Tämä on lupaava artikkeli.
Koordinaatit: 8°N, 10°W

Ero sivun ”Nigeria” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Styroks (keskustelu | muokkaukset)
fix
Rivi 171: Rivi 171:


=== Liikenne ===
=== Liikenne ===
[[Tiedosto:Pirogue 010.jpg|thumb|left|Vene Nigerillä.]]
[[Tiedosto:Pirogue 010.jpg|thumb|left|Vene Nigerillä|alt=]]
Nigeriassa on 54 lentokenttää, joista yhdeksällä on yli kolmen kilometrin kiitotie. Vesiväyliä on 8&nbsp;600 kilometriä, Nigerillä ja [[Benue (joki)|Benuella]] sekä pienemmillä joilla. Rautatietä on 3&nbsp;500 kilometriä.<ref name="CIA"/> Pääradat kulkevat [[Lagos]]ista [[Kano]]on ja [[Port Harcourt]]ista [[Maiduguri]]in. Rautatieliikennettä ei kuitenkaan juuri ole. Maantiet ovat suhteellisen hyvässä kunnossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lonelyplanet.com/nigeria/transport/getting-around | Nimeke = Getting around | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Lonely Planet | Viitattu = 13.12.2014 }}</ref>
Nigeriassa on 54 lentokenttää, joista yhdeksällä on yli kolmen kilometrin kiitotie. Vesiväyliä on 8&nbsp;600 kilometriä, Nigerillä ja [[Benue (joki)|Benuella]] sekä pienemmillä joilla. Rautatietä on 3&nbsp;500 kilometriä.<ref name="CIA"/> Pääradat kulkevat [[Lagos]]ista [[Kano]]on ja [[Port Harcourt]]ista [[Maiduguri]]in. Rautatieliikennettä ei kuitenkaan juuri ole. Maantiet ovat suhteellisen hyvässä kunnossa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.lonelyplanet.com/nigeria/transport/getting-around | Nimeke = Getting around | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Lonely Planet | Viitattu = 13.12.2014 }}</ref>


Rivi 203: Rivi 203:


=== Koulutus ===
=== Koulutus ===
[[Tiedosto:Adminblock.jpg|thumb|DELSUn (Delta State University) hallintorakennus]]
[[Tiedosto:Adminblock.jpg|thumb|DELSU:n (Delta State University) hallintorakennus.|alt=]]
Koulunkäynti aloitetaan Nigeriassa kuusivuotiaana. Peruskoulu (primary school) kestää kuusi vuotta. Sitä seuraa kuusivuotinen oppikoulu (secondary school), jossa suoritetaan tasokoe kolmen ja kuuden vuoden jälkeen. Oppikouluja ylläpitävät sekä yksityiset, osavaltiot että liittovaltio. Yksityiskoulujen lukukausimaksu on noin kymmenkertainen liittovaltion kouluihin verrattuna.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://nigeria.usembassy.gov/nigeria_education_profile.html | Nimeke= About Nigeria: Education | Julkaisija=United States Diplomatic Mission in Abuja}}</ref> Vajaa kolmannes väestöstä - 32 % pojista ja 27 % tytöistä - jatkaa oppikouluun.<ref name="BGN"/> Vuonna 2003 arvioitiin, että noin 68 % yli 15-vuotiaista oli lukutaitoisia.<ref name="CIA"/>
Koulunkäynti aloitetaan Nigeriassa kuusivuotiaana. Peruskoulu (primary school) kestää kuusi vuotta. Sitä seuraa kuusivuotinen oppikoulu (secondary school), jossa suoritetaan tasokoe kolmen ja kuuden vuoden jälkeen. Oppikouluja ylläpitävät sekä yksityiset, osavaltiot että liittovaltio. Yksityiskoulujen lukukausimaksu on noin kymmenkertainen liittovaltion kouluihin verrattuna.<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://nigeria.usembassy.gov/nigeria_education_profile.html | Nimeke= About Nigeria: Education | Julkaisija=United States Diplomatic Mission in Abuja}}</ref> Vajaa kolmannes väestöstä - 32 % pojista ja 27 % tytöistä - jatkaa oppikouluun.<ref name="BGN"/> Vuonna 2003 arvioitiin, että noin 68 % yli 15-vuotiaista oli lukutaitoisia.<ref name="CIA"/>



Versio 1. marraskuuta 2018 kello 13.54

Tämä artikkeli käsittelee valtiota nimeltä Nigeria. Britannian kuninkaallisen laivaston aluksesta katso HMS Nigeria.
Nigerian liittotasavalta
Federal Republic of Nigeria
Nigerian lippu Nigerian vaakuna

Nigerian sijainti Afrikan unionissa tummansinisellä.
Nigerian sijainti Afrikan unionissa tummansinisellä.

Valtiomuoto liittotasavalta
Presidentti
Varapresidentti
Muhammadu Buhari
Yemi Osinbajo
Pääkaupunki Abuja
9°4′N, 7°29′E
Muita kaupunkeja Lagos
Pinta-ala
– yhteensä 923 768[1] (sijalla 31)
– josta sisävesiä 13 000 km²[1]
Väkiluku (2015) 181 562 056[1] (sijalla 7)
– väestötiheys 145
– väestönkasvu 2,47[1] (2014)
Viralliset kielet englanti
Valuutta naira (NGN)
BKT (2016)
– yhteensä 1089 miljardia USD (PPP)[1]  (sijalla 24)
– per asukas 5 900 USD
HDI (2019) 0,539[2] (sijalla 161)
Elinkeinorakenne (BKT:sta)
– maatalous 33,1[1]
– teollisuus 33,8[1]
– palvelut 33,1[1]
Aikavyöhyke UTC+1
– kesäaika ei käytössä
Itsenäisyys
 – Yhdistyneestä kuningaskunnasta

1. lokakuuta 1960
Lyhenne NG
Kansainvälinen
suuntanumero
+234
Tunnuslause Peace and Unity, Strength and Progress
Kansallislaulu Arise O Compatriots, Nigeria’s Call Obey
Edeltäjä(t)  Nigerian liittovaltio
(1960–1963)
 Nigerian siirtomaa ja protektoraatti
(1914–1960)
Pohjois-Nigerian protektoraatin lippu Pohjois-Nigerian protektoraatti
(1900–1914)
Etelä-Nigerian protektoraatin lippu Etelä-Nigerian protektoraatti
(1900–1914)
Lagosin siirtomaan lippu Lagosin siirtomaa
(1862–1906)

Nigerian liittotasavalta eli Nigeria on liittovaltio Länsi-Afrikassa. Sen pinta-ala on noin miljoona neliökilometriä.[1] Arvioitu väkiluku ylitti 198 miljoonaa vuonna 2018.[3][4] YK:n vuoden 2017 väestönkasvuennusteen mukaan Nigeria voi nousta vuoteen 2050 mennessä maailman kolmanneksi väkirikkaimmaksi maaksi.[5][4] Nigeria on Afrikan väkirikkain valtio, jonka naapurimaita ovat Benin lännessä, Niger pohjoisessa, Tšad koillisessa ja Kamerun idässä. Virallinen kieli on englanti, suurimmat puhutut kielet ovat hausa, joruba, igbo ja fulani. Suurimmat uskonnot ovat islam ja kristinusko.[1]

Tämän entisen Britannian siirtomaan tärkein tulonlähde on Niger-joen suistosta saatava öljy, ja 2/3 valtion budjettituloista tulee öljyntuotannosta. Maata raastavat etnisten ryhmien väliset kiistat, jotka ajoittain leimahtavat väkivaltaisuuksiksi. Nigerian pääkaupunki on Abuja. Monet hallintoelimet sijaitsevat Lagosissa, joka on Nigerian suurin kaupunki.

Maantiede

Nigerian kartta

Nigerian pinta-ala on 923 768 neliökilometriä. Sillä on 853 kilometriä rantaviivaa. Korkein kohta on Chappal Waddi 2 419 metrissä.[1]

Nigerian maasto vaihtelee etelärannikon suoalueista trooppisiin metsiin, avoimiin puusavanneihin, ruohikkoihin ja pohjoisen puoliaavikkoihin. Korkeimpia alueita on Josin ylänkö 1 200 – 1 400 metrin korkeudessa ja vuoristot Kamerunin vastaisella rajalla.[6]

Vuodenaikojen vaihtelua säätelee pasaatien kohtaamisvyöhyke joka kulkee maan poikki säännöllisesti ja aiheuttaa muualla kaksi sadekautta, mutta maan pohjoisosassa vain yhden pitkän sadekauden heinäkuusta syyskuuhun. Kamerunin rajan vuoristossa vuotuinen sademäärä ylittää 2 500 mm, muualla sataa yleensä 1 000 – 1 500 mm ja pohjoisosassa paikoin vain 600 mm vuodessa.[7]

Pasaatien kohtaamisvyöhykkeen pohjoispuolella sää on kuumaa ja kuivaa. Pohjoisosassa kuiva kausi jatkuu lokakuusta huhtikuuhun asti. Sen aikana koillisesta puhaltaa usein harmattan-tuuli, joka tuo mukanaan pölyä.[7]

Nigeriasta on kaksi kohdetta Unescon maailmanperintöluettelossa: Sukurin kulttuurimaisema ja Osun-Osogbon koskematon lehto.[8]

Matkailijoita houkutellaan Nigeriaan hienoilla hiekkarannoilla ja luontokohteilla. Maassa on kahdeksan kansallispuistoa ja kymmenen riistansuojelualuetta.[9]

Historia

Pääartikkeli: Nigerian historia

Nykyisen Nigerian alueella on pitkä ja värikäs historia. Nok-kulttuuri vallitsi alueella yli 2 000 vuotta sitten. Hausa-kuninkaat ja Kanem-Bornun valtakunta hallitsivat alueella kauppaa pohjoisten berberiheimojen ja sademetsäalueen heimojen välillä. Beninin kuningaskunta oli vallitseva rannikolla. Täällä myytiin orjia, norsunluuta ja kolapähkinöitä ja vaihdettiin niitä suolaan, lasihelmiin, koralliin, kankaisiin, aseisiin, kupariin ja valuuttana käytettyihin simpukankuoriin.[6]

Ranskalaiset ja englantilaiset tulivat ensiksi alueen satamiin, ja perustivat kauppa-asemia 1800-luvun loppupuolella. Orjakauppa vaihtui siirtomaatavaroiden, etenkin palmuöljyn kauppaan. Britit perustivat alueelle kaksi protektoraattia: Etelä-Nigerian protektoraatin ja Pohjois-Nigerian protektoraatin.[10] Nigeriasta tuli Ison-Britannian siirtomaa vuonna 1914. Tämän siirtomaan nimi oli Nigerian siirtomaa ja protektoraatti

Nigerian itsehallintoa lisättiin vaiheittain toisesta maailmansodasta alkaen, ja itsenäinen liittovaltio siitä tuli 1960.[11]

Vuonna 1966 kaksi vallankaappausta siirsi maan sotilasjohdon käsiin. Pääosin igbo-kansan asuttama itäinen osavaltio Biafra yritti itsenäistyä 1967–1970 mikä johti sisällissotaan, jossa Biafra kärsi tappion. Biafran tapahtumat herättivät laajalti kansainvälistä huomiota ja sieltä maailmalle levinneet uutiskuvat vahingoittivat vakavasti Nigerian mainetta. Vuoden 1975 veretön vallankumous nosti valtaan siviilihallintoa luvanneen Murtala Ramat Mohammedin. Seuraava sotilasvallankaappaus oli 1983, siinä valtaan nousi kenraalimajuri Muhammed Buhari. Vuonna 1985 Ibrahim Babangida kaappasi puolestaan vallan Buharilta toisessa peräkkäisessä verettömässä vallankaappauksessa.[11]

Vuonna 1993 Ibrahim Babangidan johtama sotilashallitus piti presidentinvaalit, mutta niiden lopputulos mitätöitiin Moshood Abiolan voitettua ja muutaman kuukauden kuluttua kenraali Sani Abacha otti vallan. Abachan aikana kuoli ja katosi paljon toisinajattelijoita, mm. Ken Saro-Wiwa. Abachan kuoltua 1998 hänen seuraajansa Abdulsalami Abubakar järjesti vaalit, jotka voitti Olusegun Obasanjo.[11]

Vuonna 2007 presidentti Olusegun Obasanjon kaksi perustuslainmukaista kautta olivat ohi, eikä hän onnistunut muuttamaan lakia pysyäkseen enää virassa. Hän nimitti ennestään tuntemattoman Umaru Yar'Aduan johtamansa puolueen presidenttiehdokkaaksi ja nosti korruptiosyytteet kilpailijoitaan vastaan. Yar'Adua valittiin presidentiksi kyseenalaisesti järjestetyissä vaaleissa, jossa hän sai 24,6 miljoonaa ääntä ja seuraavaksi tullut kilpailija 6,6 miljoonaa.[12]

Heinäkuussa 2009 islamistiliike Boko Haram aloitti väkivaltaisuudet levittääkseen sharia-lait koko maahan. Turvallisuusjoukot hyökkäsivät liikkeen tukikohtiin ja surmasivat sen johtajan. Kaikkiaan levottomuuksissa kuoli satoja ihmisiä.[11]

Helmikuussa 2010 presidentti Yar'Adua sairastui vakavasti. Varapresidentti Goodluck Jonathan toimi ensin hänen sijaisenaan ja Yar'Aduan kuoltua toukokuussa Jonathanista tuli presidentti.[11] Jonathan valittiin presidentiksi huhtikuun 2011 vaaleissa. Häntä vastassa oli Muhammadu Buhari. Vaalien tulosten julkistusta seuranneissa levottomuuksissa kuoli parisataa.[13]

Vuoden 2012 alussa presidentti julisti poikkeustilan neljään osavaltioon, joissa Boko Haram oli tehnyt iskujaan.[14] Maassa alkoivat myös levottomuudet ja lakkoilu valtion peruutettua polttoaineiden tukiaiset, jonka jälkeen bensiinin hinta nousi yli kaksinkertaiseksi.[15]

Vuosina 2013 ja 2014 islamilainen Boko Haram hyökkäili, surmasi ja sieppasi ihmisiä. Se julisti perustaneensa itsenäisen kalifaatin.[11]

Politiikka

Presidentti Muhammadu Buhari.

Nigerian presidentti on sekä valtionpäämies että hallituksen johdossa. Pääministerin virkaa ei ole. Presidentti valitaan neljän vuoden kaudelle yleisillä vaaleilla. Parlamentti on kaksikamarinen. Senaatissa on 109 jäsentä (kolme joka osavaltiosta ja yksi Abujasta), edustajainhuoneessa 360 edustajaa. Molempien kausi on nelivuotinen.[1]

Nigeria on Isosta-Britannian kolonialismista itsenäistymisen (1. lokakuuta 1960)[1] jälkeen ollut pitkään poliittisesti epävakaa. Kylmän sodan aikana molemmat Yhdysvallat ja Neuvostoliitto olivat kiinnostuneet maasta sen koon, väkiluvun, potentiaalin ja öljyvarojen takia. Maa oli huonoissa väleissä Yhdysvaltojen kanssa 1960-luvulta alkaen kylmän sodan loppumiseen asti lukuun ottamatta Jimmy Carterin presidenttikautta.[16]

Maa on suurelta osin epäonnistunut aiemmilta vuosikymmeniltä tavaksi periytyneen korruption kitkemisessä valtion työntekijöiden ja byrokraattien keskuudesta. Maassa on arvioitu varastetun 400 miljardia dollaria itsenäisyyden jälkeen; summa on sama kuin koko Afrikan samana aikana saama kehitysapu.[12]

Maan poliittisen vakauden on spekuloitu olevan suoraan riippuvainen öljyn hintatasosta, 2/3 valtion budjettituloista tulee öljyntuotannosta. Nigeria toimittaa noin 14 % Yhdysvaltain tarvitsemasta öljystä.[12] Maan öljyntuotantoalueet Nigerin deltassa ovat jatkuvassa kriisitilassa ja pääuskontoa edustavien muslimien ja länttä lähellä olevien vähemmistönä olevien kristittyjen välit ovat kireät.[17]

Helmikuussa 2012 Nigerian senaatti kriminalisoi homoavioliitot.[18]

Vuoden 2015 presidentinvaaleissa olivat ehdokkaina istuva presidentti, etelän kristitty Goodluck Jonathan ja pohjoisen muslimi, entinen asevoimien päällikkö Muhammadu Buhari. Boko Haramin levottomuuksien taki vaaleja siirrettiin maaliskuun loppuun.[19][20] Buhari voitti ja aloitti presidenttinä Jonathanin kauden päätyttyä 29. toukokuuta.[21]

Osavaltiot

Pääartikkeli: Nigerian osavaltiot

Nigeria on liittovaltio, joka jakautuu 36 osavaltioon ja yhteen liittovaltion pääkaupunkiterritorioon. Liittovaltiot jakautuvat 774 paikallishallintoalueisiin.

Osavaltioiden suuri määrä, joita maan itsenäistyessä oli vain kolme, kuvastaa maan sekavaa historiaa ja heterogeenisen väestön hallitsemisen vaikeutta hallinnon kaikilla tasoilla.

  1. Abia
  2. Adamawa
  3. Akwa Ibom
  4. Anambra
  5. Bauchi
  6. Bayelsa
  7. Benue
  8. Borno
  9. Cross River
  10. Delta
  11. Ebonyi
  12. Ẹdo
  13. Ekiti
  14. Enụgụ
  15. Gombe
  16. Imo
  17. Jigawa
  18. Kaduna
  19. Kano
  1. Katsina
  2. Kebbi
  3. Kogi
  4. Kwara
  5. Lagos
  6. Nasarawa
  7. Niger
  8. Ogun
  9. Ondo
  10. Osun
  11. Oyo
  12. Plateau
  13. Rivers
  14. Sokoto
  15. Taraba
  16. Yobe
  17. Zamfara
  18. Pääkaupunkiterritorio

Talous

Nigeria on eteläisen naapurivaltionsa Kamerunin kanssa tärkeä öljyntuottaja, pääosa öljystä saadaan Guineanlahden rannalta. Nigerian (väkiluku 182 miljoonaa) bruttokansantuote (PPP) kasvoi vuonna 2014 8,1 prosenttia 1,1 biljoonaan dollariin. Sen perusteella Nigeria on hieman Hollantia (väkiluku 17 miljoonaa) suurempi talous. Noin 70 % väestöstä elää absoluuttisessa köyhyydessä, alle 1 US-dollarilla päivässä[22]. Silti vuonna 2003 tehdyn globaalin tutkimuksen perusteella nigearialaiset olivat maailman onnellisin kansa.[23]

Maan rahayksikkö on naira (NGN). Vaikka arviolta 70 % työvoimasta työskentelee maanviljelyn parissa, Nigeria kuluttaa ruokaa enemmän kuin tuottaa. Moniin kehitysmaihin verrattuna valtionvelka on toistaiseksi suhteellisen pieni ongelma, vuonna 2016 se oli vain 13,2 % BKT:stä.[1]

Nigeria on Länsi-Afrikan talousyhteisön (ECOWAS) jäsen. Yhdessä Gambian, Ghanan, Sierra Leonen ja Guinean kanssa Nigeria on perustanut Länsi-Afrikan rahaliiton (WAMZ), joka valmistelee yhteisvaluutta Econ käyttöönottoa 2020.[24]

Nigerian merkittävimmät luonnonvarat ovat öljy, maakaasu, tina, rautamalmi, kivihiili, kalkkikivi, sinkki, lyijy ja niobium. Vientituotteista tärkein on öljy. Niinpä maan taloustilanteeseen vaikuttavat öljyn hinnan vaihtelut.[1]

Liikenne

Vene Nigerillä

Nigeriassa on 54 lentokenttää, joista yhdeksällä on yli kolmen kilometrin kiitotie. Vesiväyliä on 8 600 kilometriä, Nigerillä ja Benuella sekä pienemmillä joilla. Rautatietä on 3 500 kilometriä.[1] Pääradat kulkevat Lagosista Kanoon ja Port Harcourtista Maiduguriin. Rautatieliikennettä ei kuitenkaan juuri ole. Maantiet ovat suhteellisen hyvässä kunnossa.[25]

Väestö

Nigeria ja Kamerun, kielitieteellisesti hyvin monimuotoinen alue.

Nigerian väkiluvun arvioitiin vuonna 2018 ylittäneen 198 miljoonaa henkeä. Nigeria on asukasmäärältään Afrikan väkirikkain ja maailman 7. väkirikkain valtio.[3][4] YK:n World Population Prospects -väestöennusteen vuoden 2017 version mukaan Nigerian väestö yli kaksinkertaistuisi vuoteen 2050 mennessä. Nigeria nousisi näin vuoteen 2050 mennessä maailman kolmanneksi väkirikkaimmaksi maaksi 411 miljoonalla asukkaallaan Yhdysvaltojen ohi.[5][4] Vuonna 2015 CIA:n arvio maan väestönkasvusta on 2,45% %.[1]

Väestöstä arvioidaan olevan 50 % muslimeja, 40 % kristittyjä ja 10 % paikallisten uskontojen kannattajia.[1] Väestöryhmien osuudet ovat poliittisesti arka asia, koska niistä riippuu poliittinen vaikutusvalta. Niinpä viimeisten 30 vuoden aikana jokainen väestönlaskenta on johtanut kiistoihin.[26][27]

Lapsikuolleisuus on erittäin korkea, sillä 10,9 prosenttia nigerialaisista lapsista kuoli ennen viidettä ikävuottaan.[28][29] Myös äitiyskuolleisuus on eräs maailman korkeimmista, ja vuonna 2015 keskimääräinen äitiyskuolleisuus oli maassa 814 menehtynyttä äitiä 100 000 synnytystä kohden.[30] Vuonna 2014 3,17 %:lla aikuisväestöstä oli HIV/AIDS.[1]

Maassa on kolme pääasiallista kansanryhmää: Igbot, joita on noin 18 %, elävät maan kaakkoisosassa öljyalueilla, ja monet heistä ovat katolisia. Jorubat (21%) elävät kaakaota kasvattavassa länsiosassa, ja noin puolet heistä on kristittyjä, puolet muslimeita. Paimentolaisina perinteisesti eläneet, enimmäkseen islaminuskoiset hausat ja fulbet eli fulanit (29%) asuvat pohjoisessa. Muita suuria väestöryhmiä ovat idžot (10 %) sekä kanurit (4 %), ibibiot (3,5 %) ja tivit (2,5 %). Kaikkiaan etnisiä ryhmiä on yli 250.[1][6]

Kulttuuri

Nigerian rajat ovat brittien siirtomaahallinnon tulosta, eikä eri kansojen kesken ole syntynyt yhteistä nigerialaista identiteettiä. Vaihtuvat hallitsijat, jotka ovat usein suosineet omia heimoveljiään, ja jatkuvat etniset levottomuudet johtavat ajoittain verisiin yhteenottoihin.[31]

Öljyn tuoman vaurauden myötä nigerialaiset suurkaupungit muistuttavat länsimaisia suurkaupunkeja ostoskeskuksineen ja liikenneruuhkineen. Koska ne ovat kasvaneet hyvin vanhoista kaupungeista, asemakaava on varsin sokkeloinen. Maaseudun rakennukset ovat sopeutuneet paikallisiin oloihin. Nigerjoen deltassa, missä kuivaa maata on vähän, idzojen talot rakennetaan paaluille ja niihin saavutaan veneillä. Talot rakennetaan puusta ja bambusta ja katetaan palmunlehvillä. Igbojen talossa on bamburunko, jota pitävät kasassa savi ja köynnökset. Talot peitetään banaanin lehdillä ja ne sulautuvat hyvin ympäröivään metsään. Maan pohjoisosan taloissa näkyvät islamilaiset vaikutteet, ne ovat kulmikkaita savitaloja. Hausat rakentavat talonsa vallihaudan ympäröimäksi ryhmäksi.[31]

Nigerian pohjoisosassa Kanon lähistöllä on satoja vuosia vanha perinne värjätä sinisiä kankaita suurissa, maahan upotetuissa sammioissa. Niihin laitetaan indigoa, lipeää ja tuhkaa ja kankaita liotetaan kahdesta kuuteen tuntia, halutusta tummuusasteesta riippuen. Kano oli aikoinaan Saharan alueen värillisten kankaiden kaupan keskus.[32]

Nigerialainen musiikki nojaa voimakkaisiin rytmeihin joita tuotetaan monilla rummuilla ja lyömäsoittimilla. Highlifeksi kutsuttu musiikkityyli yhdistää afrikkalaisia aineksia amerikkalaiseen big band-musiikkiin. Afro-beatissa afrikkalaiseen musiikkiin yhdistyy jazz ja soul. Juju on joruboiden kansanmusiikista kehittynyttä populaarimusiikkia.[31]

Wole Soyinka

Nobel-palkittu kirjailija Wole Soyinka on syntyisin nigerialainen, mutta asuu maanpaossa Yhdysvalloissa. Amos Tutuolan teos Palmuviinijuoppo ja hänen kuollut palmuviininlaskijansa on suomennettu vuonna 1963 ja Chinua Acheben Kansan Mies vuonna 1969.[33] Ken Saro-Wiwa toimi kirjailijan uransa lisäksi ympäristöaktivistina. Hänen Vankilapäiväkirjansa ilmestyi suomeksi vuonna 1996. Saro-Wiwa teloitettiin vuonna 1995.[34]

Nykykirjailijoista Chimamanda Ngozi Adichie on voittanut useita kansainvälisiä kirjallisuuspalkintoja romaaneillaan Purple Hibiscus ja Half of the Yellow Sun. Jälkimmäinen kuvaa Nigerian levotonta 60-lukua.

Maa on valitettavan tunnettu myös niin sanotuista nigerialaiskirjeistään (419-huijauskirjeet), joita lähetetään perinteisen kirjeen sijasta nykyään sähköpostitse.[35]

Koulutus

DELSU:n (Delta State University) hallintorakennus.

Koulunkäynti aloitetaan Nigeriassa kuusivuotiaana. Peruskoulu (primary school) kestää kuusi vuotta. Sitä seuraa kuusivuotinen oppikoulu (secondary school), jossa suoritetaan tasokoe kolmen ja kuuden vuoden jälkeen. Oppikouluja ylläpitävät sekä yksityiset, osavaltiot että liittovaltio. Yksityiskoulujen lukukausimaksu on noin kymmenkertainen liittovaltion kouluihin verrattuna.[36] Vajaa kolmannes väestöstä - 32 % pojista ja 27 % tytöistä - jatkaa oppikouluun.[6] Vuonna 2003 arvioitiin, että noin 68 % yli 15-vuotiaista oli lukutaitoisia.[1]

Maassa toimii 27 liittovaltion yliopistoa, 36 osavaltion yliopistoa ja 41 yksityistä yliopistoa. Nsukkassa toimiva University of Nigeria on niistä vanhin, perustettu vuonna 1960. Suurin osa osavaltioiden ja yksityisten ylläpitämistä yliopistoista on perustettu 2000-luvulla.[37]

Urheilu

Nigerian suosituin urheilulaji on jalkapallo[38], joka on yli 6,5 miljoonan maan kansalaisen harrastus.[39] Nigerian miesten maajoukkue on ollut FIFA-rankingissa parhaimmillaan viidentenä ja ollut mukana MM-kisoissa neljästi.[40] Joukkue voitti olympiakultaa Atlantan kisoissa 1996.[41]

Nigeria on osallistunut olympialaisiin yhteensä 14 kertaa vuodesta 1952 lähtien ja on voittanut yhteensä 23 mitalia.[42]

Ehkä tunnetuimmat nigerialaiset urheilijat ovat jalkapalloilijoita, sillä maasta ovat kotoisin muun muassa Nwankwo Kanu, Jay-Jay Okocha, Celestine Babayaro ja Taye Taiwo. Yleisurheilijoista tunnettuja ovat muun muassa Chioma Ajunwa, myöhemmin Espanjaa edustanut Glory Alozie, Nigerian lisäksi Portugalia edustanut Francis Obikwelu sekä Blessing Okagbare. Nyrkkeilijä Samuel Peter on WBC-ammattilaisliiton raskaan sarjan entinen maailmanmestari.[43]

Lähteet

  1. a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t u Nigeria The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
  2. Human Development Report 2020. UNDP.org (englanniksi)
  3. a b Nigeria’s population hits 198M people – NPopC chairman (Nigerian väestökomission tiedote, maan virallinen arvio) National Population Commission (NPopC), population.gov.ng. Viitattu 28.6.2018. (englanniksi)
  4. a b c d Nigeria’s population hits 198m 11.4.2018. guardian.ng. Viitattu 28.6.2018. (englanniksi)
  5. a b [https://esa.un.org/unpd/wpp/Publications/Files/WPP2017_KeyFindings.pdf World Population Prospects. The 2017 Revision. Key Findings and Advance Tables] (pdf) (julkaisun sivut 5 ja 30) esa.un.org. Viitattu 28.6.2018. (englanniksi)
  6. a b c d Background note Nigeria (previous editions) US Department of State. Viitattu 12.12.2014.
  7. a b Country Guide Nigeria BBC Weather. Viitattu 25.12.2015.
  8. Properties inscribed on the World Heritage List Unesco
  9. Tourism in Nigeria Nigeria Online
  10. Brief History Southern Nigeria - Niger Coast
  11. a b c d e f Nigeria Timeline BBC News
  12. a b c Perry, Alex: A Failure of Democracy in Nigeria 23.4.2007. Time. Viitattu 12.06.2007. (englanniksi)
  13. Ihmisoikeusryhmä: Nigerian vaalimellakoissa yli 200 kuollutta Ilta-Sanomat. 20.4.2011. Viitattu 25.12.2015.
  14. Boko Haram attacks prompt Nigeria state of emergency BBC.
  15. http://www.rfi.fr/afrique/20120109-nigeria-milliers-manifestants-contre-augmentation-prix-essence [vanhentunut linkki]
  16. Helen Chapin Metz, ed.: Foreign relations Nigeria: A Country Study.. 1991. GPO for the Library of Congress. (englanniksi)
  17. Nigeria religious riots 'kill 200' in Jos BBC News 20.1.2010
  18. http://ieet.org/index.php/IEET/more/nigeriagaymarriage20120226
  19. Nigeria lykkää vaaleja Boko Haramin takia 8.2.2015. Ilta-Sanomat. Viitattu 28.3.2015.
  20. Nigerians turn out in numbers for crunch election 26.3.2015. Al Jazeera. Viitattu 28.3.2015.
  21. Nigeria elections: Buhari scores historic win 1.4.2015. BBC. Viitattu 1.4.2015.
  22. Big men, big fraud and big trouble The Economist
  23. Nigeria tops happiness survey BBC. 2003. Viitattu 25.12.2015.
  24. ECOWAS Targets 2020 for Single Currency – Thisday Nigerian Bulletin 2009
  25. Getting around Lonely Planet. Viitattu 13.12.2014.
  26. Nigeria's counting controversy BBC. 21.3.2006. Viitattu 25.12.2015.
  27. Nigeria’s census challenge Sun News Online. 2013. Viitattu 25.12.2015.
  28. Mortality rate, under-5 (per 1,000 live births) (vuosittain täydentyvä ja päivittyvä tilasto, vuoden 2015 arvo) worldbank.org. Viitattu 31.1.2017. (englanniksi)
  29. MDG4: Child mortality 1990-2015. Under five mortality rate (probability of dying by age 5 per 1000 live births), 2015 (Maakohtaiset arvot ja 2015 maailmankartta lapsikuolleisuudesta maittain) who.int. Viitattu 31.1.2017. (englanniksi)
  30. Trends in Maternal Mortality: 1990 to 2015. Estimates by WHO, UNICEF, UNFPA, World Bank Group and the United Nations Population Division (pdf) (Maakohtaiset arviot äitiyskuolleisuudesta liitetaulukossa 7 s. 51–57/78 (Annex 7. Estimates of maternal mortality ratio (MMR, maternal deaths per 100 000 live births), number of maternal deaths, lifetime risk, percentage of AIDS-related indirect maternal deaths and proportion of deaths among women of reproductive age that are due to maternal causes (PM), by country, 2015)) ISBN 978-924-156514-1. 2015. Geneva, Switzerland: Maailman terveysjärjestö, who.int. Viitattu 19.1.2017. (englanniksi)
  31. a b c Culture of Nigeria Everyculture.
  32. Nigeria's 500-year-old dye tradition under threat CNN. Viitattu 26.11.2010. (englanniksi)
  33. Kaunokirjallisuutta Afrikasta Valikoimaluettelo Kirjastot.fi
  34. Nigeria: Saro-wivan ogonitaistelulle vihdoin oikeutta Kepa 2002
  35. Poliisi varoittaa vastaamasta sähköisiin "nigerialaiskirjeisiin" 2003. Poliisi. Viitattu 1.9.2010.
  36. About Nigeria: Education United States Diplomatic Mission in Abuja.
  37. Nigerian Universities NUC
  38. Motherland Nigeria: Sports (by Boomie O.) motherlandnigeria.com. (englanniksi)
  39. FIFA.com - Nigeria: Country information FIFA. Viitattu 3. syyskuuta 2010. (englanniksi)
  40. FIFA.com - Nigeria: FIFA/Coca-Cola World Ranking FIFA. Viitattu 3. syyskuuta 2010. (englanniksi)
  41. Football at the 1996 Atlanta Summer Games: Men's Football - Olympics at Sports-Reference.com sports-reference.com. Viitattu 3. syyskuuta 2010. (englanniksi)
  42. Nigeria - Olympics at Sports-Reference.com sports-reference.com. Viitattu 3. syyskuuta 2010. (englanniksi)
  43. Peter takoi WBC-liiton mestaruuden Maskajevilta 2008. Helsingin sanomat. Viitattu 3.9.2010.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Nigeria.