Ero sivun ”Jäniksen vuosi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
'''Jäniksen vuosi''' on [[Arto Paasilinna]]n tunnetuin romaani. Kirja on vuodelta [[1975]], jolloin [[kiinalainen horoskooppi|kiinalaisen horoskoopinkin]] mukaan oli jäniksen vuosi, ja sen kustantaja oli [[Weilin & Göös]]. Myöhemmin sitä ovat julkaisseet kirjakerhot, WSOY ja Gummerus. Kirja on käännetty 29 eri kielelle, muun muassa ranskaksi, hepreaksi, japaniksi, kiinaksi, koreaksi, turkiksi, venäjäksi, ukrainaksi, latviaksi ja liettuaksi. <SKS:n käännöstietokanta finlit.fi, katsottu 21.11.2018> |
'''Jäniksen vuosi''' on [[Arto Paasilinna]]n tunnetuin romaani. Kirja on vuodelta [[1975]], jolloin [[kiinalainen horoskooppi|kiinalaisen horoskoopinkin]] mukaan oli jäniksen vuosi, ja sen kustantaja oli [[Weilin & Göös]]. Myöhemmin sitä ovat julkaisseet kirjakerhot, WSOY ja Gummerus. Kirja on käännetty 29 eri kielelle, muun muassa ranskaksi, hepreaksi, japaniksi, kiinaksi, koreaksi, turkiksi, venäjäksi, ukrainaksi, latviaksi ja liettuaksi. <SKS:n käännöstietokanta finlit.fi, katsottu 21.11.2018> |
||
Tarina kertoo turhautuneesta toimittajasta Kaarlo Vatasesta, joka kesäisellä työmatkallaan löytää vammautuneen jäniksenpoikasen, joka oli jäänyt Vatasen ja tämän työtoverin auton alle. Vatanen päättää heittää hyvästit entiselle elämälleen ja aloittaa huumorilla ja haikeudella alkavan seikkailun ympäri Suomea jäniksen kanssa. Vatanen tapaa mm. Kiuruveden entisen nimismiehen, joka on tutkinut harrastuksenaan Kekkosta. Erityisesti hän on tutkinut Kekkosesta otettuja valokuvia ja tullut siihen tulokseen, että Kekkonen oli 1960-luvun lopulla korvattu nuoremmalla kaksoisolennolla. Ajauduttuaan karhujahdissa Neuvosto-Venäjälle Vatanen palautetaan vankivaunussa Suomeen, jossa hänet erotetaan jäniksestä. Lähetettyään kirjeen Kekkoselle hän saa kiireesti jäniksensä yhteiseen selliin. |
Tarina kertoo turhautuneesta toimittajasta Kaarlo Vatasesta, joka kesäisellä työmatkallaan löytää vammautuneen jäniksenpoikasen, joka oli jäänyt Vatasen ja tämän työtoverin auton alle. Vatanen päättää heittää hyvästit entiselle elämälleen ja aloittaa huumorilla ja haikeudella alkavan seikkailun ympäri Suomea jäniksen kanssa. Vatanen tapaa mm. Kiuruveden entisen nimismiehen, joka on tutkinut harrastuksenaan Kekkosta. Erityisesti hän on tutkinut Kekkosesta otettuja valokuvia ja tullut siihen tulokseen, että Kekkonen oli 1960-luvun lopulla korvattu nuoremmalla kaksoisolennolla. Ajauduttuaan karhujahdissa Neuvosto-Venäjälle Vatanen palautetaan vankivaunussa Suomeen, jossa hänet erotetaan jäniksestä. Lähetettyään kirjeen Kekkoselle hän saa kiireesti jäniksensä yhteiseen selliin. |
||
Romaani ilmestyi ranskaksi vuonna 1989, ja saavutti heti suuren suosion [[Ranska|Ranskassa]]. Kirja julkaistiin nimellä ''Le lièvre de Vatanen'' (suom. Vatasen jänis), sillä [[Éditions Denoël]] julkaisi samaan aikaan kirjasarjaa [[Kiinalainen horoskooppi|kiinalaisista horoskooppimerkeistä]], eikä Paasilinnan romaania haluttu sekoitettavan jäniksen vuodesta kertovaan osaan. <ref> Jouni K. Kemppainen - Onnellinen mies - kirjailija Arto Paasilinnan elämä, Kustannusosakeyhtiö Paasilinna, 2012</ref> |
|||
Teoksen pohjalta on tehty myös elokuvia, [[Risto Jarva]]n ohjaama kehuja saanut ''[[Jäniksen vuosi (vuoden 1977 elokuva)|Jäniksen vuosi]]'' vuodelta 1977 ja ranskalaisen [[Marc Rivière]]n vähemmän kehuttu<ref>Jussi Karjalainen, Arto Paasilinnan jänistarina eksyy Kanadan takamaille, Helsingin Sanomat 19.9.2011 sivu C 3</ref> ''[[Jäniksen vuosi (vuoden 2006 elokuva)|Jäniksen vuosi]]'' (''Le Lièvre de Vatanen'') vuodelta 2006. |
Teoksen pohjalta on tehty myös elokuvia, [[Risto Jarva]]n ohjaama kehuja saanut ''[[Jäniksen vuosi (vuoden 1977 elokuva)|Jäniksen vuosi]]'' vuodelta 1977 ja ranskalaisen [[Marc Rivière]]n vähemmän kehuttu<ref>Jussi Karjalainen, Arto Paasilinnan jänistarina eksyy Kanadan takamaille, Helsingin Sanomat 19.9.2011 sivu C 3</ref> ''[[Jäniksen vuosi (vuoden 2006 elokuva)|Jäniksen vuosi]]'' (''Le Lièvre de Vatanen'') vuodelta 2006. |
||
Versio 13. joulukuuta 2018 kello 01.45
| Jäniksen vuosi | |
|---|---|
| Kirjailija | Arto Paasilinna |
| Genre | kaunokirjallisuus |
| Kustantaja | Weilin & Göös |
| Julkaistu | 1975 |
| ISBN | 951-35-1252-5 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Jäniksen vuosi on Arto Paasilinnan tunnetuin romaani. Kirja on vuodelta 1975, jolloin kiinalaisen horoskoopinkin mukaan oli jäniksen vuosi, ja sen kustantaja oli Weilin & Göös. Myöhemmin sitä ovat julkaisseet kirjakerhot, WSOY ja Gummerus. Kirja on käännetty 29 eri kielelle, muun muassa ranskaksi, hepreaksi, japaniksi, kiinaksi, koreaksi, turkiksi, venäjäksi, ukrainaksi, latviaksi ja liettuaksi. <SKS:n käännöstietokanta finlit.fi, katsottu 21.11.2018>
Tarina kertoo turhautuneesta toimittajasta Kaarlo Vatasesta, joka kesäisellä työmatkallaan löytää vammautuneen jäniksenpoikasen, joka oli jäänyt Vatasen ja tämän työtoverin auton alle. Vatanen päättää heittää hyvästit entiselle elämälleen ja aloittaa huumorilla ja haikeudella alkavan seikkailun ympäri Suomea jäniksen kanssa. Vatanen tapaa mm. Kiuruveden entisen nimismiehen, joka on tutkinut harrastuksenaan Kekkosta. Erityisesti hän on tutkinut Kekkosesta otettuja valokuvia ja tullut siihen tulokseen, että Kekkonen oli 1960-luvun lopulla korvattu nuoremmalla kaksoisolennolla. Ajauduttuaan karhujahdissa Neuvosto-Venäjälle Vatanen palautetaan vankivaunussa Suomeen, jossa hänet erotetaan jäniksestä. Lähetettyään kirjeen Kekkoselle hän saa kiireesti jäniksensä yhteiseen selliin.
Romaani ilmestyi ranskaksi vuonna 1989, ja saavutti heti suuren suosion Ranskassa. Kirja julkaistiin nimellä Le lièvre de Vatanen (suom. Vatasen jänis), sillä Éditions Denoël julkaisi samaan aikaan kirjasarjaa kiinalaisista horoskooppimerkeistä, eikä Paasilinnan romaania haluttu sekoitettavan jäniksen vuodesta kertovaan osaan. [1]
Teoksen pohjalta on tehty myös elokuvia, Risto Jarvan ohjaama kehuja saanut Jäniksen vuosi vuodelta 1977 ja ranskalaisen Marc Rivièren vähemmän kehuttu[2] Jäniksen vuosi (Le Lièvre de Vatanen) vuodelta 2006.
Lähteet