Ero sivun ”Pasilan virastokeskus” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Yksi lause siirretty vähän sopivampaan kohtaan
Lukekoon se tässä silloisen nimen mukaan
Rivi 30: Rivi 30:
Neljän korttelin alueelle levittäytyvän virastokeskuksen rakennutti [[Rakennushallitus]] ja suunnitteli arkkitehtitoimisto [[Castrén–Jauhiainen–Nuuttila]]. Rakennus valmistui vuonna 1982.<ref name="kp sluohjelma"/> Sen suunnittelu oli aloitettu jo kymmenisen vuotta aikaisemmin<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cjn.fi/pdf/CJN_Projektiluettelo_1964-2011_FIN.pdf | Nimeke = CJN Projektiluettelo 1964–2011 | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Arkkitehtitoimisto CJN Oy | Viitattu = 4.4.2013 | Kieli = }}</ref> ja harjannostajaisia vietetty 1978.<ref name="granlund">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.granlund.fi/site/assets/files/1443/osa_10_lokakuu.pdf | Nimeke = Merkittäviä rakennushankkeita Granlundin historiassa | Tekijä = Hänninen, Reijo & Jokela, Markku & Aavaharju, Harri | Tiedostomuoto = pdf | Selite = sivut 167–169| Julkaisu = | Ajankohta = 2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Insinööritoimisto Olof Granlund Oy | Viitattu = 4.4.2013}}</ref> Rakennuksen itä–länsi-suuntaiseen pääosaan liittyy kuusi siipeä, joiden väliin jää neljä avointa sisäpihaa. Kolossaalisen rakennuksen läpi kulkee kaksi rinnakkaista jalankulkuväylää, jotka muodostavat Opastinsilta-nimisen kadun länsipään. Talon läpi kulkevista jalankulkuväylistä eteläisempi muutettiin vuonna 2003 ''Aurinkoraitti''-nimiseksi katetuksi ja lämmitetyksi sisätilaksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://feed.ne.cision.com/client/waymaker1//Commands/File.aspx?id=283263|Nimeke=Vuoden 2003 rakennushanke ja Rakentamisen taidonnäyte julkistettiin|Julkaisija=Senaatti-kiinteistöt|Ajankohta=23.4.2004|Viitattu= 11.5.2016}}</ref> Opastinsilta jatkuu virastokeskuksen länsipuolella kahtena Ratapihantien ylittävänä rinnakkaisena katettuna kävelysiltana, jotka yhdistävät virastokeskuksen [[Pasilan rautatieasema]]an.
Neljän korttelin alueelle levittäytyvän virastokeskuksen rakennutti [[Rakennushallitus]] ja suunnitteli arkkitehtitoimisto [[Castrén–Jauhiainen–Nuuttila]]. Rakennus valmistui vuonna 1982.<ref name="kp sluohjelma"/> Sen suunnittelu oli aloitettu jo kymmenisen vuotta aikaisemmin<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.cjn.fi/pdf/CJN_Projektiluettelo_1964-2011_FIN.pdf | Nimeke = CJN Projektiluettelo 1964–2011 | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Arkkitehtitoimisto CJN Oy | Viitattu = 4.4.2013 | Kieli = }}</ref> ja harjannostajaisia vietetty 1978.<ref name="granlund">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.granlund.fi/site/assets/files/1443/osa_10_lokakuu.pdf | Nimeke = Merkittäviä rakennushankkeita Granlundin historiassa | Tekijä = Hänninen, Reijo & Jokela, Markku & Aavaharju, Harri | Tiedostomuoto = pdf | Selite = sivut 167–169| Julkaisu = | Ajankohta = 2010 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Insinööritoimisto Olof Granlund Oy | Viitattu = 4.4.2013}}</ref> Rakennuksen itä–länsi-suuntaiseen pääosaan liittyy kuusi siipeä, joiden väliin jää neljä avointa sisäpihaa. Kolossaalisen rakennuksen läpi kulkee kaksi rinnakkaista jalankulkuväylää, jotka muodostavat Opastinsilta-nimisen kadun länsipään. Talon läpi kulkevista jalankulkuväylistä eteläisempi muutettiin vuonna 2003 ''Aurinkoraitti''-nimiseksi katetuksi ja lämmitetyksi sisätilaksi.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://feed.ne.cision.com/client/waymaker1//Commands/File.aspx?id=283263|Nimeke=Vuoden 2003 rakennushanke ja Rakentamisen taidonnäyte julkistettiin|Julkaisija=Senaatti-kiinteistöt|Ajankohta=23.4.2004|Viitattu= 11.5.2016}}</ref> Opastinsilta jatkuu virastokeskuksen länsipuolella kahtena Ratapihantien ylittävänä rinnakkaisena katettuna kävelysiltana, jotka yhdistävät virastokeskuksen [[Pasilan rautatieasema]]an.


Virastokeskuksen tilavuus on 432&nbsp;000&nbsp;m³, sen kerrosala on 71&nbsp;000&nbsp;m² ja se suunniteltiin 2&nbsp;500 työntekijälle.<ref name="kp sluohjelma"/> Vastavalmistuneeseen virastokeskukseen muuttivat vuosina 1981–1982 muun muassa [[Tie- ja vesirakennushallitus|Tielaitos]], Uudenmaan piirirakennustoimisto, Uudenmaan lääninverovirasto, [[Maanmittauslaitos|maanmittaushallitus]], liikevaihtoverotoimisto, Topografikunta, Posti, [[Postipankki]] ja maanmittaushallituksen karttapaino.<ref name="granlund"/>
Virastokeskuksen tilavuus on 432&nbsp;000&nbsp;m³, sen kerrosala on 71&nbsp;000&nbsp;m² ja se suunniteltiin 2&nbsp;500 työntekijälle.<ref name="kp sluohjelma"/> Vastavalmistuneeseen virastokeskukseen muuttivat vuosina 1981–1982 muun muassa [[Tielaitos|Tie- ja vesirakennushallitus]], Uudenmaan piirirakennustoimisto, Uudenmaan lääninverovirasto, [[Maanmittauslaitos|maanmittaushallitus]], liikevaihtoverotoimisto, Topografikunta, Posti, [[Postipankki]] ja maanmittaushallituksen karttapaino.<ref name="granlund"/>


Virastokeskuksen veistoskilpailun voitti vuonna 1978 [[Matti Koskela (kuvataiteilija)|Matti Koskelan]] sekä [[Markku Viitasalo|Markku]] ja [[Pirkko Viitasalo]]n teos ''Konstruktio 2000'', jota kutsutaan myös nimellä ''Himmeli''. Yhdellä virastokeskuksen neljästä sisäpihasta sijaitseva veistos paljastettiin vuonna 1982.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=138&sortby=artist# | Nimeke = Konstruktio 2000 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Helsingin kaupungin taidemuseo | Viitattu = 4.4.2013 }}</ref> Toisella sisäpihalla sijaitsee samana vuonna paljastettu [[Maija Nuotio]]n veistos ''Vesileikki'', johon kuuluu kaksi vesialtaan ylle sijoitettua alastonta naishahmoa.<ref>Antero Rautio: ''Löytöretki muistomerkeille'', s. 225. Edita, Helsinki 2006.</ref>
Virastokeskuksen veistoskilpailun voitti vuonna 1978 [[Matti Koskela (kuvataiteilija)|Matti Koskelan]] sekä [[Markku Viitasalo|Markku]] ja [[Pirkko Viitasalo]]n teos ''Konstruktio 2000'', jota kutsutaan myös nimellä ''Himmeli''. Yhdellä virastokeskuksen neljästä sisäpihasta sijaitseva veistos paljastettiin vuonna 1982.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://taidemuseo.hel.fi/suomi/veisto/veistossivu.html?id=138&sortby=artist# | Nimeke = Konstruktio 2000 | Tekijä = | Ajankohta = | Julkaisija = Helsingin kaupungin taidemuseo | Viitattu = 4.4.2013 }}</ref> Toisella sisäpihalla sijaitsee samana vuonna paljastettu [[Maija Nuotio]]n veistos ''Vesileikki'', johon kuuluu kaksi vesialtaan ylle sijoitettua alastonta naishahmoa.<ref>Antero Rautio: ''Löytöretki muistomerkeille'', s. 225. Edita, Helsinki 2006.</ref>

Versio 31. lokakuuta 2018 kello 00.57

Pasilan virastokeskus
Virastokeskuksen etelänpuoleiset siipirakennukset lounaasta.
Virastokeskuksen etelänpuoleiset siipirakennukset lounaasta.
Osoite Itä-Pasila, Helsinki
Koordinaatit 60°11′57″N, 024°56′10″E
Rakennustyyppi virastorakennus
Valmistumisvuosi 1982
Suunnittelija Arkkitehtitoimisto Castrén–Jauhiainen–Nuuttila
Rakennuttaja Rakennushallitus
Omistaja Senaatti-kiinteistöt
Kerrosluku 8
Kerrosala 71 000 m²
Tilavuus 432 000 m³

Virastokeskuksessa on lisäksi 4 maanalaista kerrosta.

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Pasilan virastokeskus on Helsingin Itä-Pasilassa sijaitseva valtion virastotalo, jota hallinnoi Senaatti-kiinteistöt. Rakennuksessa on kahdeksan maanpäällistä ja lisäksi neljä maanalaista kerrosta.[1]

Neljän korttelin alueelle levittäytyvän virastokeskuksen rakennutti Rakennushallitus ja suunnitteli arkkitehtitoimisto Castrén–Jauhiainen–Nuuttila. Rakennus valmistui vuonna 1982.[1] Sen suunnittelu oli aloitettu jo kymmenisen vuotta aikaisemmin[2] ja harjannostajaisia vietetty 1978.[3] Rakennuksen itä–länsi-suuntaiseen pääosaan liittyy kuusi siipeä, joiden väliin jää neljä avointa sisäpihaa. Kolossaalisen rakennuksen läpi kulkee kaksi rinnakkaista jalankulkuväylää, jotka muodostavat Opastinsilta-nimisen kadun länsipään. Talon läpi kulkevista jalankulkuväylistä eteläisempi muutettiin vuonna 2003 Aurinkoraitti-nimiseksi katetuksi ja lämmitetyksi sisätilaksi.[4] Opastinsilta jatkuu virastokeskuksen länsipuolella kahtena Ratapihantien ylittävänä rinnakkaisena katettuna kävelysiltana, jotka yhdistävät virastokeskuksen Pasilan rautatieasemaan.

Virastokeskuksen tilavuus on 432 000 m³, sen kerrosala on 71 000 m² ja se suunniteltiin 2 500 työntekijälle.[1] Vastavalmistuneeseen virastokeskukseen muuttivat vuosina 1981–1982 muun muassa Tie- ja vesirakennushallitus, Uudenmaan piirirakennustoimisto, Uudenmaan lääninverovirasto, maanmittaushallitus, liikevaihtoverotoimisto, Topografikunta, Posti, Postipankki ja maanmittaushallituksen karttapaino.[3]

Virastokeskuksen veistoskilpailun voitti vuonna 1978 Matti Koskelan sekä Markku ja Pirkko Viitasalon teos Konstruktio 2000, jota kutsutaan myös nimellä Himmeli. Yhdellä virastokeskuksen neljästä sisäpihasta sijaitseva veistos paljastettiin vuonna 1982.[5] Toisella sisäpihalla sijaitsee samana vuonna paljastettu Maija Nuotion veistos Vesileikki, johon kuuluu kaksi vesialtaan ylle sijoitettua alastonta naishahmoa.[6]

Lähteet

  1. ↑ a b c Keski-Pasilan keskustakorttelin suunnittelu- ja toteutuskilpailu, Suunnitteluohjelma (pdf) (sivut 10-11) 14.10.2010. Pasilaone (Helsingin kaupunki ja Senaatti-kiinteistöt Oy). Viitattu 11.5.2016.
  2. ↑ CJN Projektiluettelo 1964–2011 (pdf) Arkkitehtitoimisto CJN Oy. Viitattu 4.4.2013.
  3. ↑ a b Hänninen, Reijo & Jokela, Markku & Aavaharju, Harri: Merkittäviä rakennushankkeita Granlundin historiassa (pdf) (sivut 167–169) 2010. Insinööritoimisto Olof Granlund Oy. Viitattu 4.4.2013.
  4. ↑ Vuoden 2003 rakennushanke ja Rakentamisen taidonnäyte julkistettiin 23.4.2004. Senaatti-kiinteistöt. Viitattu 11.5.2016.
  5. ↑ Konstruktio 2000 Helsingin kaupungin taidemuseo. Viitattu 4.4.2013.
  6. ↑ Antero Rautio: Löytöretki muistomerkeille, s. 225. Edita, Helsinki 2006.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Pasilan_virastokeskus&oldid=17676220”