kirkonkylä |
Perustettu | 1868 |
Kokonaispinta-ala |
495,41 km² 224:nneksi suurin 2022 [1] |
– maa | 456,42 km² |
– sisävesi | 38,99 km² |
Väkiluku |
3 593 203:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
– väestötiheys | 7,87 as./km² (31.12.2023) |
Ikäjakauma | 2020 [3] |
– 0–14-v. | 18,9 % |
– 15–64-v. | 56,3 % |
– yli 64-v. | 24,8 % |
Äidinkieli | 2022 [4] |
– suomenkielisiä | 98,4 % |
– ruotsinkielisiä | 0,1 % |
– muut | 1,5 % |
Kunnallisvero |
9,90 % 25:nneksi suurin 2024 [5] |
Kunnanjohtaja | Eero Vainio |
Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
2017–2021[6] • Kesk. • Ps. • SDP • Kok. • KD • Vihr. • Vas. •Muut |
9 3→1[7] 2 2 2 2 1 2[7] |
www.petajavesi.fi |
Petäjävesi on Suomen kunta, joka sijaitsee Keski-Suomen maakunnassa. Kunnassa asuu 3 593 ihmistä (31.12.2023),[2] ja sen pinta-ala on 495,41 km² josta 38,99 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 7,87 asukasta/km².
Petäjävesi on tunnettu puukirkosta, Takomarkkinoistaan ja seppäkulttuuristaan. Petäjävedellä on järjestetty taonnan SM-kilpailuja ja vesijuoksun MM-kisoja. Osa Suomen MM-rallin erikoiskokeista ajetaan Petäjäveden alueella.
Petäjävedellä on useita pieniä museoita, joista tunnetuimmat ovat Keski-Suomen tieliikennemuseo ja Radio- ja puhelinmuseo.[8]
Maantiede
Petäjäveden naapurikunnat ovat Jyväskylä, Jämsä, Keuruu, Multia ja Uurainen.
Petäjävedellä on kaikkiaan 99 järveä. Niistä suurimmat ovat Petäjävedeksikin kutsuttu Jämsänvesi, Ala-Kintaus ja Ylä-Kintaus.[9]
Petäjävedellä on kaksi Natura-kohdetta: Syrjäharju, jossa on harjuselänteen lisäksi vanhojen metsien suojeluohjelman alue, ja Sallistensuon laajahko, varsin luonnontilainen keidassuo.[10]
Kyliä
Kintaus, Ylä-Kintaus, Pengerjoki, Metsäkulma, Kuivasmäki, Heikkilänperä, Töysänperä, Kukkaro
Asuinalueita
Litma, Olkkola, Kapakallio, Salmela, Halkokangas, Miilulampi, Hätälänmäki, Honkola, Pappilanpelto, Oiniemi
Taajamat
Vuoden 2017 lopussa Petäjävedellä oli 3 920 asukasta, joista 2 094 asui taajamissa, 1 694 haja-asutusalueilla ja 132 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Petäjäveden taajama-aste on 55,3 %.[11] Petäjäveden taajamaväestö jakautuu kahden eri taajaman kesken:[12]
# | Taajama | Väkiluku (31.12.2017) |
---|---|---|
1 | Petäjäveden kirkonkylä | 1 813 |
2 | Kintaus | 281 |
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Historia
Vuosina 1763–1765 rakennettu Petäjäveden vanha kirkko on puurakentamisen mestariteos, joka on UNESCOn Maailmanperintöluettelossa. Petäjäveden uusi kirkko on valmistunut vuonna 1879.
Petäjävesi muodostettiin Jämsän kappeliseurakunnaksi vuonna 1779 ja se itsenäistyi 1867. Petäjäveden seurakunta kuuluu Jyväskylän rovastikuntaan ja Lapuan hiippakuntaan.[13]
Petäjävedelle sijoitettiin toisen maailmansodan jälkeen siirtoväkeä Valkjärveltä, Lumivaarasta ja Sortavalan seudulta.
Ilmatieteen laitos rakensi säätutkan Petäjävedelle vuonna 2015.[14]
Hallinto
Petäjäveden kunnanjohtaja vuodesta 2016 on Eero Vainio. Hän on Suomen nuorimpia kunnanjohtajia, valintansa aikaan 29-vuotias.[15]
Kunnanvaltuustossa on 21 paikkaa, joista yhdeksän on keskustan hallussa kaudella 2017–2021.[6]
Talous
Vuonna 2016 eniten yhteisöveroa maksaneet yritykset olivat Petäjäveden Metalli, Petäjäveden osuuspankki ja Ässä-Konsultit.[16]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1. tammikuuta 2017 tilanteen mukainen.
Seurakunnat
Vuoden 2018 aluejaon mukaan Petäjävedellä on seuraavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat:[18]
Suomen ortodoksisen kirkon seurakunnista Petäjäveden alueella toimii Jyväskylän ortodoksinen seurakunta.[19]
Liikenne
Petäjäveden kautta kulkevat Jyväskylän ja Porin välinen valtatie 23 sekä Jyväskylän ja Vaasan välinen valtatie 18, jotka risteävät kirkonkylän tuntumassa, sekä Jyväskylän ja Haapamäen välinen rautatie.
Palvelut
Petäjävedellä toimivat Kirkonkylän koulu, Kintauden koulu, Peruskoulun yläaste ja Petäjäveden lukio.
Perusterveydenhuollon palveluista huolehtii Keski-Suomen Seututerveyskeskus, johon kuuluvat Petäjäveden lisäksi Joutsa, Toivakka, Luhanka, Keuruu, Multia, Laukaa ja Konnevesi. Erikoissairaanhoidon palveluista Keski-Suomen Sairaanhoitopiiri. [20][21]
Nähtävyyksiä
- Petäjäveden vanha kirkko Unescon maailmanperintökohde
- Karhunahas retkeilyreitti
- Karikkoselkä meteoriittijärvi
- Tampin kierros retkeilyreitti
- Keski-Suomen tieliikennemuseo
- Radio- ja puhelinmuseo
Ruokakulttuuri
Petäjäveden pitäjäruoiksi nimettiin 1980-luvulla taikinakuoressa paistettu liha, peruhauvikkaat ja paistettu viili.[22]
Tunnettuja petäjävetisiä
- Kaija Kiiski, näyttelijä
- Mikko Hannula, urheilutoimittaja
- Jarmo Kytölehto, entinen ralliautoilija
- Juhana Vähänen, kirjailija
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ a b Kuntavaalit 2017, Petäjävesi Oikeusministeriö. Viitattu 8.6.2017.
- ↑ a b Perussuomalaisista siirtyi 2 valtuutettua sitoutumattomiksi joulukuussa 2017. Keskisuomalainen 13.12.2017
- ↑ Petäjänveden radio- ja puhelinmuseo
- ↑ Petäjävesi Järvi-Wiki. Viitattu 4.2.2018.
- ↑ Natura 2000-alueet Keski-Suomessa (myös linkitetyt alasivut) Ympäristö. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2017 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 5.12.2018.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 6. Helsinki: Otava, 1963.
- ↑ Kymmenes säätutka Petäjävedelle – Ilmatieteen laitoksen sääennusteet tehostuvat Yle. 2015. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ Petäjävesi siirtyi Vainion aikaan – 29-vuotias kunnanjohtaja on palveluammatissa Yle. 1.8.2016. Viitattu 26.1.2018.
- ↑ Alueen Petäjävesi yhteisöverotiedot Yle. Viitattu 22.1.2018.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 12.1.2018.
- ↑ Yhteystiedot - Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
- ↑ https://ort.fi/seurakunnat-hiippakunnat-ja-luostarit/seurakunnat/jyvaskylan-ortodoksinen-seurakunta
- ↑ Seututerveyskeskus Keski-Suomen Seututerveyskeskus. Viitattu 2.3.2018.
- ↑ Sosiaali ja terveys Petäjävesi. Viitattu 2.3.2018.
- ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 92. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1.
Kirjallisuutta
- Lerkkanen, Lea: Perhe kuin puolet pitäjää : Petäjäveden Metsäkulma, Piesalankylä, Kukkaro, Karikko, Urria - alueen kyläkirja. Petäjävesi: Metsäkulma-seura, 2013. 485 sivua. ISBN 978-952-93-2861-1.
- Nislin, Mikko & Koskinen, Markku: Kulkijan valssia ja rokkia bluesmobiilissa: Petäjäveden musiikkielämän vaiheita 1920-luvulta 2000-luvulle. Petäjävesi: Osuuskunta Smartisti, 2013. ISBN 978-952-93-2149-0.
Aiheesta muualla
|