Ero sivun ”Päiväntasaaja” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
kh, tiivistystä, selvennystä, epäolennaista pois |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva:World map with equator.jpg|right|300px]] |
[[Kuva:World map with equator.jpg|right|300px]] |
||
'''Päiväntasaaja''' eli '''ekvaattori''' on [[Maa]]n pinnalla, napojen puolivälissä sijaitseva ympyrä. Toisin sanoen |
'''Päiväntasaaja''' eli '''ekvaattori''' on [[Maa]]n pinnalla, napojen puolivälissä sijaitseva ympyrä, jonka kehä on maapallon [[ympärysmitta]]. Toisin sanoen päiväntasaaja on Maan pyörimisakselia vastaan kohtisuora [[isoympyrä]]. Maantieteellisinä koordinaatteina ilmaistuna päiväntasaajan leveysaste on nolla, ja se on samalla pisin [[leveyspiiri]]. Muut leveyspiirit ovat päiväntasaajan suuntaisia, napoja lähestyttäessä yhä pienempiä ympyröitä. Päiväntasaajan pituus on noin 40 075 [[kilometri]]ä. Päiväntasaajalla ei ole [[päivä]]n ja [[yö]]n pituuden vaihtelua, vaan kumpikin on aina kaksitoista tuntia pitkä – tästä on peräisin sen [[suomen kieli|suomenkielinen]] nimi. Päiväntasaaja sijaitsee suurimmaksi osaksi [[meri]]alueilla. |
||
Myös kaikilla muilla akselinsa ympäri pyörivillä taivaankappaleilla voidaan sanoa olevan päiväntasaaja (ja sen kautta kulkeva taso), joka on puolivälissä ja kohtisuorassa |
Myös kaikilla muilla akselinsa ympäri pyörivillä taivaankappaleilla voidaan sanoa olevan päiväntasaaja (ja sen kautta kulkeva taso), joka on puolivälissä pyörimisakselia ja kohtisuorassa sitä vastaan. |
||
[[Image:Equator Sao Tome.jpg|right|thumb|250px|Päiväntasaajan merkki [[Ilhéu das Rolas]]in lomakohteessa [[São Tomé ja Príncipe]]lla.]] |
[[Image:Equator Sao Tome.jpg|right|thumb|250px|Päiväntasaajan merkki [[Ilhéu das Rolas]]in lomakohteessa [[São Tomé ja Príncipe]]lla.]] |
||
Päiväntasaaja on abstrakti käsite, jota ei vastaa mikään maanpiirre. [[kevätpäiväntasaus|Kevätpäiväntasauksen]] ja [[syyspäiväntasaus|syyspäiväntasauksen]] aikana [[Aurinko]] on keskipäivällä päiväntasaajalla [[Zeniitti|zeniitissä]], suoraan yläpuolella. Lisäksi päivä ja yö ovat silloin samanpituiset kaikkialla Maapallolla etelä- ja pohjoisnapa-alueita lukuunottamatta eli noin 12 tuntia pitkät. Yöllä tähdet nousevat kohtisuoraan ylös taivaalle ja näennäisesti jättävät peräänsä puoliympyräjäljet, joiden keskikohta on zeniitin kautta kulkevalla taivaankaarella etelästä pohjoiseen. |
Päiväntasaaja on abstrakti käsite, jota ei vastaa mikään maanpiirre. [[kevätpäiväntasaus|Kevätpäiväntasauksen]] ja [[syyspäiväntasaus|syyspäiväntasauksen]] aikana [[Aurinko]] on keskipäivällä päiväntasaajalla [[Zeniitti|zeniitissä]], suoraan yläpuolella. Lisäksi päivä ja yö ovat silloin samanpituiset kaikkialla Maapallolla etelä- ja pohjoisnapa-alueita lukuunottamatta eli noin 12 tuntia pitkät. Yöllä tähdet nousevat kohtisuoraan ylös taivaalle ja näennäisesti jättävät peräänsä puoliympyräjäljet, joiden keskikohta on zeniitin kautta kulkevalla taivaankaarella etelästä pohjoiseen. |
||
Maapinnan pyörimisliike on nopeinta päiväntasaajalla. Siellä maanpinnalla kehänopeus Maan akselin suhteen on runsaat 1 650 km/h eli 463 m/s. |
Maapinnan pyörimisliike on nopeinta päiväntasaajalla. Siellä maanpinnalla kehänopeus Maan akselin suhteen on runsaat 1 650 km/h eli 463 m/s. Myös nopeuden aiheuttama [[keskipakovoima]] on siellä suurimmillaan, mikä on auttava tekijä [[Avaruusalus|avaruusaluksia]] ja [[Satelliitti|satelliitteja]] matkaan lähetettäessä. |
||
==Päiväntasaajan ilmasto== |
|||
[[tropiikki|Tropiikissa]] ja ekvaattorilla [[vuodenaika|vuodenajat]] poikkeavat huomattavasti vuodenajoista ja lämpötiloista, joita esiintyy muualla maapallolla, varsinkin navoilla. Monilla trooppisilla alueilla ihmiset tuntevat kaksi vuodenaikaa, kostean ja kuivan, mutta useimmissa paikoissa lähellä päiväntasaajaa on kosteaa ympäri vuoden, vaikkakin |
[[tropiikki|Tropiikissa]] ja ekvaattorilla [[vuodenaika|vuodenajat]] poikkeavat huomattavasti vuodenajoista ja lämpötiloista, joita esiintyy muualla maapallolla, varsinkin navoilla. Monilla trooppisilla alueilla ihmiset tuntevat kaksi vuodenaikaa, kostean ja kuivan, mutta useimmissa paikoissa lähellä päiväntasaajaa on kosteaa ympäri vuoden, vaikkakin eri tekijät, kuten etäisyys mereen ja korkeus meren pinnasta, voivat aiheuttaa eroja vuodenaikojen välillä. |
||
Jotkut [[ |
Jotkut [[klimatologia|klimatologit]] määrittelevät tietyn paikan [[ilmasto]]n ''ekvaattoriseksi'' eivätkä pelkästään ''trooppiseksi'', jos keskilämpötilat poikkeavat lämpimimmän ja kylmimmän välillä 3 °C tai vähemmän. Klimatologi [[Vladimir Köppen]] asetti alun perin ekvaattorisen ilmaston vuosittaisen lämpötilavaihteluvälin rajaksi 5 °C. Hän sijoitti ''i'' kirjaimen soveltuvien luokittelunimien jälkeen (''Af'', ''Am'', ''Aw'' tai ''As'') niille ilmastoille, jotka täyttivät edellä mainitun lämpötilavaihteluehdon. Tämä lämpötilavaihteluväli kavennettiin myöhemmin 3 °C:een, jotta ilmastovyöhykkeet "ekvaattorinen ilmasto" ja "trooppinen ilmasto" olisivat maantieteelliseltä kooltaan lähempänä toisiaan. |
||
Ekvaattori sijaitsee suurimmaksi osaksi [[meri]]alueilla. |
|||
[[Kuva:Ecuador SanAntoniodePichincha MitaddelMundo Monument.JPG|right|thumb|200px|Monissa paikoissa ekvaattorin linjalle on pystytetty näyttäviä maamerkkejä, kuten tämä "Mitad del Mundo" -niminen monumentti [[Ecuador]]issa.]] |
[[Kuva:Ecuador SanAntoniodePichincha MitaddelMundo Monument.JPG|right|thumb|200px|Monissa paikoissa ekvaattorin linjalle on pystytetty näyttäviä maamerkkejä, kuten tämä "Mitad del Mundo" -niminen monumentti [[Ecuador]]issa.]] |
||
Versio 24. lokakuuta 2018 kello 20.11
Päiväntasaaja eli ekvaattori on Maan pinnalla, napojen puolivälissä sijaitseva ympyrä, jonka kehä on maapallon ympärysmitta. Toisin sanoen päiväntasaaja on Maan pyörimisakselia vastaan kohtisuora isoympyrä. Maantieteellisinä koordinaatteina ilmaistuna päiväntasaajan leveysaste on nolla, ja se on samalla pisin leveyspiiri. Muut leveyspiirit ovat päiväntasaajan suuntaisia, napoja lähestyttäessä yhä pienempiä ympyröitä. Päiväntasaajan pituus on noin 40 075 kilometriä. Päiväntasaajalla ei ole päivän ja yön pituuden vaihtelua, vaan kumpikin on aina kaksitoista tuntia pitkä – tästä on peräisin sen suomenkielinen nimi. Päiväntasaaja sijaitsee suurimmaksi osaksi merialueilla.
Myös kaikilla muilla akselinsa ympäri pyörivillä taivaankappaleilla voidaan sanoa olevan päiväntasaaja (ja sen kautta kulkeva taso), joka on puolivälissä pyörimisakselia ja kohtisuorassa sitä vastaan.
Päiväntasaaja on abstrakti käsite, jota ei vastaa mikään maanpiirre. Kevätpäiväntasauksen ja syyspäiväntasauksen aikana Aurinko on keskipäivällä päiväntasaajalla zeniitissä, suoraan yläpuolella. Lisäksi päivä ja yö ovat silloin samanpituiset kaikkialla Maapallolla etelä- ja pohjoisnapa-alueita lukuunottamatta eli noin 12 tuntia pitkät. Yöllä tähdet nousevat kohtisuoraan ylös taivaalle ja näennäisesti jättävät peräänsä puoliympyräjäljet, joiden keskikohta on zeniitin kautta kulkevalla taivaankaarella etelästä pohjoiseen. Maapinnan pyörimisliike on nopeinta päiväntasaajalla. Siellä maanpinnalla kehänopeus Maan akselin suhteen on runsaat 1 650 km/h eli 463 m/s. Myös nopeuden aiheuttama keskipakovoima on siellä suurimmillaan, mikä on auttava tekijä avaruusaluksia ja satelliitteja matkaan lähetettäessä.
Päiväntasaajan ilmasto
Tropiikissa ja ekvaattorilla vuodenajat poikkeavat huomattavasti vuodenajoista ja lämpötiloista, joita esiintyy muualla maapallolla, varsinkin navoilla. Monilla trooppisilla alueilla ihmiset tuntevat kaksi vuodenaikaa, kostean ja kuivan, mutta useimmissa paikoissa lähellä päiväntasaajaa on kosteaa ympäri vuoden, vaikkakin eri tekijät, kuten etäisyys mereen ja korkeus meren pinnasta, voivat aiheuttaa eroja vuodenaikojen välillä.
Jotkut klimatologit määrittelevät tietyn paikan ilmaston ekvaattoriseksi eivätkä pelkästään trooppiseksi, jos keskilämpötilat poikkeavat lämpimimmän ja kylmimmän välillä 3 °C tai vähemmän. Klimatologi Vladimir Köppen asetti alun perin ekvaattorisen ilmaston vuosittaisen lämpötilavaihteluvälin rajaksi 5 °C. Hän sijoitti i kirjaimen soveltuvien luokittelunimien jälkeen (Af, Am, Aw tai As) niille ilmastoille, jotka täyttivät edellä mainitun lämpötilavaihteluehdon. Tämä lämpötilavaihteluväli kavennettiin myöhemmin 3 °C:een, jotta ilmastovyöhykkeet "ekvaattorinen ilmasto" ja "trooppinen ilmasto" olisivat maantieteelliseltä kooltaan lähempänä toisiaan.
Päiväntasaajalla sijaitsevat valtiot ja meret
Päiväntasaaja kulkee 14 valtion alueen ja kolmen valtameren kautta. Ne ovat lännestä itään luettuina seuraavat, alkaen päivämäärärajalta:
Päiväntasaajan Guinea ei nimestään huolimatta sijaitse päiväntasaajalla. Siihen kuuluva Annobónin saari on päiväntasaajan eteläpuolella, muu osa maata sen pohjoispuolella.
Katso myös
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Päiväntasaaja Wikimedia Commonsissa
