Ero sivun ”Rovastikunta” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
== Lääninrovastit == |
== Lääninrovastit == |
||
Tuomiokapitulin ja piispan apuna rovastikunnan hallinnossa on [[lääninrovasti]]. Lääninrovastina toimii joku rovastikunnan seurakuntien [[kirkkoherra|kirkkoherroista]]. Hiippakunnan [[tuomiokapituli]] nimittää lääninrovastiksi jonkun kolmesta vaalissa eniten ääniä saaneesta kirkkoherrasta. Toimikausi on kuusi vuotta.<ref name="evl" /> Lääninrovastin vaalissa ovat äänivaltaisia rovastikunnan papit ja lehtorit. |
Tuomiokapitulin ja piispan apuna rovastikunnan hallinnossa on [[lääninrovasti]]. Lääninrovastina toimii joku rovastikunnan seurakuntien [[kirkkoherra|kirkkoherroista]], tuomiorovastina toimii tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra. Hiippakunnan [[tuomiokapituli]] nimittää lääninrovastiksi jonkun kolmesta vaalissa eniten ääniä saaneesta kirkkoherrasta. Toimikausi on kuusi vuotta.<ref name="evl" /> Lääninrovastin vaalissa ovat äänivaltaisia rovastikunnan papit ja lehtorit. |
||
Rovastikunnalla ei ole muuta pakollista hallintoa kuin lääninrovasti ja lääninrovastin vaali. Tosin eräät muutkin hiippakunnalliset vaalit toimitetaan rovastikunnittain (piispan, kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalit). |
Rovastikunnalla ei ole muuta pakollista hallintoa kuin lääninrovasti ja lääninrovastin vaali. Tosin eräät muutkin hiippakunnalliset vaalit toimitetaan rovastikunnittain (piispan, kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalit). |
||
Versio 24. lokakuuta 2018 kello 18.15
 |
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Täsmennys: Muissakin maissa on rovastikuntia. |
Rovastikunta (ruots. prosteri) on Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa hiippakunnan hallinnollinen osa. Hiippakunnan seurakunnat kuuluvat rovastikuntiin, jotka ovat seurakuntaa suurempia hallinnollisia hiippakunnan yksiköitä. Kussakin rovastikunnassa on 3–13 seurakuntaa.[1] Vuonna 2013 Suomessa oli 66 rovastikuntaa.
Rovastikunnan merkitys on varsin vähäinen. Sillä on suurempi merkitys hiippakunnalle kuin seurakunnille.
Lääninrovastit
Tuomiokapitulin ja piispan apuna rovastikunnan hallinnossa on lääninrovasti. Lääninrovastina toimii joku rovastikunnan seurakuntien kirkkoherroista, tuomiorovastina toimii tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra. Hiippakunnan tuomiokapituli nimittää lääninrovastiksi jonkun kolmesta vaalissa eniten ääniä saaneesta kirkkoherrasta. Toimikausi on kuusi vuotta.[1] Lääninrovastin vaalissa ovat äänivaltaisia rovastikunnan papit ja lehtorit.
Rovastikunnalla ei ole muuta pakollista hallintoa kuin lääninrovasti ja lääninrovastin vaali. Tosin eräät muutkin hiippakunnalliset vaalit toimitetaan rovastikunnittain (piispan, kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalit).
Rovastikunnan seurakunnilla voi olla rovastikunnittain järjestettyä yhteistyötä. Muilta osin rovastikunnan toiminta pelkistyy lääninrovastin toimivaltaan. Lääninrovasti
- tukee ja edistää seurakuntien työtä
- asettaa rovastikunnallisia yhteistyöelimiä ja johtaa rovastikunnallista toimintaa
- valvoo seurakuntien toimintaa
- suorittaa piispan ja tuomiokapitulin hänelle antamat tehtävät
Suomen rovastikunnat 2018
|
|
|
|
Suomen rovastikunnat 1938
|
|
|
Suomen rovastikunnat 1859
|
|
|
Lähteet
- ↑ a b Rovastikunta. Evankelis-luterilainen kirkko. Viitattu 28.7.2015.