Lyndon B. Johnson

Lyndon Baines Johnson
Lyndon B. Johnson
Yhdysvaltain 36. presidentti
22. marraskuuta 1963 – 20. tammikuuta 1969
Varapresidentti	Ei kukaan (1963–1965), Hubert H. Humphrey (1965–1969)
Edeltäjä	John F. Kennedy
Seuraaja	Richard Nixon
Yhdysvaltain 37. varapresidentti
20. tammikuuta 1961 – 22. marraskuuta 1963
Presidentti	John F. Kennedy
Edeltäjä	Richard Nixon
Seuraaja	Hubert Humphrey
Senaatin enemmistöjohtaja
3. tammikuuta 1955 – 3. tammikuuta 1961
Edeltäjä	William F. Knowland
Seuraaja	Mike Mansfield
Senaatin vähemmistöjohtaja
3. tammikuuta 1953 – 3. tammikuuta 1955
Edeltäjä	Styles Bridges
Seuraaja	William F. Knowland
Texasin senaattori
3. tammikuuta 1949 – 3. tammikuuta 1961
Edeltäjä	W. Lee O’Daniel
Seuraaja	William A. Blakley
Yhdysvaltain edustajainhuoneen jäsen Texasin 10. vaalipiiristä
10. huhtikuuta 1937 – 3. tammikuuta 1949
Edeltäjä	James P. Buchanan
Seuraaja	Homer Thornberry
Henkilötiedot
Syntynyt	27. elokuuta 1908 Stonewall, Texas, Yhdysvallat
Kuollut	22. tammikuuta 1973 (64 vuotta) Stonewall, Texas, Yhdysvallat
Ammatti	opettaja
Puoliso	Lady Bird Johnson
Tiedot
Puolue	Demokraatit
Uskonto	Disciples of Christ
Nimikirjoitus
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Lyndon Baines Johnson (tunnettiin myös lyhenteellä LBJ; 27. elokuuta 1908 Stonewall, Texas, Yhdysvallat – 22. tammikuuta 1973) oli Yhdysvaltain 36. presidentti vuosina 1963–1969. Hän astui virkaan John F. Kennedyn salamurhan jälkeen. Johnson jatkoi Kennedyn aloittamia sosiaalipoliitikan ja kansalaisoikeuslainsäädännön uudistuksia. Vietnamin sotaan Yhdysvallat kuitenkin sekaantui yhä syvemmin hänen kaudellaan. Johnson ei enää asettunut ehdolle vuoden 1968 presidentinvaaleissa, jotka voitti republikaanien ehdokas Richard Nixon.

Lapsuus ja nuoruus

Johnson oli syntynyt köyhään texasilaiseen maanviljelijäperheeseen. Alue oli Yhdysvaltain etelän köyhälistön asuinaluetta. Perheessä oli neljä lasta. Johnson kävi kansakoulun ja valmistui Johnson City High Schoolista vuonna 1924. Hän teki töitä muun muassa kengänkiillottajana, maatalous- ja betonityöläisenä, hissinkuljettajana, autonpesijänä ja talonmiehenä. Hän jatkoi opiskelua Lounais-Texasin opettajainopistossa ja valmistui opettajaksi vuonna 1927. Opiskeluaikoina Johnson toimi aktiivisesti opiskelijapolitiikassa ja toimitti koulun sanomalehteä.

Varhainen poliittinen ura

Siirtyminen politiikkaan

Johnson toimi opettajana Houston High Schoolissa. Pian hän alkoi kuitenkin toimia politiikassa. Hänet valittiin kongressiedustajainsihteeriksi vuonna 1931. Johnson toimi presidentti Franklin D. Rooseveltin lähimpänä miehenä.

Kongressissa

Johnson valittiin kongressiin (edustajainhuoneeseen) Texasin edustajana Austinista vuonna 1937. Hän kuului demokraattisen puolueen uudistussiipeen. Hän oli toteuttamassa presidentti Rooseveltin uudistusohjelmaa New Deal. Johnson ei tullut valituksi senaattiin vuonna 1941. Hän palveli komentajana Yhdysvaltain laivastossa toisen maailmansodan aikana. Hänet palkittiin sotilaallisista ansioista Hopeatähdellä, Aasia-Tyynenmeren taistelujen mitalilla ja toisen maailmansodan II Viktorian mitalilla.

Senaatissa

Vuonna 1949 Johnson valittiin senaattiin, jossa oli aikanaan ollut myös hänen köyhä isoisänsä. Johnson valittiin demokraattisten senaatinedustajain johtajaksi vuonna 1953. Demokraattinen puolue sai enemmistön senaatissa vuonna 1955. Johnson toimi senaatin lainsäädäntötyön johtajana. Hänellä oli kyky käsitellä senaattoreita. Tästä kyvystä oli hyötyä myöhemmin presidenttinä.

Varapresidenttinä

Varapresidentti Johnson saapumassa valtiovierailulle Suomeen syyskuussa 1963.

Presidentti John F. Kennedy hyväksyi Johnsonin nimittämisen varapresidentiksi vuonna 1960. Johnson joutui syrjään senaatin enemmistöjohtajan paikalta. Suhteet John F. Kennedyyn olivat hyvät, mutta Johnsonin ja Robert Kennedyn välit olivat huonommat. Varapresidentti Johnson vieraili Suomessa syyskuussa 1963.

Presidenttinä

Lyndon Johnsonista tuli Yhdysvaltain presidentti John F. Kennedyn murhan jälkeen. Lyndon Johnson vannoi virkavalan välittömästi murhan jälkeen Air Force One -lentokoneessa Dallasin lentokentällä 23. marraskuuta 1963.

Kansalaisoikeudet

Johnsonin puhe "suuresta yhteiskunnasta" toukokuussa 1964 ennakoi kansalaisoikeuksien laajentamista Yhdysvaltain mustalle väestönosalle. Lyndon Johnson jatkoi John F. Kennedyn aloittamia uudistuksia ja sai kongressin suostumaan näihin. Kennedy ei ollut saanut kongressia puolelleen. Lyndon sai suuren vaalivoiton presidentinvaaleissa syksyllä 1964.

Johnson allekirjoitti kansalaisoikeuslain 2. heinäkuuta 1964. Laki kielsi rotuerottelun hotelleissa, ravintoloissa ja muissa julkisissa tiloissa. Laki antoi liittohallituksen oikeusministeriölle mahdollisuuden puuttua syrjintään. Laki kielsi työnantajia ja ammattiliittoja harjoittamasta rotuerottelua. Lain käytännön toteutumista valvomaan perustettiin komissio. Sairausvakuutuslaki (Medicare) säädettiin vuonna 1965. Yliopistokoulutukselle myönnettiin suurempi määräraha. Johnson allekirjoitti äänioikeuslain 6. elokuuta 1965.

Vietnamin sota

Johnson nimitti Saigonin suurlähettilääksi kenraali Maxwell Taylorin kesäkuussa 1964. Johnson sai kongressilta valtuudet toimia Vietnamin sodan suhteen 7. elokuuta 1964. Yhdysvallat alkoi suorittaa pommituksia ja lähettää lisää joukkoja Vietnamiin vuonna 1965.

Kuuden päivän sota

Kuuden päivän sodan aikana Israel hyökkäsi erehdyksessä USS Libertyn kimppuun 8. kesäkuuta 1967. Libertyn radiomiehet pystyttivät hätävara-antennin ja saivat Israelin radiohäirinnästä huolimatta yhteyden Yhdysvaltain kuudennen laivaston lentotukialuksiin USS Americaan ja USS Saratogaan, jotka olivat lännempänä Välimerellä. Lentotukialukset lähettivät Libertyn avuksi suihkuhävittäjiä, jotka istuva presidentti Lyndon B. Johnson kuitenkin komensi jostakin syystä takaisin ennen kuin ne ehtivät Libertyn avuksi.

Suhteet Neuvostoliittoon

Presidentti Lyndon Johnson ja Neuvostoliiton pääministeri Aleksei Kosygin neuvottelivat huippukokouksessa New Jerseyssä kesäkuussa 1967. Lähi-idän tapahtumat olivat neuvottelujen kohteena, ja molemmat osapuolet olivat yksimielisiä suhteiden ylläpitämisestä.

Presidentinviran jälkeen

Johnson elokuussa 1972.

Johnson ilmoitti luopuvansa ehdokkuudesta presidentinvaaleissa keväällä 1968. Presidentinviran jälkeen Johnson lähti kotiin ranchilleen Johnson Cityyn, Texasiin vuonna 1969 ja julkaisi muistelmansa Etuasemassa (Vantage Point) vuonna 1971. Lyndon Baines Johnsonin kirjasto ja museo avattiin samana vuonna. Kirjastosta tuli suosituin presidentinkirjasto Yhdysvaltain historiassa.

Johnson kuoli sydänkohtaukseen 64-vuotiaana kotitilallaan Johnson Cityssä 22. tammikuuta 1973.