Ero sivun ”Darin kieli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p edellämainittu -> edellä mainittu |
||
| Rivi 29: | Rivi 29: | ||
==Historia ja murteet== |
==Historia ja murteet== |
||
Dari kuuluu iranilaisten kielten lounaisryhmään.<ref name="iranskije 121" /> Dari tarkoittaa suomeksi hovia ja nimeä on käytetty [[persian kieli|persian kirjakielestä]] varhaiselta keskiajalta lähtien.<ref name="afg" /> Sillä on yhteinen historia lähisukukieltensä persian ja [[tadžikin kieli|tadžikin]] kanssa. Niiden eriytyminen alkoi 1700-luvulla tai eräiden arvioiden mukaan jo 1500-luvulla. Kehitykseen vaikuttivat erilaiset murretaustat ja kielikontaktit.<ref name="iranskije 123" /> Käytännössä |
Dari kuuluu iranilaisten kielten lounaisryhmään.<ref name="iranskije 121" /> Dari tarkoittaa suomeksi hovia ja nimeä on käytetty [[persian kieli|persian kirjakielestä]] varhaiselta keskiajalta lähtien.<ref name="afg" /> Sillä on yhteinen historia lähisukukieltensä persian ja [[tadžikin kieli|tadžikin]] kanssa. Niiden eriytyminen alkoi 1700-luvulla tai eräiden arvioiden mukaan jo 1500-luvulla. Kehitykseen vaikuttivat erilaiset murretaustat ja kielikontaktit.<ref name="iranskije 123" /> Käytännössä edellä mainitut kielet ovat edelleen niin lähellä toisiaan, että niitä pidetään kielitieteessä usein yhtenä samana kielimuotona. Niillä on kuitenkin myös joitakin eroja.<ref name="afg" /><ref name="kielet" /> Dari poikkeaa lähisukukielistään erityisesti [[vokaali|vokalisminsa]], [[verbi]]järjestelmänsä ja sanastonsa puolesta. Lainasanoja on saatu varsinkin [[arabian kieli|arabiasta]] ja paštusta, jotka ovat vaikuttaneet myös darin [[fonetiikka]]an ja [[morfologia]]an.<ref name="iranskije 123">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki mira: Iranskije jazyki. I. Jugo-zapadnyje iranskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Indrik | Vuosi = 1997 | Sivu = 123 | Tunniste = ISBN 5-85759-048-5}}</ref> |
||
Kielessä on lukuisia alue- ja paikallismurteita,<ref name="iranskije 121" /> jotka jakautuvat kahteen murreryhmään. [[Herat]]in, [[Hazaradžat]]in, [[Logar]]in ja [[Gardez]]in murteet muistuttavat [[Iran]]in koillisosissa puhuttavia murteita. [[Badahšan]]in, [[Pandžšer]]in, [[Kohistan]]in ja [[Kabul]]in murteet ovat lähellä tadžikin kieltä.<ref name="slovar" /> Kabulin murteesta on kehittynyt eräänlainen yleiskieli.<ref name="iranskije 121" /> |
Kielessä on lukuisia alue- ja paikallismurteita,<ref name="iranskije 121" /> jotka jakautuvat kahteen murreryhmään. [[Herat]]in, [[Hazaradžat]]in, [[Logar]]in ja [[Gardez]]in murteet muistuttavat [[Iran]]in koillisosissa puhuttavia murteita. [[Badahšan]]in, [[Pandžšer]]in, [[Kohistan]]in ja [[Kabul]]in murteet ovat lähellä tadžikin kieltä.<ref name="slovar" /> Kabulin murteesta on kehittynyt eräänlainen yleiskieli.<ref name="iranskije 121" /> |
||
Versio 25. marraskuuta 2018 kello 16.50
| Dari | |
|---|---|
| Oma nimi |
dari دری |
| Tiedot | |
| Virallinen kieli |
 Afganistan |
| Puhujia | 8–10 miljoonaa |
| Kirjaimisto | arabialainen kirjaimisto neljällä lisämerkillä |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | indoeurooppalaiset kielet |
| Kieliryhmä |
indoiranilaiset kielet iranilaiset kielet |
Darin kieli[1] (dariksi دری, dari tai زبان دری, zaban-i dari, aikaisemmin myös farsi-yi kaboli tai kaboli[2]) on Afganistanissa puhuttu indoeurooppalaisten kielten indoiranilaisen haaran iranilaiseen ryhmään kuuluva kieli. Se on paštun ohella Afganistanin toinen virallinen kieli.[3] Dari on hyvin lähellä tadžikkia ja persiaa. Kaikkia kolmea voidaankin pitää myös yhtenä samana kielimuotona. Nimitystä dari on on alettu käyttämään virallisissa yhteyksissä erotuksena persiaan etenkin poliittisista syistä.
Afganistanin daria ei tule sekoittaa klassisen persialaisen kirjallisuuden kieleen, josta on käytetty nimityksiä farsi-yi dari (”hovipersia”) ja dari.[4]
Levinneisyys ja puhujamäärä
Historiallisesti darin puhujat eivät ole erotelleet darin, tadžikin tai persian kielten puhujia toisistaan, vaan heistä kaikista on käytetty persian puhujia tarkoittavia termejä farsiwanit tai parsiwanit.[5] Käytössä on myös useita paikallisia nimityksiä.[2] Nykyinen ero darin ja tadžikin puhujien välillä Afganistanissa on lähinnä kulttuurillinen. Tadžikit ovat persiankielistä väestöä, joilla ei ole heimorakennetta. Heimokantaisten ryhmien kieleen viitataan vastaavasti useimmiten darina.[5]
Äidinkielenään daria ja sen murteita puhuu noin neljä miljoonaa henkeä. Kieltä osaavat kuitenkin myös monet muut maan etniset ryhmät. Yhteensä puhujia lienee 8–10 miljoonaa.[2] Ethnologue raportoi heitä olevan 8 990 200[6].
Historia ja murteet
Dari kuuluu iranilaisten kielten lounaisryhmään.[2] Dari tarkoittaa suomeksi hovia ja nimeä on käytetty persian kirjakielestä varhaiselta keskiajalta lähtien.[5] Sillä on yhteinen historia lähisukukieltensä persian ja tadžikin kanssa. Niiden eriytyminen alkoi 1700-luvulla tai eräiden arvioiden mukaan jo 1500-luvulla. Kehitykseen vaikuttivat erilaiset murretaustat ja kielikontaktit.[7] Käytännössä edellä mainitut kielet ovat edelleen niin lähellä toisiaan, että niitä pidetään kielitieteessä usein yhtenä samana kielimuotona. Niillä on kuitenkin myös joitakin eroja.[5][1] Dari poikkeaa lähisukukielistään erityisesti vokalisminsa, verbijärjestelmänsä ja sanastonsa puolesta. Lainasanoja on saatu varsinkin arabiasta ja paštusta, jotka ovat vaikuttaneet myös darin fonetiikkaan ja morfologiaan.[7]
Kielessä on lukuisia alue- ja paikallismurteita,[2] jotka jakautuvat kahteen murreryhmään. Heratin, Hazaradžatin, Logarin ja Gardezin murteet muistuttavat Iranin koillisosissa puhuttavia murteita. Badahšanin, Pandžšerin, Kohistanin ja Kabulin murteet ovat lähellä tadžikin kieltä.[3] Kabulin murteesta on kehittynyt eräänlainen yleiskieli.[2]
Asema
Dari on paštun ohella Afganistanin toinen virallinen kieli. 1900-luvulla saakka se toimi maan pääasiallisena kirja- ja yleiskielenä. Paštu sai virallisen aseman vuonna 1936.[8] Afganistanissa puhutusta persian kielestä alettiin käyttää nimitystä dari etenkin poliittisista syistä. Persiaa pidettiin Iranin vaikutusvallan takia uhkana persiankielisten ja etenkin šiialaisten ryhmien keskuudessa. Paštusta yritettiin ensin tehdä maan ainut virallinen kieli. Persian laaja käyttö ja merkitys sai maan hallituksen tekemään siitä Afganistanin toisen virallisen kielen vuonna 1964. Kieleen viitattiin kuitenkin historiallisella nimellä dari esimerkiksi perisalaistyylisen farsi-nimen sijaan.[5]
Kirjakieli
Darin kirjakieli perustuu Kabulin murteeseen. Sen normit ovat toistaiseksi vielä vakiintumattomat. Tiedostusvälineiden kielenkäyttö on lähempänä puhekieltä, kun taas virallisissa yhteyksissä käytetään konservatiivisempaa tyyliä.[8] Kirjaimisto on sama kuin persiassa (arabialainen kirjaimisto, jota on täydennetty neljällä lisämerkillä).[7]
Darinkielisen kirjallisuuden juuret ovat 900–1400-lukujen klassisessa persialais-tadžikkilaisessa kirjallisessa perinteessä. Nykyaikainen kaunokirjallisuus syntyi 1900-luvun alussa. Proosatyylin perustajana pidetään nuorafgaanien ideologia Mahmud Tarzia. Monet kirjailijat kirjoittavat darin lisäksi myös paštuksi.[7]
Lähteet
- ↑ a b Anhava, Jaakko: Maailman kielet ja kielikunnat (4. painos), s. 94. Tampere: Gaudeamus, 2009. ISBN 978-951-662-734-5.
- ↑ a b c d e f Jazyki mira: Iranskije jazyki. I. Jugo-zapadnyje iranskije jazyki, s. 121. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-048-5.
- ↑ a b Lingvistitšeski entsiklopeditšeski slovar, s. 127. Moskva: Sovetskaja entsiklopedija, 1990. ISBN 5-85270-031-2.
- ↑ Jazyki mira: Iranskije jazyki. I. Jugo-zapadnyje iranskije jazyki, s. 71, 123. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-048-5.
- ↑ a b c d e Andrei Sergejeff: Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen, s. 34-35. Gaudeamus Helsinki University Press, 2011. ISBN 978-952-495-219-4.
- ↑ Ethnologue 1.1. 2017: Darin puhujien määrä on 8 990 200
- ↑ a b c d Jazyki mira: Iranskije jazyki. I. Jugo-zapadnyje iranskije jazyki, s. 123. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-048-5.
- ↑ a b Jazyki mira: Iranskije jazyki. I. Jugo-zapadnyje iranskije jazyki, s. 122. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-048-5.