Ero sivun ”Äänenvoimakkuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
→Ihmisen havainnoima äänekkyys: viittaukset artikkelin nimen mukaiseen muotoon |
viittaukset artikkelin nimen mukaiseen muotoon |
||
| Rivi 12: | Rivi 12: | ||
*[[äänekkyys]] |
*[[äänekkyys]] |
||
*[[äänekkyystaso]] |
*[[äänekkyystaso]] |
||
*[[ |
*[[fooni]] |
||
*[[ |
*[[sooni]] |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
Versio 8. joulukuuta 2018 kello 19.49
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: IW virheellinen |
Äänenvoimakkuus on määre, jolla yleensä mitataan havaittua äänenvoimakkuutta eli sitä, kuinka voimakkaana jokin ääni koetaan. Tällöin on kyse subjektiivisesta, havaitusta äänenvoimakkuudesta. Voidaan tarkoittaa myös fysikaalista äänenvoimakkuutta desibeleinä.[1] Äänenvoimakkuudesta puhutaan usein ”volyymina”[2].
Fysikaalinen äänenvoimakkuus
Äänenvoimakkuudella voidaan myös tarkoittaa äänenpainetasoa, jota mitataan desibeleinä (dB) ja joka kertoo äänen fysikaalisen voimakkuuden.
Ihmisen havainnoima äänekkyys
Äänenpainetason ja ihmisen kuulohavainnon välisenä yhteytenä toimii äänekkyystaso, jonka mittayksikkö on fooni[3] eli foni[4][5] ja äänekkyys, jonka mittayksikkö on sooni[6] eli soni[7]. Nämä on kokeellisesti määritelty niin, että foni lukuarvona on 1 kHz:n ääneksen tapauksessa sama kuin ääneksen äänenpainetaso desibeleinä. Sooni-asteikko on lineaarinen voimakkuusasteikko.[8][9]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja: "Äänenvoimakkuus".
- ↑ Kielitoimiston sanakirja: "Volyymi".
- ↑ Nykysuomen sivistyssanakirja: Vierasperäiset sanat, s. 122. "fooni". Toimittanut Nykysuomen laitos. 12. painos. Helsinki: WSOY 1989. ISBN 951-0-09108-1.
- ↑ Tieteen termipankki: "foni".
- ↑ Sanastokeskus TSK:n termipankki: "foni".
- ↑ Kielitoimiston sanakirja: "sooni".
- ↑ Tieteen termipankki: "soni".
- ↑ Karjalainen, Matti: Kommunikaatioakustiikka, s. 121–131. Suomenkielinen oppikirja, 237 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 1999. ISBN 951-22-4412-8.
- ↑ Sibelius-Akatemia: Akustiikan perusteet. "Sanasto".
Kirjallisuutta
- Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Communication Acoustics: An Introduction to Speech, Audio and Psychoacoustics. 430 sivua. John Wiley & Sons, Ltd, 2015. ISBN 978-1-118-86654-2. [1] [2].
- Van Bergeijk, William A. & Pierce, John R. & David, Edward E., jr: Aallot ja korva. Luonto tieteen valossa 4. Alkuteoksen nimi Wawes and the ear. 195 sivua. Suomentanut Reino Tuokko. Helsinki: WSOY, 1960.
Aiheesta muualla
- Karjalainen, Matti: Hieman akustiikkaa. Suomenkielinen opetusmoniste, 54 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2000.
- Pulkki, Ville & Karjalainen, Matti: Lyhyt johdatus kommunikaatioakustiikkaan. Suomenkielinen opetusmoniste, 36 sivua. Espoo: TKK, Akustiikan ja äänenkäsittelytekniikan laboratorio, 2015.
- Pulkki, Ville: Kommunikaatioakustiikan perusteet. Suomenkielinen opetusmoniste. Espoo: Aalto-yliopisto, Signaalinkäsittelyn ja Akustiikan laitos, 2016.