Ero sivun ”Korporaatio” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
p Stilisoitu kolmea lähdettä + yksi lähteetön virke poistettu.
Rivi 1: Rivi 1:
'''Korporaatio''' (< [[Latinan kieli|lat.]]) on yleinen yhteisöä, yritystä tai muuta yhteenliittymää tarkoittava sana, jolla on eri maissa ja yhteyksissä varsin erilainen merkitys.<ref>{{Kirjaviite
'''Korporaatio''' (< [[Latinan kieli|lat.]]) on yleinen yhteisöä, yritystä tai muuta yhteenliittymää tarkoittava sana, jolla on eri maissa ja yhteyksissä varsin erilainen merkitys.
| Nimeke =CD-Facta 2005 : suomenkielinen tietosanakirja | Julkaisija =WSOY | Vuosi =2004
| Tekijä = | Suomentaja = | Selite =Artikkeli: 2. korporaatio - CD-ROM-levy, Interaktiivinen multimedia, sisältää myös sivistyssanaston ja tietotekniikan sanaston| Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =951-0-29149-8
| Viitattu =12.5.2016 | Kieli = }}</ref>


== Merkityksiä ==
== Merkityksiä ==
Suomessa korporaatio on laillistettu luonnollisten tai oikeushenkilöiden [[yhdistys]] tai järjestöjen yhteenliittymä, joka on lailla tai asetuksella perustettu erityistä tarkoitusta varten. Ne ovat oikeuskelpoisia ja oikeudellisesti toimintakykyisiä<ref name="f" />. Tällaisia ovat mm. yliopistojen [[ylioppilaskunta|ylioppilaskunnat]]<ref name="f">{{Kirjaviite
Suomessa korporaatio on laillistettu luonnollisten tai oikeushenkilöiden [[yhdistys]] tai järjestöjen yhteenliittymä, joka on lailla tai asetuksella perustettu erityistä tarkoitusta varten. Ne ovat oikeuskelpoisia ja oikeudellisesti toimintakykyisiä<ref name="Fa"/>. Tällaisia ovat mm. yliopistojen [[ylioppilaskunta|ylioppilaskunnat]]
<ref name="Fa">{{Kirjaviite| Nimeke =CD-Facta 2005 : suomenkielinen tietosanakirja | Julkaisija =WSOY | Vuosi =2004| Tekijä =Toimitus: Honkala, Juha; Halinen Ari et al.| Luku =yhteisö | Selite =Sitaatti: "—2. '''yhteisö''', ''korporaatio'', lakikielessä luonnollisten tai oikeushenkilöiden yhteenliittymä, jolla on tarkoituksensa toteuttamista varten oikeuskelpoisuus ja oikeudellinen toimintakyky. Julkisoikeudellisia yhteisöjä Suomessa ovat mm. valtio, kunta, ev.-lut. ja ortod. kirkko ja niiden seurakunnat, muut usk. yhdyskunnat, ylioppilaskunnat ja osakunnat. Yksityisoikeudellisia yhteisöjä ovat mm. yhtiöt, osuuskunnat ja yhdistykset."| Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =951-0-29149-8 | Viitattu = }}</ref><ref name="otv">{{Kirjaviite| Nimeke =Otavan tietosanakirja 1.0 | Julkaisija =Otava, teoksen muoto: CD-linja Ulkoasu: 1 optinen levy (CD-ROM) : vär. ; 12 cm. | Vuosi =1997| Tekijä =Rantala Risto, päätoimittaja, Itkonen Mikko, Suramo Ari; grafiikka: Vakkila, Juha. | Luku =korporaatio | Sivu = | Sivut = | Selite =Sitaatti: "'''korporaatio''' laillistettu yhdistys tai järjestö, esim. ylioppilas-, ammattikunta."| Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =9511151398 | Viitattu = }}</ref>, ja työntekijöiden ja työnantajien [[etujärjestö]]t eli [[työmarkkinajärjestö]]t<ref name="otv"/>, kunnat<ref name="Fa"/><ref name="per">{{Kirjaviite | Nimeke =CD-perussanakirja | Julkaisija = Edita | Vuosi =1997 | Tekijä =Päätoimittaja: Haarala, Risto et al. | Luku =korporaatio | Selite =Sitaatti: "'''korporaatio'''<math>^3</math> yhdistys, järjestö, vars. ulkomaisia ylioppilasjärjestöjä; korporativismin mukainen ammattikunta."| Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =951-37-2076-4 | www =https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?ListWord=korporaatio&SearchWord=korporaatio&dic=1&page=results&UI=fi80&Opt=1 | www-teksti =Teoksen verkkoversio | Viitattu = }}</ref>, uskonnolliset yhdyskunnat, kuten [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|ev.-lut.]]<ref name="Fa"/>, osuuskunnat<ref name="Fa"/> ja [[Suomen Punainen Risti]].
| Nimeke =CD-Facta 2005 : suomenkielinen tietosanakirja | Julkaisija =WSOY | Vuosi =2004
| Tekijä = | Suomentaja = | Selite =Artikkeli: 2. yhteisö - CD-ROM-levy, Interaktiivinen multimedia, sisältää myös sivistyssanaston ja tietotekniikan sanaston| Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =951-0-29149-8
| Viitattu =12.5.2016 | Kieli = }}</ref><ref name="o">{{Kirjaviite
| Nimeke =Otavan tietosanakirja | Julkaisija =Otava | Vuosi =1997
| Tekijä =Rantala Risto, päätoimittaja, Itkonen Mikko, Suramo Ari ; grafiikka: Vakkila, Juha. | Suomentaja =
| Luku = | Sivu = | Sivut = | Selite =Artikkeli: korporaatio, Teoksen muoto: CD-linja Ulkoasu: 1 optinen levy (CD-ROM) : vär. ; 12 cm.
| Julkaisupaikka =Helsinki | Tunniste = | Isbn =9511151398
| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto =
| Viitattu =11.2.2016 | Kieli = }}</ref>, ja työntekijöiden ja työnantajien [[etujärjestö]]t eli [[työmarkkinajärjestö]]t<ref name="o" />, kunnat<ref name="f" />, uskonnolliset yhdyskunnat, kuten [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|ev.-lut.]]<ref name="f" />, osuuskunnat<ref name="f" /> ja [[Suomen Punainen Risti]].


[[Amerikanenglanti|Amerikanenglannissa]] sanalla "corporation" tarkoitetaan ensisijaisesti etenkin [[suuryritys|suuryrityksiä]], mutta termillä on erikoismerkitys kunnallishallinnon hallintoelimenä. Yhdysvalloissa ei ole [[kunta|kuntia]] jollei sellaista ole erikseen perustettu.<ref>{{Verkkoviite| osoite =https://global.britannica.com/topic/municipality | nimeke =Municipality | tekijä =Britannica
[[Amerikanenglanti|Amerikanenglannissa]] sanalla "corporation" tarkoitetaan ensisijaisesti etenkin [[suuryritys|suuryrityksiä]], mutta termillä on erikoismerkitys kunnallishallinnon hallintoelimenä. Yhdysvalloissa ei ole [[kunta|kuntia]] jollei sellaista ole erikseen perustettu.<ref>{{Verkkoviite| osoite =https://global.britannica.com/topic/municipality | nimeke =Municipality | tekijä =Britannica
Rivi 24: Rivi 13:
Käännettynä kirjoitetussa muodossa korporaatio sen merkitys helposti voi yhdistyä erheellisesti viittaamaan käännössanan johonkin muuhun vastineeseen.
Käännettynä kirjoitetussa muodossa korporaatio sen merkitys helposti voi yhdistyä erheellisesti viittaamaan käännössanan johonkin muuhun vastineeseen.


Perinteisiä [[Baltia|balttilaisia]] ja [[saksa]]laisia ylioppilasjärjestöjä kutsutaan korporaatioiksi (esimerkiksi [[Korporatsioon Sakala]] tai [[Korporatsioon Fraternitas Estica]]). Ylioppilaskorporaation jäsenyys on hyvin kiinteää, ja se voi kestää liittyneen koko loppuelämän (ellei jäsen päätä itse erota tai tule erotetuksi). Tällaisen ''korporantin'' tunnusmerkkeinä joissain tapahtumatilaisuuksissa eri edustamansa alakategorian tunnistamista helpottamaan säännöksissä on, että hänellä voi olla hänen korporaationsa tunnusvärit joko hänen rinnan yli kulkevassa vinonauhassa; vaihtoehtoisesti rintaneulassa tai erityisessä korporaatiolakissa. Useimmat korporaatiot on tarkoitettu joko vain miehille tai vain naisille. [[Suomi|Suomalaiset]] [[osakunnat|osakuntien]] piirteet ovat ottaneet vaikutteita balttilaisilta korporaatioilta.{{lähde|onko ystävyyssopimus ja opiskelijavierailut sama kuin "vaikutteiden ottaminen"}}
Perinteisiä [[Baltia|balttilaisia]] ja [[saksa]]laisia ylioppilasjärjestöjä kutsutaan korporaatioiksi (esimerkiksi [[Korporatsioon Sakala]] tai [[Korporatsioon Fraternitas Estica]]). Ylioppilaskorporaation jäsenyys on hyvin kiinteää, ja se voi kestää liittyneen koko loppuelämän (ellei jäsen päätä itse erota tai tule erotetuksi). Tällaisen ''korporantin'' tunnusmerkkeinä joissain tapahtumatilaisuuksissa eri edustamansa alakategorian tunnistamista helpottamaan säännöksissä on, että hänellä voi olla hänen korporaationsa tunnusvärit joko hänen rinnan yli kulkevassa vinonauhassa; vaihtoehtoisesti rintaneulassa tai erityisessä korporaatiolakissa. Useimmat korporaatiot on tarkoitettu joko vain miehille tai vain naisille.


Venäjällä on muutamia valtion korporaatioita ({{k-ru|Государственная корпорация|Gosudarstvennaja korporatsija}}), jotka hallitsevat tiettyä alaa tai valtion omaisuutta. Näitä ovat: valtiollinen vakuutusyhtiö, kehityspankki [[Vnešekonombank]], kuntatalouden kehitysrahasto, [[Sotši]]n olympiakohteita rakentanut korporaatio, ydinvoimaa valvova [[Rosatom]] ja teknologiarahastot [[Rostehnologii]] ja [[Rosnano]].
Venäjällä on muutamia valtion korporaatioita ({{k-ru|Государственная корпорация|Gosudarstvennaja korporatsija}}), jotka hallitsevat tiettyä alaa tai valtion omaisuutta. Näitä ovat: valtiollinen vakuutusyhtiö, kehityspankki [[Vnešekonombank]], kuntatalouden kehitysrahasto, [[Sotši]]n olympiakohteita rakentanut korporaatio, ydinvoimaa valvova [[Rosatom]] ja teknologiarahastot [[Rostehnologii]] ja [[Rosnano]].

Versio 28. lokakuuta 2018 kello 20.42

Korporaatio (< lat.) on yleinen yhteisöä, yritystä tai muuta yhteenliittymää tarkoittava sana, jolla on eri maissa ja yhteyksissä varsin erilainen merkitys.

Merkityksiä

Suomessa korporaatio on laillistettu luonnollisten tai oikeushenkilöiden yhdistys tai järjestöjen yhteenliittymä, joka on lailla tai asetuksella perustettu erityistä tarkoitusta varten. Ne ovat oikeuskelpoisia ja oikeudellisesti toimintakykyisiä[1]. Tällaisia ovat mm. yliopistojen ylioppilaskunnat [1][2], ja työntekijöiden ja työnantajien etujärjestöt eli työmarkkinajärjestöt[2], kunnat[1][3], uskonnolliset yhdyskunnat, kuten ev.-lut.[1], osuuskunnat[1] ja Suomen Punainen Risti.

Amerikanenglannissa sanalla "corporation" tarkoitetaan ensisijaisesti etenkin suuryrityksiä, mutta termillä on erikoismerkitys kunnallishallinnon hallintoelimenä. Yhdysvalloissa ei ole kuntia jollei sellaista ole erikseen perustettu.[4][5] Käännettynä kirjoitetussa muodossa korporaatio sen merkitys helposti voi yhdistyä erheellisesti viittaamaan käännössanan johonkin muuhun vastineeseen.

Perinteisiä balttilaisia ja saksalaisia ylioppilasjärjestöjä kutsutaan korporaatioiksi (esimerkiksi Korporatsioon Sakala tai Korporatsioon Fraternitas Estica). Ylioppilaskorporaation jäsenyys on hyvin kiinteää, ja se voi kestää liittyneen koko loppuelämän (ellei jäsen päätä itse erota tai tule erotetuksi). Tällaisen korporantin tunnusmerkkeinä joissain tapahtumatilaisuuksissa eri edustamansa alakategorian tunnistamista helpottamaan säännöksissä on, että hänellä voi olla hänen korporaationsa tunnusvärit joko hänen rinnan yli kulkevassa vinonauhassa; vaihtoehtoisesti rintaneulassa tai erityisessä korporaatiolakissa. Useimmat korporaatiot on tarkoitettu joko vain miehille tai vain naisille.

Venäjällä on muutamia valtion korporaatioita (ven. Государственная корпорация, Gosudarstvennaja korporatsija), jotka hallitsevat tiettyä alaa tai valtion omaisuutta. Näitä ovat: valtiollinen vakuutusyhtiö, kehityspankki Vnešekonombank, kuntatalouden kehitysrahasto, Sotšin olympiakohteita rakentanut korporaatio, ydinvoimaa valvova Rosatom ja teknologiarahastot Rostehnologii ja Rosnano.

Fasismissa työntekijät järjestettiin ammattiyhdistyksiin, joihin kuuluminen oli pakollista. Näistä korporaatioista valittiin myös edustajat parlamenttiin. Tällaista valtio–työnantajat–työntekijät-järjestelmää kutsutaan korporativismiksi.

Pohjoismaista mallia, joissa valtiovalta ja työntekijät ja työnantajat tekevät laajoja tulopoliittisia sopimuksia on eräissä yhteyksissä kutsuttu uuskorporatiiviseksi.

Lähteet

  1. a b c d e Toimitus: Honkala, Juha; Halinen Ari et al.: ”yhteisö”, CD-Facta 2005 : suomenkielinen tietosanakirja. Sitaatti: "—2. yhteisö, korporaatio, lakikielessä luonnollisten tai oikeushenkilöiden yhteenliittymä, jolla on tarkoituksensa toteuttamista varten oikeuskelpoisuus ja oikeudellinen toimintakyky. Julkisoikeudellisia yhteisöjä Suomessa ovat mm. valtio, kunta, ev.-lut. ja ortod. kirkko ja niiden seurakunnat, muut usk. yhdyskunnat, ylioppilaskunnat ja osakunnat. Yksityisoikeudellisia yhteisöjä ovat mm. yhtiöt, osuuskunnat ja yhdistykset.". Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-29149-8.
  2. a b Rantala Risto, päätoimittaja, Itkonen Mikko, Suramo Ari; grafiikka: Vakkila, Juha.: ”korporaatio”, Otavan tietosanakirja 1.0. Sitaatti: "korporaatio laillistettu yhdistys tai järjestö, esim. ylioppilas-, ammattikunta.". Helsinki: Otava, teoksen muoto: CD-linja Ulkoasu: 1 optinen levy (CD-ROM) : vär. ; 12 cm., 1997. ISBN 9511151398.
  3. Päätoimittaja: Haarala, Risto et al.: ”korporaatio”, CD-perussanakirja. Sitaatti: "korporaatio yhdistys, järjestö, vars. ulkomaisia ylioppilasjärjestöjä; korporativismin mukainen ammattikunta.". Helsinki: Edita, 1997. ISBN 951-37-2076-4. Teoksen verkkoversio.
  4. Britannica: Municipality Encyclopædia Britannica. Viitattu 7.7.2016. (englanniksi)
  5. National League of Cities: Local Government Authority nlc.org. Viitattu 7.7.2016. (englanniksi)