Ero sivun ”Objektiivisuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Tämä kuulostaa paremmalta korjatkaa takaisin jos olen väärässä Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{tämä artikkeli|käsittelee tieteessä vaadittua objektiivisuutta. Objektiivisuuden muista merkityksistä kerrotaan [[Objektiivisuus (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}} |
{{tämä artikkeli|käsittelee tieteessä vaadittua objektiivisuutta. Objektiivisuuden muista merkityksistä kerrotaan [[Objektiivisuus (täsmennyssivu)|täsmennyssivulla]].}} |
||
'''Objektiivisuus''' |
'''Objektiivisuus''' tarkoittaalollolnoobii [[subjektiivisuus|henkilökohtaisesta]] näkemyksestä tai asenteesta riippumatonta, puolueetonta, tasapuolista, yleispätevää.<ref>{{kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132 | Julkaisija=Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}} Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0</ref> Objektiivisuus on eräs [[tiede|tieteen]] tunnusmerkki. Ajatus objektiivisuudesta voi nojata siihen, että on olemassa yksi, [[ihminen|ihmisten]] henkilökohtaisista näkemyksistä riippumaton [[todellisuus]], mutta tämä ei ole välttämätöntä. Objektiivisuuteen riittää myös, että jokainen tutkija voi päätyä samaan lopputulokseen tiedeyhteisössä hyväksytyillä metodeilla (objektiivisuus [[intersubjektiivisuus|intersubjektiivisuutena]]).<ref>Niiniluoto 1984: 1-7, 75-110</ref> Tieteellisissä teorioissa subjektiiviset tekijät on pyritty poistamaan luomalla yhtenäinen mittaus- ja analyysijärjestelmä. [[tieteentekijä|Tutkijoiden]] välisten näkemyserojen vähentyminen merkitsee tässä mielessä sitä, että ollaan lähempänä [[Totuus|totuutta]].{{lähde}} |
||
Objektiivisuusperiaatteen tavoitteena on varmistaa se, että tutkija ei vaikuta tutkimuksen kohteeseen, vaan lopputulos perustuu ”tutkijan ja tutkittavan aitoon vuorovaikutukseen”. Tämä varmistetaan sillä, että: |
Objektiivisuusperiaatteen tavoitteena on varmistaa se, että tutkija ei vaikuta tutkimuksen kohteeseen, vaan lopputulos perustuu ”tutkijan ja tutkittavan aitoon vuorovaikutukseen”. Tämä varmistetaan sillä, että: |
||
Versio 18. marraskuuta 2018 kello 12.30
Objektiivisuus tarkoittaalollolnoobii henkilökohtaisesta näkemyksestä tai asenteesta riippumatonta, puolueetonta, tasapuolista, yleispätevää.[1] Objektiivisuus on eräs tieteen tunnusmerkki. Ajatus objektiivisuudesta voi nojata siihen, että on olemassa yksi, ihmisten henkilökohtaisista näkemyksistä riippumaton todellisuus, mutta tämä ei ole välttämätöntä. Objektiivisuuteen riittää myös, että jokainen tutkija voi päätyä samaan lopputulokseen tiedeyhteisössä hyväksytyillä metodeilla (objektiivisuus intersubjektiivisuutena).[2] Tieteellisissä teorioissa subjektiiviset tekijät on pyritty poistamaan luomalla yhtenäinen mittaus- ja analyysijärjestelmä. Tutkijoiden välisten näkemyserojen vähentyminen merkitsee tässä mielessä sitä, että ollaan lähempänä totuutta.lähde?
Objektiivisuusperiaatteen tavoitteena on varmistaa se, että tutkija ei vaikuta tutkimuksen kohteeseen, vaan lopputulos perustuu ”tutkijan ja tutkittavan aitoon vuorovaikutukseen”. Tämä varmistetaan sillä, että:
- Objektiivisuudessa samankaltaisissa tilanteissa vertailuun käytetään samoja tunnusmerkkejä.
- Eksaktilla kielenkäytöllä varmistetaan se, että esitettävä asia voidaan ymmärtää vain yhdellä tavalla.
- Tulokset ovat toistettavissa, jolloin toiset tutkijat saavat samoilla koejärjestelyillä samoja tuloksia.
- Tulokset yhtäpitäviä muiden teorioiden antamien tulosten kanssa.
- Lopputulos ei ole itsensä kanssa ristiriidassa.
Tieteenfilosofi Thomas Kuhnin mukaan objektiivisuus tieteessä riippuu tiedeyhteisössä vallitsevasta paradigmasta, joka säätelee metodologiaa, esittelee legitiimit tutkimusongelmat ja kertoo tieteellisessä teoriassaan millainen tutkittava todellisuus on. Paradigman vaihtuessa tutkittava todellisuus eli maailmakin muuttuu. Kuhnin mukaan tieteessä ei voida tavoittaa ihmisestä riippumatonta todellisuutta, koska havainnot ovat aina teoriasidonnaisia. [3]
Katso myös
Lähteet
- ”Jukola, Saana: Tieteen objektiivisuudesta Helen Longinon teoriassa ja kaupallistuneessa tutkimuskulttuurissa”, Naurusta leikkiin, vallasta väkivaltaan, s. 43-58. Jyväskylä: Kampus Kustannus, 2013. ISBN 978-951-9113-88-3.
- Kuhn, Thomas: Tieteellisten vallankumousten rakenne. Suomentanut Kimmo Pietiläinen. Helsinki: Art House, 1994.
- Niiniluoto 1984 lähde tarkemmin?
Viitteet
- ↑ Kielitoimiston sanakirja. Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0
- ↑ Niiniluoto 1984: 1-7, 75-110
- ↑ Kuhn, Thomas (1994). Tieteellisten vallankumousten rakenne. Art House Oy