Ero sivun ”Andrej Hlinka” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Botti poisti ylimääräisen *. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Andrej hlinka.jpg|thumb|Andrej Hlinka vuonna 1908.]] |
[[Tiedosto:Andrej hlinka.jpg|thumb|Andrej Hlinka vuonna 1908.]] |
||
'''Andrej Hlinka''' ([[27. syyskuuta]] [[1864]] [[Stará Černová]] – [[16. elokuuta]] [[1938]] [[Ružomberok]])<ref name="brit">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/268250/Andrej-Hlinka Andrej Hlinka] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 14.7.2013.</ref> oli slovakialainen katolinen pappi ja poliitikko, joka johti [[Slovakia]]n itsenäisyysliikettä maailmansotien välisessä [[Tšekkoslovakia]]ssa. Hän perusti vuonna 1913 [[Slovakian kansanpuolue]]en ja johti sitä kuolemaansa asti. |
'''Andrej Hlinka''' ([[27. syyskuuta]] [[1864]] [[Stará Černová]], [[Itävallan keisarikunta]] – [[16. elokuuta]] [[1938]] [[Ružomberok]], [[Tšekkoslovakia]])<ref name="brit">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/268250/Andrej-Hlinka Andrej Hlinka] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 14.7.2013.</ref> oli slovakialainen katolinen pappi ja poliitikko, joka johti [[Slovakia]]n itsenäisyysliikettä maailmansotien välisessä [[Tšekkoslovakia]]ssa. Hän perusti vuonna 1913 [[Slovakian kansanpuolue]]en ja johti sitä kuolemaansa asti. |
||
Hlinka toimi vuodesta 1905 Ružomberokin pienen teollisuuskaupungin pappina ja ryhtyi esiintymään slovakialaisen nationalismin tukijana. Marraskuussa 1906 hän joutui oikeuden eteen yllytettyään [[Slovakit|slovakkeja]] epälojaaliuteen [[Unkari]]a kohtaan. Hän sai kahden vuoden vankeustuomion, jota toukokuussa 1907 vielä pidennettiin puolellatoista vuodella hänen jatkettua kiihotustaan seurakunnalleen pitämässään jäähyväispuheessa.<ref name="brit" /> Vuonna 1913 hän osallistui Slovakian kansanpuolueen (SLS) perustamiseen ja hänet valittiin sen puheenjohtajaksi. Puolue oli kansallismielinen ja korosti kristillisyyttä. Sen nimi muutettiin 1925 muotoon Hlinkan Slovakian kansanpuolue (HSLS). |
Hlinka toimi vuodesta 1905 Ružomberokin pienen teollisuuskaupungin pappina ja ryhtyi esiintymään slovakialaisen nationalismin tukijana. Marraskuussa 1906 hän joutui oikeuden eteen yllytettyään [[Slovakit|slovakkeja]] epälojaaliuteen [[Unkari]]a kohtaan. Hän sai kahden vuoden vankeustuomion, jota toukokuussa 1907 vielä pidennettiin puolellatoista vuodella hänen jatkettua kiihotustaan seurakunnalleen pitämässään jäähyväispuheessa.<ref name="brit" /> Vuonna 1913 hän osallistui Slovakian kansanpuolueen (SLS) perustamiseen ja hänet valittiin sen puheenjohtajaksi. Puolue oli kansallismielinen ja korosti kristillisyyttä. Sen nimi muutettiin 1925 muotoon Hlinkan Slovakian kansanpuolue (HSLS). |
||
Versio 14. joulukuuta 2018 kello 20.10
Andrej Hlinka (27. syyskuuta 1864 Stará Černová, Itävallan keisarikunta – 16. elokuuta 1938 Ružomberok, Tšekkoslovakia)[1] oli slovakialainen katolinen pappi ja poliitikko, joka johti Slovakian itsenäisyysliikettä maailmansotien välisessä Tšekkoslovakiassa. Hän perusti vuonna 1913 Slovakian kansanpuolueen ja johti sitä kuolemaansa asti.
Hlinka toimi vuodesta 1905 Ružomberokin pienen teollisuuskaupungin pappina ja ryhtyi esiintymään slovakialaisen nationalismin tukijana. Marraskuussa 1906 hän joutui oikeuden eteen yllytettyään slovakkeja epälojaaliuteen Unkaria kohtaan. Hän sai kahden vuoden vankeustuomion, jota toukokuussa 1907 vielä pidennettiin puolellatoista vuodella hänen jatkettua kiihotustaan seurakunnalleen pitämässään jäähyväispuheessa.[1] Vuonna 1913 hän osallistui Slovakian kansanpuolueen (SLS) perustamiseen ja hänet valittiin sen puheenjohtajaksi. Puolue oli kansallismielinen ja korosti kristillisyyttä. Sen nimi muutettiin 1925 muotoon Hlinkan Slovakian kansanpuolue (HSLS).
Itävalta-Unkarin valtakunnan hajotessa vuonna 1918 Hlinka asettui tukemaan tšekkien ja slovakkien yhdistämistä samaan valtioon. Hän kuitenkin pettyi pian Tšekkoslovakiaan ja laati vuonna 1919 Pariisin rauhankonferenssia varten muistion, jossa ehdotti Slovakialle kansanäänestystä itsenäisyydestä. Vuoteen 1922 mennessä hän ajoi puolueensa oppositioon Prahan hallitusta vastaan ja syytti tšekkejä autonomian riistämisestä Slovakialta. Eräiden hallinnollisten muutosten jälkeen Hlinka omaksui maltillisemman kannan ja salli 1927 puoluettaan edustaneen Jozef Tison osallistumisen Tšekkoslovakian hallitukseen. Puolue kuitenkin palasi oppositioon vuonna 1929 sen jälkeen kun sen johtomiehiin kuulunut Béla Tuka oli tuomittu maanpetoksesta Unkarin agentiksi väitettynä. 1930-luvulla Hlinkan puolue teki yhteistyötä Tšekkoslovakian muiden separatististen vähemmistökansallisuuksien, unkarilaisten ja sudeettisaksalaisten kanssa.[1]
Hlinkan kuoltua elokuussa 1938 Josef Tiso seurasi häntä HSLS:n johdossa. Saman vuoden lokakuussa Tšekkoslovakian hallitus joutui Sudeettialueiden kriisin seurauksena myöntämään Slovakialle autonomian. Toisen maailmansodan aikana Tiso johti natsi-Saksan luomaa Slovakian nukkevaltiota, jossa Hlinkaa kunnioitettiin kansallissankarina. Sodan jälkeisenä kommunistien vallan aikana Hlinka julistettiin fasistiksi, mutta uudelleen itsenäistyneessä Slovakiassa hänestä on jälleen tehty kunnioitettu hahmo. Hänen kuvansa oli vuosina 1993–2009 Slovakiassa käytössä olleessa tuhannen korunan setelissä.
Lähteet
- ↑ a b c Andrej Hlinka (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 14.7.2013.
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Andrej Hlinka Wikimedia Commonsissa
