Ero sivun ”Hallintolaki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
siirsi sivun ”Hallintolaki” uudelle nimelle ”Hallintolainkäyttö”: Hallintolaki ja hallintolainkäyttö ovat kaksi eri asiaa |
keskeneräinen artikkeli, jatkan myöhemmin |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Hallintolaki''' (434/2003) on Suomen lainsäädännössä yleislaki, jota noudattavat kaikki [[valtio]]n ja [[kunta|kunnan]] viranomaiset sekä julkista tehtävää hoitavat yksityiset ratkaistessaan hallintoasioita. Laki luo puitteet asioiden ratkaisumenettelylle ja siinä kansalaisille taattaville vaikutusmahdollisuuksille ja oikeusturvatakeille. Luonteeltaan hallintolaki on toissijainen; mikäli muu erikoisalan lainsäädäntö poikkeaa hallintolaista, noudatetaan erikoislakia. |
|||
| ⚫ | |||
Hallintolain lisäksi hallinnossa yksilön oikeusturvan takaa [[Suomen perustuslaki]]. Käytettävistä kielistä säädetään [[Suomen kielilaki|kielilaissa]] |
|||
==Soveltamisala== |
|||
Hallintolakia noudatetaan |
|||
*valtion viranomaisissa |
|||
*[[tasavallan presidentti|tasavallan presidentin]] kansliassa ja Eduskunnassa |
|||
*[[Suomen pankki|Suomen pankissa]], [[Kansaneläkelaitos|Kansaneläkelaitoksessa]] ja muissa itsenäisissä virastoissa |
|||
*kunnissa ja kuntayhtymissä |
|||
*valtion ja kunnan [[liikelaitos|liikelaitoksissa]], [[julkisoikeudellinen yhteisö|julkisoikeudellisissa yhteisöissä]] ja yksityisissä yhteisöissä niiden hoitaessa viranomaistehtäviä |
|||
Hallintolakia ei sovelleta täytäntöönpanotoimenpiteisiin. Näitä ovat mm. |
|||
*[[poliisi]]n suorittama [[esitutkinta]] tai [[poliisitutkinta]] |
|||
*[[ulosotto]] |
|||
*viranomaisen sisäiset toimet |
|||
*sotilaskäskyt |
|||
Ylimpiin laillisuusvalvojiin, [[oikeuskansleri]]in ja [[eduskunnan oikeusasiamies|eduskunnan oikeusasiamieheen]] ei sovelleta hallintolakia. |
|||
==Yleisperiaatteet== |
|||
Hallintolaki toteuttaa käytännössä perustuslaissa säädettyjä kansalaisen oikeuksia. Viranomaisen on kohdeltava yksityistä tasapuolisesti. Asiat on ratkaistava ilman aiheetonta viivettä. Erityisen tärkeä on säännös, jonka mukaan harkinta- ja toimivaltaa saa käyttää vain säädettyyn tarkoitukseen. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että viranomainen ei saa painostaa yksilöä suostumaan johonkin asiaan uhkaamalla tehdä yksilölle haitallisen päätöksen toisessa asiassa, vaikka tällainen päätös olisikin viranomaisen mahdollista laillisesti tehdä. |
|||
Viranomaisen on neuvottava asiakasta toimivaltansa rajoissa maksutta. Käytettävän kielen on oltava selkeää, ymmärrettävää ja asiallista. Toisten viranomaisten kanssa on tehtävä yhteistyötä. |
|||
==Puhevallan käyttäminen viranomaisessa== |
|||
[[asianosainen|Asianosaisella]] on oikeus pääsääntöisesti itse käyttää puhevaltaansa. |
|||
==Muuta aiheesta== |
|||
*[[Suomen perustuslaki]] |
|||
*[[Suomen kielilaki|Kielilaki]] |
|||
| ⚫ | |||
*[[Julkisuuslaki]] |
|||
==Muualla verkossa== |
|||
*[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030434 Hallintolaki Finlex-tietopankissa] |
|||
{{tynkä/Yhteiskunta}} |
|||
[[Luokka:Hallinto]][[Luokka:Oikeus]][[Luokka:Suomen laki]] |
|||
Versio 20. lokakuuta 2006 kello 12.01
Hallintolaki (434/2003) on Suomen lainsäädännössä yleislaki, jota noudattavat kaikki valtion ja kunnan viranomaiset sekä julkista tehtävää hoitavat yksityiset ratkaistessaan hallintoasioita. Laki luo puitteet asioiden ratkaisumenettelylle ja siinä kansalaisille taattaville vaikutusmahdollisuuksille ja oikeusturvatakeille. Luonteeltaan hallintolaki on toissijainen; mikäli muu erikoisalan lainsäädäntö poikkeaa hallintolaista, noudatetaan erikoislakia.
Hallintolain lisäksi hallinnossa yksilön oikeusturvan takaa Suomen perustuslaki. Käytettävistä kielistä säädetään kielilaissa
Soveltamisala
Hallintolakia noudatetaan
- valtion viranomaisissa
- tasavallan presidentin kansliassa ja Eduskunnassa
- Suomen pankissa, Kansaneläkelaitoksessa ja muissa itsenäisissä virastoissa
- kunnissa ja kuntayhtymissä
- valtion ja kunnan liikelaitoksissa, julkisoikeudellisissa yhteisöissä ja yksityisissä yhteisöissä niiden hoitaessa viranomaistehtäviä
Hallintolakia ei sovelleta täytäntöönpanotoimenpiteisiin. Näitä ovat mm.
- poliisin suorittama esitutkinta tai poliisitutkinta
- ulosotto
- viranomaisen sisäiset toimet
- sotilaskäskyt
Ylimpiin laillisuusvalvojiin, oikeuskansleriin ja eduskunnan oikeusasiamieheen ei sovelleta hallintolakia.
Yleisperiaatteet
Hallintolaki toteuttaa käytännössä perustuslaissa säädettyjä kansalaisen oikeuksia. Viranomaisen on kohdeltava yksityistä tasapuolisesti. Asiat on ratkaistava ilman aiheetonta viivettä. Erityisen tärkeä on säännös, jonka mukaan harkinta- ja toimivaltaa saa käyttää vain säädettyyn tarkoitukseen. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että viranomainen ei saa painostaa yksilöä suostumaan johonkin asiaan uhkaamalla tehdä yksilölle haitallisen päätöksen toisessa asiassa, vaikka tällainen päätös olisikin viranomaisen mahdollista laillisesti tehdä.
Viranomaisen on neuvottava asiakasta toimivaltansa rajoissa maksutta. Käytettävän kielen on oltava selkeää, ymmärrettävää ja asiallista. Toisten viranomaisten kanssa on tehtävä yhteistyötä.
Puhevallan käyttäminen viranomaisessa
Asianosaisella on oikeus pääsääntöisesti itse käyttää puhevaltaansa.