Ero sivun ”Punaisen hämärän maa” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
kannen kuva ja kustantajan esittelytekstistä parhaita paloja, mutta on toki lennokas kaiken kaikkiaan |
Jni (keskustelu | muokkaukset) p typo |
||
Rivi 26: | Rivi 26: | ||
| seuraava = |
| seuraava = |
||
}} |
}} |
||
'''Punaisen hämärän maa – kokemuksia ja tutkimuksia Puna-Venäjällä''' (''Red dusk and the morrow – Adventures and Investigations In Red Russia'') on brittiläisen vakoojan, [[MI6|MI6:n]] tiedustelu- |
'''Punaisen hämärän maa – kokemuksia ja tutkimuksia Puna-Venäjällä''' (''Red dusk and the morrow – Adventures and Investigations In Red Russia'') on brittiläisen vakoojan, [[MI6|MI6:n]] tiedustelu-upseerin [[Paul Dukes]]in muistelmateos vallankumouksen jälkeisen ajan [[Neuvosto-Venäjä]]ltä. Teos ilmestyi 1922, sen on suomentanut [[O. A. Joutsen]] ja suomennoksen julkaissut 1923 [[WSOY]]. |
||
Suomennoksesta otettiin lisäpainos heti samana vuonna, ja kolmas painos ilmestyi sotavuonna 1942. |
Suomennoksesta otettiin lisäpainos heti samana vuonna, ja kolmas painos ilmestyi sotavuonna 1942. |
Versio 14. joulukuuta 2018 kello 17.23
Punaisen hämärän maa Kokemuksia ja tutkimuksia Puna-Venäjällä |
|
---|---|
Red dusk and the morrow Adventures and Investigations In Red Russia |
|
Suomennoksen 1. painoksen kansi. |
|
Alkuperäisteos | |
Kirjailija | Paul Dukes |
Kieli | englanti |
Genre | muistelmateos |
Kustantaja | Williams and Norgate |
Julkaistu | 1922 |
Suomennos | |
Suomentaja | O. A. Joutsen |
Kustantaja | WSOY |
Julkaistu | 1923 |
Sivumäärä | 418 s., 3. p. 182 s. |
Sarja: 3. p. Kymmenen markan romaaneja | |
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
Punaisen hämärän maa – kokemuksia ja tutkimuksia Puna-Venäjällä (Red dusk and the morrow – Adventures and Investigations In Red Russia) on brittiläisen vakoojan, MI6:n tiedustelu-upseerin Paul Dukesin muistelmateos vallankumouksen jälkeisen ajan Neuvosto-Venäjältä. Teos ilmestyi 1922, sen on suomentanut O. A. Joutsen ja suomennoksen julkaissut 1923 WSOY.
Suomennoksesta otettiin lisäpainos heti samana vuonna, ja kolmas painos ilmestyi sotavuonna 1942.
Kirjan suomenkielistä nimeä käytetään toisinaan kuvaannollisesti kertomaan, että kyse on kommunistisen aatteen sokaisemasta asiasta, ja sillä viitataan paitsi alkuperäiseen Neuvosto-Venäjään, myös myöhemmin Neuvostoliittoon, kuten Koillissanomien toimittaja Petri Karjalainen jutussaan Kantalahdesta.[1] Siitä on saanut nimensä Yleisradion ohjelmasarja, joka käsittelee yhdessä osassaan muun muassa kiellettyjä kirjoja.[2] Siihen viittaa myös Marko Tikka suojeluskuntia käsittelevän kirjansa nimellä Valkoisen hämärän maa.
Kustantajan esittelyssä kirjan takakannessa sanotaan muun muassa:
»Se on kerrassan henkeä salpaava kirja. Jännittäviä kuin parhaat keksityt salapoliisitarinat ovat rohkean uhkaretkeilijän yritykset puikahtaa "kielletyn maan" rajojen yli. [– –] bolševikien urkkijat alinomaa kintereillään ja nähden milloin yhden, milloin toisen ystävänsä katoavan »Gorohovaja 2:n» (entisen ohranan, nyttemmin hirveän kuuluisan »tšekan"), pietarilaisen päämajan kaameaan kitaan, josta ei paluuta ole...
Luulisi että jo pelkkä olemassaolon ja vapauden säilyttäminen noin tiukoissa paikoissa olisi antanut miehelle tarpeksi askaretta. Mutta eipäs mitä! Ovelasti hän harjoittaa vaarallista tiedustelijan ammattiaan, hankkii itselleen uutisurkkijoita sekä Pekkojen että Paavojen keskuudesta[.– –] Ja kaiken häpeämättömyyden huipuksi hän esiintyy hyvän aikaa »tšekan» virkailijan passilla, jonka suomalaiset rajavartiosotilaat ovat hänelle hyväntahtoisesti hankkineet, kunnes väärennys keksitään ja hän löytää turvallisen pakopaikan – puna-armeijan riveistä! Eipä syyttä ole bolševikit mokomaan peijakkaaseen pahoin kismittyneet; monesti hän on lankeamaisilliaan viritettyihin vipuihin[.– –] Tuontuostakin on kuitenkin pakko ottaa lipetti Suomen puolelle, lepäillä Helsingissä.»
Sisällys
Yhtenä joukosta – Viisi päivää – Vihreä huivi – Verkonsilmiä – Melnikoff – Stepanovna – Suomessa – Maakylän »porvari-kapitalisti» – Hahmonmuutos – Sfinksi – Punainen armeija – »Puolue» ja kansa – Pakoni – Johtopäätelmiä.
Lähteet
- ↑ Petri Karjalainen, Kantalahti on lähempänä kuin arvaisi, Koillissanomat 14.10.2016
- ↑ Jukka Lehesvirran Punaista hämärää, Yle.fi, 16.7.2009, päivitetty 22.11.2011, viitattu 31.7.2017