Ero sivun ”Geodeettinen laitos” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kirjoitusvirheen korjaus ja linkin lisäys
p Linkki
Rivi 17: Rivi 17:
* Geoinformatiikan ja kartografian osasto tutki paikkatiedon keräämiseen, tallentamiseen, analysointiin ja käyttöön liittyviä asioita. Osasto perustettiin vuonna 1989
* Geoinformatiikan ja kartografian osasto tutki paikkatiedon keräämiseen, tallentamiseen, analysointiin ja käyttöön liittyviä asioita. Osasto perustettiin vuonna 1989
* Navigoinnin ja paikannuksen osasto tutki satelliittien avulla tehtävää reaaliaikaista paikannusta. Osasto perustettiin vuonna 2000
* Navigoinnin ja paikannuksen osasto tutki satelliittien avulla tehtävää reaaliaikaista paikannusta. Osasto perustettiin vuonna 2000
* Metsähovin tutkimusasema oli Geodesian ja geodynamiikan osaston alainen. Siihen kuului avaruusgeodeettinen asema, painovoimalaboratorio sekä Sjökullan testikenttä
* [[Metsähovin geodeettinen tutkimusasema]] oli Geodesian ja geodynamiikan osaston alainen. Siihen kuului avaruusgeodeettinen asema, painovoimalaboratorio sekä Sjökullan testikenttä
* [[Tytyrin kaivos|Tytyrin kaivoksessa]] oli maankuoren liikuntoja mittaava havaintoasema
* [[Tytyrin kaivos|Tytyrin kaivoksessa]] oli maankuoren liikuntoja mittaava havaintoasema



Versio 25. lokakuuta 2018 kello 00.45

Geodeettinen laitos (lyhenne GL[1], engl. Finnish Geodetic Institute) oli vuoteen 2015 saakka maa- ja metsätalousministeriön alainen kartoitusalan tutkimuskeskus. Vuonna 2015 Geodeettinen laitos liitettiin Maanmittauslaitokseen, jossa sen toiminta jatkuu Paikkatietokeskuksena. Kansainvälinen lyhenne säilyi FGI:nä, Finnish Geospatial Research Institute (ennen Finnish Geodetic Institute). GL:n pääkonttori oli Kirkkonummen Masalassa.

Historia

Geodeettinen laitos perustettiin vuonna 1918. Sen olemassaolosta määräsi Laki Geodeettisesta laitoksesta[2], joka kumottiin Maanmittauslaitokseen yhdistämisen yhteydessä. Se huolehti Suomen karttojen tieteellisistä perusmittauksista sekä paikkatietojen metrologiasta. Se teki tutkimustyötä geodesian, geoinformatiikan ja kaukokartoituksen alalla. Geodeettinen laitos ylläpiti geodeettisten ja fotogrammetristen mittausten suomalaisia mittanormaaleja. Se toimi myös pituuden ja putoamiskiihtyvyyden kansallisena mittanormaalilaboratoriona.

Organisaatio

Geodeettisen laitoksen viimeisenä ylijohtajana toimi professori Jarkko Koskinen 1. kesäkuuta 2011 lähtien.[3] Hänen pitkäaikainen edeltäjänsä professori Risto Kuittinen siirtyi eläkkeelle maaliskuussa 2011.

Geodeettisessa laitoksessa oli neljä osastoa ja Metsähovin tutkimusasema

  • Geodesian ja geodynamiikan osasto käsitteli ne asiat, jotka koskivat kiintopisteiden ja valtakunnallisen painovoimaverkon mittauksia sekä niiden sitomista naapurimaiden ja kansainvälisiin järjestelmiin.
    • Metsähovin avaruusgeodeettisella asemalla suoritettiin pituudenmittauksia
    • Nummelan normaaliperusviivaa käytetttiin mittalaitteiden kalibrointiin
    • Metsähovin painovoimalaboratorio
    • FinnRef-asemat (19 pysyvää GNSS-asemaa)[4]
  • Kaukokartoituksen ja fotogrammetrian osasto teki fotogrammetrian ja kaukokartoitusmenetelmien tutkimusta. Osasto perustettiin vuonna 1970
    • Metsähovin tutkimusasemaan liittyvällä Sjökullan testikentällä tehtiin kalibrointimittauksia
  • Geoinformatiikan ja kartografian osasto tutki paikkatiedon keräämiseen, tallentamiseen, analysointiin ja käyttöön liittyviä asioita. Osasto perustettiin vuonna 1989
  • Navigoinnin ja paikannuksen osasto tutki satelliittien avulla tehtävää reaaliaikaista paikannusta. Osasto perustettiin vuonna 2000
  • Metsähovin geodeettinen tutkimusasema oli Geodesian ja geodynamiikan osaston alainen. Siihen kuului avaruusgeodeettinen asema, painovoimalaboratorio sekä Sjökullan testikenttä
  • Tytyrin kaivoksessa oli maankuoren liikuntoja mittaava havaintoasema

Lähteet

Aiheesta muualla