Ero sivun ”Józef Piłsudski” versioiden välillä

Siirry navigaatioon Siirry hakuun
306 merkkiä lisätty ,  2 vuotta sitten
Linkkilisäykset & -korjaukset
(kuvakoodi, auktori)
(Linkkilisäykset & -korjaukset)
| kuva = Jozef Pilsudski1.jpg
| kuvateksti = Józef Piłsudski
| arvo = [[Puolan presidentti|Puolan valtionpäämies]]
| virassa = [[14. marraskuuta]] [[1918]] – [[11. joulukuuta]] [[1922]]
| edeltäjä = [[Valtionhoitajaneuvosto (Puolan kuningaskunta)|Puolan valtionhoitajaneuvosto]]
| seuraaja = [[Gabriel Narutowicz]]
| arvo2 = [[Puolan pääministeri]]
| puoliso =
| arvonimet = Puolan marsalkka
| sodat = [[Ensimmäinen maailmansota]], [[Puolan–Neuvosto-Venäjän sota]]
| allekirjoitus = Józef Piłsudski Signature.svg
| huom =
Ensimmäisen maailmansodan alusta vuoteen 1917 prikaatikenraali Piłsudskin elokuussa 1914 [[Galitsia]]ssa perustettu 10 000 miehen puolalaislegioona taisteli Itävalta-Unkarin puolella Venäjää vastaan.
 
5. marraskuuta 1916 [[keskusvallat]] julistivat [[Puolan kuningaskunta (1916)|Puolan holhoojahallituskuningaskunnan]] (''Królestwo Regencyjne'') itsenäiseksi siinä toivossa, että [[Puolan Wehrmacht|puolalaista armeijaa (''Polnische Wehrmacht'')]] voitaisiin käyttää itärintamalla Venäjää vastaan, ja saksalaisjoukoilla voitaisiin vahvistaa länsirintamaa.<ref name="EB"/> Piłsudski toimi väliaikaishallituksen sotaministerinä, mutta vastusti ajatusta, että puolalaiset joukot vannoisivat uskollisuutta Saksan ja Itävalta-Unkarin hallitsijoille. Heinäkuussa 1917 hänet pidätettiin ja vangittiin [[Magdeburg]]issa. Suurin osa puolalaislegioonaa internoitiin.
 
8. marraskuuta 1918 Piłsudski ja hänen toverinsa eversti Kazimierz Sosnkowski vapautettiin ja lähetettiin junalla [[Varsova]]an, aivan kuten Lenin lähetetty ennen heitä Venäjälle. 11. marraskuuta Piłsudski nimitettiin ylipäälliköksi ja väliaikaishallitus[[Valtionhoitajaneuvosto (Puolan kuningaskunta)|valtionhoitajaneuvosto]] luovutti valtansa hänelle. 14. marraskuuta hänestä tuli Puolan valtion päämies (''Naczelnik Panstwa''). Sosialistijuuristaan huolimatta hän ei ryhtynyt yhteiskunnallisiin uudistuksiin.
 
==Sota Neuvosto-Venäjää vastaan==
Piłsudski haaveili jälleen [[Intermarium|liittovaltiosta (''Międzymorze'')]], joka ulottuisi [[Itämeri|Itämereltä]] [[Mustameri|Mustallemerelle]], kuten [[Puola-Liettua]] yli 400 vuotta. Siihen kuuluisivat Puola, [[Liettua]], [[Valko-Venäjä]] ja [[Ukraina]].
 
Huhtikuussa 1920 marsalkaksi ylennetty Piłsudski solmi liiton Ukrainan kansan tasavallan [[Simon Petljura]]n kanssa sodasta [[Neuvosto-Venäjä]]ä vastaan. Puolalaiset hyökkäsivät ukrainalaisten joukkojen tukena [[Venäjän sisällissota|Venäjän sisällissodan]] aikana itään Ukrainassa. 7. toukokuuta 1920 joukot valtasivat [[Kiova]]n, edettyään lähes vastarinnatta. [[Puna-armeija]]n ensimmäinen ratsuväkiarmeija [[Semjon Budjonnyi]]n alaisuudessa kuitenkin karkotti joukot ja puna-armeija aloitti suurhyökkäyksen Valko-Venäjältä Ukrainaan ja eteni Puolaan kohti Saksaa jatkuvan vallankumouksen hengessä.
 
Tärkein osa suunnitelmaa oli kuitenkin Piłsudskin johtama pieni (20&nbsp;000 miehen) veteraaneista koottu reserviarmeija, joka iskisi Puna-armeijan läntisen ja kaakkoisrintaman väliin. Piłsudskin ja Sikorskin joukot yhtyisivät [[Itä-Preussi]]n rajalla, saartaen neuvostojoukot. Piłsudskin suunnitelma sai osakseen kritiikkiä, ja ammattisotilaat pitivät sitä amatöörimäisenä. Suunnitelma hyväksyttiin ja pantiin kuitenkin käytäntöön puolalaisjoukkojen epätoivoisen tilanteen vuoksi.
 
{{Pääartikkeli|[[Puolan–Neuvosto-Venäjän sota]]}}
 
Saatu voitto sai nimen ”Veikselin ihme”. [[Riian rauha]]ssa suurin osa Valko-Venäjää ja Ukrainaa jäi bolševikeille, eikä Piłsudskin liittovaltiosuunnitelma toteutunut. Puola sai kuitenkin suuria osia näistä maista ja Liettuasta. [[Vilna]]a Puola piti hallussaan vuoteen 1939.
13 550

muokkausta

Navigointivalikko