Ero sivun ”Ironia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
KLS (keskustelu | muokkaukset) |
Liioittelevia ja yksipuolisia ilmauksia lievennetty. Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
'''Ironia''' eli '''epäsuora iva''' on [[huumori]]n laji. Sana juontuu [[kreikan kieli|kreikan]] sanasta ''εἰρωνεία'', ''teeskentely''. Ironia voi olla sanallista tai tilanteeseen liittyvää. |
'''Ironia''' eli '''epäsuora iva''' on [[huumori]]n laji. Sana juontuu [[kreikan kieli|kreikan]] sanasta ''εἰρωνεία'', ''teeskentely''. Ironia voi olla sanallista tai tilanteeseen liittyvää. |
||
Sanallinen ironia on ilmaisumuoto, jossa todellinen merkitys ja käytetyt [[sana]]t ovat ristiriidassa. Ironiaan sisältyy ajatus siitä, että asiat eivät ole sitä, miltä ne näyttävät tai mitä niiden väitetään olevan. Ironia on tyypillisesti |
Sanallinen ironia on ilmaisumuoto, jossa todellinen merkitys ja käytetyt [[sana]]t ovat ristiriidassa. Ironiaan sisältyy ajatus siitä, että asiat eivät ole sitä, miltä ne näyttävät tai mitä niiden väitetään olevan. Ironia on tyypillisesti kulttuurisidonnaista, eikä ironia sen vuoksi paljastu ellei ymmärrä asiayhteyttä. |
||
Vaikka ironia on huumorin alalaji, se ei ole yksinomaan hauskaa eikä ironian |
Vaikka ironia on huumorin alalaji, se ei ole yksinomaan hauskaa eikä ironian sen tarkotis ole aina huvittaa tai viihdyttää. Ironia on joskus katkeraa ja ironinen huomautus voi olla tarkoitettu peitellyksi hyökkäykseksi tai loukkaukseksi. |
||
==Ironian tyyppejä== |
==Ironian tyyppejä== |
||
Versio 2. marraskuuta 2018 kello 17.59
Ironia eli epäsuora iva on huumorin laji. Sana juontuu kreikan sanasta εἰρωνεία, teeskentely. Ironia voi olla sanallista tai tilanteeseen liittyvää.
Sanallinen ironia on ilmaisumuoto, jossa todellinen merkitys ja käytetyt sanat ovat ristiriidassa. Ironiaan sisältyy ajatus siitä, että asiat eivät ole sitä, miltä ne näyttävät tai mitä niiden väitetään olevan. Ironia on tyypillisesti kulttuurisidonnaista, eikä ironia sen vuoksi paljastu ellei ymmärrä asiayhteyttä.
Vaikka ironia on huumorin alalaji, se ei ole yksinomaan hauskaa eikä ironian sen tarkotis ole aina huvittaa tai viihdyttää. Ironia on joskus katkeraa ja ironinen huomautus voi olla tarkoitettu peitellyksi hyökkäykseksi tai loukkaukseksi.
Ironian tyyppejä
Ironian alalajeja ovat sokraattinen, dramaattinen, historiallinen ja tilanteeseen liittyvä ironia. Itseensä kohdistuvaa ivaa kutsutaan itseironiaksi.
Draamallinen ironia on ilmaisua, jossa jännite syntyy siitä, että yleisö tietää enemmän kuin draaman henkilöhahmot: esimerkiksi kuningas Oidipuksen tarinaa seuraava yleisö tietää oraakkelin ennustaneen Oidipuksen vääjäämättömän kohtalon.
Sokraattinen ironia on ironiaa, joka ilmenee jonkun henkilön (yleensä opettajan) teeskennellessä tietämätöntä paljastaakseen toisen (oppilaan) tietämättömyyden. Yleensä ironian havaitsee yleisö, mutta ei itse ironian kohde.
Sarkasmi on purevaksi ja teräväksi tarkoitettua sanallista ironiaa, ja se koetaan siksi loukkaavaksi ja joskus raivostuttavaksi.[1] Toisin kuin ironia, sarkasmi on aina harkittua ja sillä on selkeä kohde, joka on yleensä ihminen mutta joskus myös esimerkiksi esine tai uskomus. Ihmiset voivat olla sarkastisia tai ironisia, mutta tilanne voi olla vain ironinen.[2]
Katso myös
Lähteet
- ↑ Joel Mounts: A History of Sarcasm: Effects of Balanced Use of Sarcasm in a Relationship (s. 3–5.) 2012. Grand Valley State University. Viitattu 29.10.2013. (englanniksi)
- ↑ Boxer, Diana: Applying Sociolinguistics. Domains and face-to-face interaction, s. 100. John Benjamins Publishing Company, 2002. ISBN 9789027297624. (englanniksi)