Ero sivun ”Kehrääjäkoimaiset” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Aiheesta muualla ym |
kh Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 4: | Rivi 4: | ||
| kuvateksti = [[Omenankehrääjäkoi]] (''Yponomeuta malinella'') |
| kuvateksti = [[Omenankehrääjäkoi]] (''Yponomeuta malinella'') |
||
| domeeni = [[Aitotumaiset]] Eucarya |
| domeeni = [[Aitotumaiset]] Eucarya |
||
| kunta = [[Eläinkunta]] |
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalia |
||
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] |
| pääjakso = [[Niveljalkaiset]] Arthropoda |
||
| alajakso = [[Kuusijalkaiset]] Hexapoda |
| alajakso = [[Kuusijalkaiset]] Hexapoda |
||
| luokka = [[Hyönteiset]] |
| luokka = [[Hyönteiset]] Insecta |
||
| lahko = [[Perhoset]] |
| lahko = [[Perhoset]] Lepidoptera |
||
| alalahko = |
| alalahko = [[Glossata]] |
||
| osalahko = [[Erilaissuoniset]] |
| osalahko = [[Erilaissuoniset]] Heteroneura |
||
| yläheimo = Kehrääjäkoimaiset |
| yläheimo = Kehrääjäkoimaiset '''Yponomeutoidea''' |
||
| yläheimo_auktori = [[Stanley Black Fracker|Fracker]], 1915 |
| yläheimo_auktori = [[Stanley Black Fracker|Fracker]], 1915 |
||
| jako = Heimot<ref>http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=118705</ref> |
| jako = Heimot<ref>http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=118705</ref> |
||
| jaot = |
| jaot = |
||
* |
* [[Acrolepiidae]] |
||
* [[Haahtikoit]] |
* [[Haahtikoit]] Ypsolophidae |
||
* |
* [[Heliodinidae]] |
||
* [[Kaalikoit]] |
* [[Kaalikoit]] Plutellidae |
||
* [[Kehtokoit]] |
* [[Kehtokoit]] Lyonetiidae |
||
* [[Kehrääjäkoit]] |
* [[Kehrääjäkoit]] Yponomeutidae |
||
* [[Kiertokoit]] |
* [[Kiertokoit]] Bedelliidae |
||
* [[Kiiltokoit]] |
* [[Kiiltokoit]] Glyphipterigidae |
||
| wikispecies = Yponomeutoidea |
| wikispecies = Yponomeutoidea |
||
| commonscat = Yponomeutoidea |
| commonscat = Yponomeutoidea |
||
}} |
}} |
||
'''Kehrääjäkoimaiset''' ( |
'''Kehrääjäkoimaiset''' (Yponomeutoidea) on [[aitoperhoset|aitoperhosiin]] kuuluva [[perhoset|perhosten]] yläheimo. Siihen kuuluvista lajeista tunnetuimpiin kuuluu [[tuomi]]in valkoisia seittejä tekevä [[tuomenkehrääjäkoi]] sukulaisineen. Yläheimoon kuuluu yhteensä hieman alle 2000 lajia, joista Suomessa on tavattu 97.<ref>http://www.luomus.fi/elaintiede/hyonteiset/perhoset/1.htm</ref> |
||
Aikuiset kehrääjäkoimaiset perhoset vaihtelevat kooltaan erittäin pienistä pieniin. Taksonomisesti yläheimo on hankala, eikä siihen sisältyvien heimojen keskinäisiä suhteita tunneta kovin hyvin. Keskeisenä yhdistävänä piirteenä ovat koiraan takaruumiin kahdeksannen jaokkeen sivuilla olevat, taaksepäin osoittavat liuskat, jotka muodostavat genitaalien sivuille eräänlaisen parin ylimääräisiä [[lämssät|lämssöjä]].<ref>Mikkola Kauri, Murtosaari Jussi ja Nissinen Kari: Perhosten lumo: suomalainen perhostieto. Tammi 2005, s.224. ISBN 951-31-3317-6</ref> [[Pistesilmä]]t puuttuvat, samoin [[chaetosema]]t yleensä. [[Imukärsä]] on hyvin kehittynyt, eikä siinä ole suomuja. Tuntomerkkejä liittyy myös siipisuonitukseen, joka on yleensä hyvin kehittynyt. Toukat elävät ravintokasvilla usein laumoina, toukkien erittämän seitin suojissa.<ref><Malcolm Scoble: The Lepidoptera: Form, Function and Diversity. Oxford University Press 1995 s. 236 ISBN 978-0198549529</ref> |
Aikuiset kehrääjäkoimaiset perhoset vaihtelevat kooltaan erittäin pienistä pieniin. Taksonomisesti yläheimo on hankala, eikä siihen sisältyvien heimojen keskinäisiä suhteita tunneta kovin hyvin. Keskeisenä yhdistävänä piirteenä ovat koiraan takaruumiin kahdeksannen jaokkeen sivuilla olevat, taaksepäin osoittavat liuskat, jotka muodostavat genitaalien sivuille eräänlaisen parin ylimääräisiä [[lämssät|lämssöjä]].<ref>Mikkola Kauri, Murtosaari Jussi ja Nissinen Kari: Perhosten lumo: suomalainen perhostieto. Tammi 2005, s.224. ISBN 951-31-3317-6</ref> [[Pistesilmä]]t puuttuvat, samoin [[chaetosema]]t yleensä. [[Imukärsä]] on hyvin kehittynyt, eikä siinä ole suomuja. Tuntomerkkejä liittyy myös siipisuonitukseen, joka on yleensä hyvin kehittynyt. Toukat elävät ravintokasvilla usein laumoina, toukkien erittämän seitin suojissa.<ref><Malcolm Scoble: The Lepidoptera: Form, Function and Diversity. Oxford University Press 1995 s. 236 ISBN 978-0198549529</ref> |
||
[[Kuva:20050616 yponomeuta evonymella HPIM0871 crop.jpg |thumb|left|Tuomenkehrääjäkoin toukkia]] |
[[Kuva:20050616 yponomeuta evonymella HPIM0871 crop.jpg |thumb|left|Tuomenkehrääjäkoin toukkia.]] |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
Versio 27. marraskuuta 2018 kello 07.58
Kehrääjäkoimaiset | |
---|---|
Omenankehrääjäkoi (Yponomeuta malinella) |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: |
Kehrääjäkoimaiset Yponomeutoidea Fracker, 1915 |
Heimot[1] | |
|
|
Katso myös | |
Kehrääjäkoimaiset Wikispeciesissä |
Kehrääjäkoimaiset (Yponomeutoidea) on aitoperhosiin kuuluva perhosten yläheimo. Siihen kuuluvista lajeista tunnetuimpiin kuuluu tuomiin valkoisia seittejä tekevä tuomenkehrääjäkoi sukulaisineen. Yläheimoon kuuluu yhteensä hieman alle 2000 lajia, joista Suomessa on tavattu 97.[2]
Aikuiset kehrääjäkoimaiset perhoset vaihtelevat kooltaan erittäin pienistä pieniin. Taksonomisesti yläheimo on hankala, eikä siihen sisältyvien heimojen keskinäisiä suhteita tunneta kovin hyvin. Keskeisenä yhdistävänä piirteenä ovat koiraan takaruumiin kahdeksannen jaokkeen sivuilla olevat, taaksepäin osoittavat liuskat, jotka muodostavat genitaalien sivuille eräänlaisen parin ylimääräisiä lämssöjä.[3] Pistesilmät puuttuvat, samoin chaetosemat yleensä. Imukärsä on hyvin kehittynyt, eikä siinä ole suomuja. Tuntomerkkejä liittyy myös siipisuonitukseen, joka on yleensä hyvin kehittynyt. Toukat elävät ravintokasvilla usein laumoina, toukkien erittämän seitin suojissa.[4]
Lähteet
- ↑ http://www.itis.gov/servlet/SingleRpt/SingleRpt?search_topic=TSN&search_value=118705
- ↑ http://www.luomus.fi/elaintiede/hyonteiset/perhoset/1.htm
- ↑ Mikkola Kauri, Murtosaari Jussi ja Nissinen Kari: Perhosten lumo: suomalainen perhostieto. Tammi 2005, s.224. ISBN 951-31-3317-6
- ↑ <Malcolm Scoble: The Lepidoptera: Form, Function and Diversity. Oxford University Press 1995 s. 236 ISBN 978-0198549529