Ero sivun ”Jussi Parviainen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 85.76.5.3) ja palautettiin versio 17616024, jonka on tehnyt Tpi22: Lähteessä nyt kuitenkin tämä kytkös mainitaan
Rivi 35: Rivi 35:
{{Palstanvaihto}}
{{Palstanvaihto}}
=== Muuta radiotuotantoa ===
=== Muuta radiotuotantoa ===
* Radiomonologien] sarja [[Yle Puhe|Yle Puheelle]] 2017<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://areena.yle.fi/1-4157972 | Nimeke = Jussi Parviaisen neliosainen monologisarja kohtalon vastustamisesta. | Tekijä = Parvianen, Jussi | Ajankohta = 4.7.2017| Julkaisija = Yle | Viitattu = 29.5.2018 }}</ref>
* Radiomonologien sarja [[Yle Puhe|Yle Puheelle]] 2017<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://areena.yle.fi/1-4157972 | Nimeke = Jussi Parviaisen neliosainen monologisarja kohtalon vastustamisesta. | Tekijä = Parvianen, Jussi | Ajankohta = 4.7.2017| Julkaisija = Yle | Viitattu = 29.5.2018 }}</ref>


=== Tv-tuotantoa ===
=== Tv-tuotantoa ===

Versio 8. joulukuuta 2018 kello 21.06

Jussi Parviainen huhtikuussa 2011.

Jussi Tapani Parviainen (s. 15. elokuuta 1955 Kuhmo) on suomalainen näytelmäkirjailija, käsikirjoittaja, dramaturgi, ohjaaja ja tuottaja.[1] Nuoruudessaan Parviainen osallistui jehovantodistajien toimintaan.[2] Suhde uskontoon on Parviaisen tuotannon toistuva teema.[3]

Jussi Parviainen aloitti opinnot Teatterikorkeakoulussa 1977. Hänen merkittävimmät kirjoittamansa näytelmät olivat vuonna 1982 Ylioppilasteatterissa esitetty Diletantti, Jumalan rakastaja, joka tuli ensi-iltaan Ryhmäteatterissa vuonna 1983, sekä Valtakunta, jota esitettiin Intiimiteatterissa seuraavana vuonna.[4] Teokset ovat luonteeltaan avainnäytelmiä ja kertovat Juska Paarma -nimisestä hahmosta.[4] Parviainen toimi Teatterikorkeakoulussa myös dramaturgian vt. lehtorina vuosina 1983–1987 Jouko Turkan ollessa aluksi näyttelijätyön ja sittemmin dramaturgian professori.[3] Jumalan teatteri -nimeä käyttäneen teatterikorkeakoulun opiskelijaryhmän esitys Oulussa 17.1.1987 johti keskusteluun Teatterikorkeakoulun opetuksesta. Opetusministeri Gustav Björkstrand esitti Jouko Turkan ja Jussi Parviaisen irtisanomista. Parviainen irtisanoutui.[5] Myöhemmin hän on arvioinut selkkauksen pilanneen teatteriuransa.[6]

Parviainen on toiminut myös esiintymiskonsulttina ja bloggaajana sekä tuottanut ohjelmia ja kirjoittanut sketsejä televisiolle. Pekka Lehto ohjasi vuonna 1990 Parviaisen avioeroa käsittelevän dokumentaarisen elokuvan Yksinteoin. Sen kävi elokuvateattereissa näkemässä 8 000 katsojaa[7].

Maria Roihan kirjoittama elämäkertateos Jussi Parviainen – Jumalan rakastaja julkaistiin maaliskuussa 2018.

Yksityiselämä

Jussi Parviainen on ollut naimisissa neljä kertaa ja hän on neljän lapsen isä.

Teokset

Näytelmiä

  • Diletantti 1982
  • Valtakunta 1983
  • Jumalan rakastaja 1984
  • Akka 1986
  • Rikas 1987
  • Sänky 1987
  • Nouseva luokka 1988
  • Suojelusenkeli 1992
  • Moniminä eli Kuolematon 1994

Elokuvat

Kuunnelmia

  • Selvänäkijä 1991
  • Pimeyden rakenne 1992
  • Armo 2015

Muuta radiotuotantoa

Tv-tuotantoa

  • Yökyöpeli (tv-viihdeohjelmasarja) 1983–1984
  • Luonteita (henkilökuvasarja) 1988
  • Aaveita ja valkoisia valheita (tv-draamasarja) 1988
  • Tsa-tsa-tsaa (sketsiviihdesarja) 1993–1994
  • Uimakoulu (tv-sketsiviihdesarja) 1995
  • Rakkauden tanssi (tv-sarja)1997
  • Turkka & Turkka (talk-show) 1997–1998
  • Jukka Puotilat Show (imitaatio- ja sketsiviihdesarja) 1998
  • Elina, mitä mä teen (tv-musikaalisarja) 1999
  • Kultajukka (imitaatio- ja sketsiviihdesarja) 1999
  • Kultajukka ja kumppanit (imitaatio- ja sketsiviihdesarja) 2000
  • Staffan Snellin Suojelusenkeli (tv-elokuva) 2000

Kirja

  • Parviainen, Jussi: Hybris: dramaturgian filosofia. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-30369-0.

Lähteet

Kirjallisuutta

Aiheesta muualla

Tämä näyttelijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.