Ero sivun ”Henri Bergson” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
pEi muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 18: | Rivi 18: | ||
| huomioita = |
| huomioita = |
||
}} |
}} |
||
'''Henri-Louis Bergson''' ([[18. lokakuuta]] [[1859]] [[Pariisi]], [[Ranska]] - [[4. tammikuuta]] [[1941]] Pariisi) oli ranskalainen [[filosofi]], joka oli vaikutusvaltainen ainakin kotimaassaan [[Ranska]]ssa, vaikka liikkuikin valtavirran suuntausten ulkopuolella. Bergson oli yksi aikansa ”muotifilosofeista”.<ref>Lagerspetz, Kari: Eino Kaila ja Erik Ahlman Henri Bergsonin filosofian tulkkeina. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki & Kiiskinen, Kyösti & Rastas, Jussi (toim.) | Nimeke=Suomalaisen filosofian ’enfant terrible’. Kriittinen ajattelija ja tiedepoliittinen keskustelija. Juhlakirja tohtori Pertti Lindforsin 75-vuotispäivänä. Monitieteinen antologia | Sivu=37 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Luonnonfilosofian seura | Vuosi=2005 | Isbn=951-98191-1-8}}</ref> Hän sai kirjallisuuden [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobel]]-palkinnon vuonna 1927.<ref name="NP">{{Verkkoviite | Osoite = http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1927/index.html | Nimeke = The Nobel Prize in Literature 1927 | Selite = |
'''Henri-Louis Bergson''' ([[18. lokakuuta]] [[1859]] [[Pariisi]], [[Ranska]] - [[4. tammikuuta]] [[1941]] Pariisi) oli ranskalainen [[filosofi]], joka oli vaikutusvaltainen ainakin kotimaassaan [[Ranska]]ssa, vaikka liikkuikin valtavirran suuntausten ulkopuolella. Bergson oli yksi aikansa ”muotifilosofeista”.<ref>Lagerspetz, Kari: Eino Kaila ja Erik Ahlman Henri Bergsonin filosofian tulkkeina. Teoksessa {{Kirjaviite | Tekijä=Hartikainen, Erkki & Kiiskinen, Kyösti & Rastas, Jussi (toim.) | Nimeke=Suomalaisen filosofian ’enfant terrible’. Kriittinen ajattelija ja tiedepoliittinen keskustelija. Juhlakirja tohtori Pertti Lindforsin 75-vuotispäivänä. Monitieteinen antologia | Sivu=37 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Luonnonfilosofian seura | Vuosi=2005 | Isbn=951-98191-1-8}}</ref> Hän sai kirjallisuuden [[Nobelin kirjallisuuspalkinto|Nobel]]-palkinnon vuonna 1927.<ref name="NP">{{Verkkoviite | Osoite = http://nobelprize.org/nobel_prizes/literature/laureates/1927/index.html | Nimeke = The Nobel Prize in Literature 1927 | Selite = elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe | Julkaisija = The Official Web Site of the Nobel Foundation | Viitattu = 22.9.2009 | Kieli ={{en}} }}</ref> |
||
Bergsonin pääteokset ovat ''[[Essai sur les données immédiates de la conscience]]'' (1889), ''[[Matiere et Memoire]]'' (’Materia ja muisti’, 1896) ja ''[[L’Evolution créatrice]]'' (’Luova kehitys’, 1907). Bergsonilta on suomennettu teokset ''Henkinen tarmo'' (1919) ja ''Nauru: tutkimus komiikan merkityksestä'' (1900). |
Bergsonin pääteokset ovat ''[[Essai sur les données immédiates de la conscience]]'' (1889), ''[[Matiere et Memoire]]'' (’Materia ja muisti’, 1896) ja ''[[L’Evolution créatrice]]'' (’Luova kehitys’, 1907). Bergsonilta on suomennettu teokset ''Henkinen tarmo'' (1919) ja ''Nauru: tutkimus komiikan merkityksestä'' (1900). |
Versio 27. lokakuuta 2018 kello 23.51
Henri Bergson | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 18. lokakuuta 1859 Pariisi, Ranska |
Kuollut | 4. tammikuuta 1941 (81 vuotta) Pariisi, Ranska |
Kirjailija | |
Nimikirjoitus |
|
Palkinnot | |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Henri-Louis Bergson (18. lokakuuta 1859 Pariisi, Ranska - 4. tammikuuta 1941 Pariisi) oli ranskalainen filosofi, joka oli vaikutusvaltainen ainakin kotimaassaan Ranskassa, vaikka liikkuikin valtavirran suuntausten ulkopuolella. Bergson oli yksi aikansa ”muotifilosofeista”.[1] Hän sai kirjallisuuden Nobel-palkinnon vuonna 1927.[2]
Bergsonin pääteokset ovat Essai sur les données immédiates de la conscience (1889), Matiere et Memoire (’Materia ja muisti’, 1896) ja L’Evolution créatrice (’Luova kehitys’, 1907). Bergsonilta on suomennettu teokset Henkinen tarmo (1919) ja Nauru: tutkimus komiikan merkityksestä (1900).
Elämä
Bergsonin äiti oli englantilainen, ja englantilaiset Herbert Spencer, J. S. Mill ja Charles Darwin vaikuttivat paljon hänen ajattelunsa nuorena. Hänen oma filosofiansa kääntyi kuitenkin nuoruuden esikuvien rationalismia vastaan.[3]
Bergson opiskeli filosofiaa École Normale Supérieuressa ja opetti sitä eri oppikouluissa, kunnes hänet kutsuttiin opettajaksi École Normale Supérieureen. Sieltä hän siirtyi Collège de Francen filosofian laitoksen esimieheksi. Vuosina 1921–1926 Bergson oli Kansainliiton komitean puheenjohtaja. Vähän ennen kuolemaansa 1941 hän ehti nähdä toisen maailmansodan alkuvaiheen ja ilmaista paheksuntansa Vichyn hallitusta kohtaan.[3]
Lähteet
- ↑ Lagerspetz, Kari: Eino Kaila ja Erik Ahlman Henri Bergsonin filosofian tulkkeina. Teoksessa Hartikainen, Erkki & Kiiskinen, Kyösti & Rastas, Jussi (toim.): Suomalaisen filosofian ’enfant terrible’. Kriittinen ajattelija ja tiedepoliittinen keskustelija. Juhlakirja tohtori Pertti Lindforsin 75-vuotispäivänä. Monitieteinen antologia, s. 37. Helsinki: Luonnonfilosofian seura, 2005. ISBN 951-98191-1-8.
- ↑ The Nobel Prize in Literature 1927 (elämäkerta, julkaisuluettelo ja palkinnon myöntämispuhe) The Official Web Site of the Nobel Foundation. Viitattu 22.9.2009. (englanniksi)
- ↑ a b Frenz, Horst (toim.): Nobel Lectures, Literature 1901–1967. Elsevier, 1967. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
Kirjallisuutta
Yleistä
- Nygård, Stefan: Henri Bergson i Finland. Reception, rekonstextualisering, politisering. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, 745. Helsingfors: Svenska litteratursällskapet i Finland, 2011. ISSN 0039-6842. ISBN 978-951-583-215-3.
Suomennetut teokset
- Bergson, Henri: Henkinen tarmo. Tutkielmia ja esitelmiä. (L’énergie spirituelle. Essais et conférences, 1919.) Suomentanut J. Hollo. Sivistys ja tiede 34. Porvoo: , 1923. – 2. painos: Humanitas 8. Porvoo: WSOY, 1958 (lisäpainos 1963). – Näköispainos vuoden 1923 painoksesta: Helsinki: Lasipalatsi, 1999. ISBN 951-884-192-6.
- Bergson, Henri: Nauru. Tutkimus komiikan merkityksestä. (Le rire. Essai sur la signification du comique, 1900.) Suomentaneet Sanna Isto ja Marko Pasanen. Helsinki: Loki-kirjat, 1994. ISBN 952-9646-18-6.
Aiheesta muualla
- Project Gutenbergin e-teksti Nauru - essee komiikan tarkoituksesta. (englanniksi)
- Nautis-projekti. (englanniksi)
|
|