Ero sivun ”Fennovoima” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hanhikivi 2 osoitettu ilmakuvaan.
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Kumottu muokkaus 17627242, jonka teki 109.240.59.183 (keskustelu) Väite, että ilmakuvaan olisi piirretty paikka toiselle reaktorille, vaatisi lähdeviitteen.
Merkkaus: Kumoaminen
Rivi 29: Rivi 29:
}}
}}


[[File:Hanhikivi 1 Power Plant Design 2013.jpg|thumb|Ilmakuva Hanhikivestä, johon on lisätty havainnekuva Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta. Kuvassa eri vihreä alue Hanhikivi 1:n oikealla puolen on Hanhikivi 2:lle osoitettu paikka.]]
[[File:Hanhikivi 1 Power Plant Design 2013.jpg|thumb|Ilmakuva Hanhikivestä, johon on lisätty havainnekuva Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta.]]


[[Tiedosto:Fennovoima Pyhäjoki 2017.jpg|thumb|right|Fennovoiman konttori Pyhäjoella]]
[[Tiedosto:Fennovoima Pyhäjoki 2017.jpg|thumb|right|Fennovoiman konttori Pyhäjoella]]

Versio 8. lokakuuta 2018 kello 21.30

Fennovoima Oy[1]
Yritysmuoto osakeyhtiö
Perustettu 2007
Toimitusjohtaja Toni Hemminki[2]
Puheenjohtaja Esa Härmälä[3]
Kotipaikka Helsinki, Suomi[1]
Toimiala sähkön tuotanto ydinvoimalla[1]
Henkilöstö 350
Omistaja Voimaosakeyhtiö SF (66 %), RAOS Voima Oy (34 %)
Kotisivu www.fennovoima.fi
Ilmakuva Hanhikivestä, johon on lisätty havainnekuva Fennovoiman Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta.
Fennovoiman konttori Pyhäjoella

Fennovoima Oy on vuonna 2007 perustettu energiayhtiö, joka aikoo rakentaa Suomeen uuden ydinvoimalan. Yhtiö jätti periaatepäätöshakemuksen valtioneuvostolle tammikuussa 2009. Eduskunta myönsi luvan 1. heinäkuuta 2010 äänin 121–71.[4] Fennovoiman tuleva voimalaitos on nimeltään Hanhikivi 1 ja se rakennetaan Pyhäjoelle.[5] Laitoksen sähköntuotanto parantaa Suomen energiaomavaraisuutta.[6] Fennovoimasta 66 prosenttia omistaa kahdeksantoista suomalaisen yhtiön ja yhteisyrityksen omistama Voimaosakeyhtiö SF ja 34 prosenttia venäläinen Suomeen rekisteröity RAOS Voima Oy.

Fennovoiman 2017 valmistuvaksi arvioitu säteilyturvakeskuksen turvallisuusvarvion arvoidaan myöhästyvän ja valmistuvan aikaisintaan 2020, mikäli tarvittavat asiakirjat toimitetaan. Tämän puolestaan uskotaan viivästyttävän Hanhikiven ydinvoimalan valmistumista 2024:stä .[7]

Organisaatio

Fennovoiman hallitus

Fennovoiman hallituksen puheenjohtajana toimii Esa Härmälä ja varapuheenjohtajana Pekka Erkkilä (senior advisor, Outokumpu)

Hallituksen jäsenet:

Varajäsenet:

WikiLeaksin aineiston mukaan Djurica Tankosicia epäilllään ympäristöraporttien väärentämisestä Bulgariassa Rosatom-projektissa.[9] Fennovoima kielsi tienneensä Tancosicin väitetyistä vuonna 2006 tapahtuneista yhteyksistä korruptiosta syytettyyn bulgarialaisyrittäjään ja kertoi, ettei koko asia oikeastaan liity millään lailla Fennovoiman voimalahankkeeseen.[10] Laitoshankkeen on myös arveltu kytkeytyvän Venäjä ulkopoliittisiin tavoitteisiin, jossa taloudellinen riippuvuus Venäjältä ostetusta energiasta altistaa Suomen Venäjän suorien ja epäsuorien vaikutuskeinojen alaiseksi.

Omistajat

Fennovoiman omistajat ovat Voimaosakeyhtiö SF (66 %) ja laitostoimittajan eli Venäjän valtion ydinvoimayhtiön Rosatomin tytäryhtiö RAOS Voima Oy (34 %).[11] Voimaosakeyhtiö SF:n omistavat suurimmalta osin kunnalliset energiayhtiöt, mutta mukana on myös suomalaisia teollisuusyrityksiä.[12]

Voimaosakeyhtiö SF:n omistavat seuraavat yhtiöt[13]:

Historia

Fennovoiman perustettiin vuonna 2007 uuden ydinvoimalan rakentamista varten. Sen omistivat saksalainen energiakonserni E.ON (34 %) ja suomalainen Voimaosakeyhtiö SF (66 %).[14]

Fennovoima jätti tammikuussa 2009 valtioneuvostolle periaatepäätöshakemuksen, jolla yhtiö haki lupaa uuteen ydinvoimalaan. Hakemuksessaan yhtiö perusteli hankkeensa taustat ja esitteli tekemänsä selvitykset uuden ydinvoimalan rakentamiseksi. [15] Fennovoiman perustaneet yritykset käyttivät kolmanneksen Suomen sähköstä, mutta niillä oli hyvin vähän omaa sähköntuotantoa. Fennovoiman ydinvoimalan avulla ne halusivat paikata tämän tarpeen. Oma sähköntuotanto laskee kuluja, jotka osakkaat käyttävät kalliiseen ja hinnaltaan vaihtelevaan pörssisähköön. Fennovoiman periaatepäätöksen mukaan sähköntuotannon hajauttaminen Suomessa on eduksi, sillä se parantaa huoltovarmuutta ja tuo myös tuhansia työpaikkoja ja miljoonien verotulot sijoitusalueelleen Pohjois-Pohjanmaalle ydinvoimalan rakentamisvaiheessa.

Eduskunta vahvisti periaatepäätöksen ydinvoimalan rakentamisesta kesällä 2010.[14] Perustajat halusivat taata itselleen kohtuuhintaisen sähkön saannin ja tätä kautta turvata oman kilpailukykynsä. Nykyään osakkaat joutuvat ostamaan valtaosan sähköstään pörssistä, jossa sähkö on kallista ja altista hintavaihteluille. Fennovoima toimii mankala-periaatteella, eli sen osakkaat saavat voimalasta sähköä omistusosuuksiensa suhteessa. Kustannukset hoidetaan vastaavasti.[16]

E.ON ilmoitti 24. lokakuuta 2012 luopuvansa kaikista omistuksistaan Suomessa, käytännössä Gasumin ja Fennovoiman osakkeista.[17] Muutoksia on tapahtunut myös Voimaosakeyhtiö SF:n omistajuuksissa.[18]

Fennovoima suunnitteli ensin hankkivansa 1 8000 MW:n reaktorin Toshibalta tai Arevalta.[19] Suunnitelma muuttui, kun Fennovoima valitsi E.ON:in tilalle Venäjän valtion ydinenergiayhtiö Rosatomin tytäryhtiö Rusatom Overseasin, jonka kanssa se allekirjoitti joulukuussa 2013 toimitussopimuksen Pyhäjoelle rakennettavasta Hanhikivi 1 -ydinvoimalaitoksesta (1200 MW) ja sopi samalla siitä, että Rosatom sai 34 prosentin omistusosuuden Fennovoimasta.[20] Rusatom Overseasin (nykyään Rusatom Energy International [21]) kanssa sovitun aikataulun mukaan voimala tuottaa sähköä vuonna 2024.[22] Rosatom on lupautunut hankkimaan Fennovoimalle kaiken tarvittavan ulkopuolisen rahoituksen, toimittamaan polttoaineen sekä huoltamaan reaktoria koko sen eliniän ajan.lähde? Ainakin alkuvaiheessa polttoaine on kierrätettyä uraania.[23] Polttoaineen toimittaa Fennovoimalle Rosatom-konserniin kuuluva TVEL. Toimitus kattaa sekä uraanin toimituksen että polttoaineen valmistuksen ja siihen kuuluu alkulatauksen lisäksi vaihtolataukset voimalaitoksen kahdeksalle seuraavalle käyttöjaksolle. Sopimuksen mukaan TVEL:in varmuusvaraston tulee olla kahden vaihtolatauksen kokoinen. Sopimuksen päätyttyä Fennovoima voi kilpailuttaa polttoainehankinnan.[24] Sopimus on tehty ydinvoimalan ensimmäiseksi kymmeneksi vuodeksi.[25]

Maaliskuussa 2014 Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtyi Rosatomin tytäryhtiölle RAOS Voima Oy:lle.[26]

2. joulukuuta 2014 Fortum ilmoitti mahdollisuudestaan osallistua ydinvoimahankkeeseen ja lisätä näin ollen Fennovoiman kotimaisomistusta hallituksen vaatimaan 60 prosenttiin.[27] 5. joulukuuta 2014 eduskunta hyväksyi äänin 115–74 Fennovoiman ydinvoimalan periaatepäätöksen.[28] 30. kesäkuuta 2015 Fennovoima jätti rakentamislupahakemuksen työ- ja elinkeinoministeriölle.[29] Fortum ei kuitenkaan ollut silloin mukana hakemuksessa omien keskeneräisten neuvottelujensa vuoksi.[30] Sen tilalle tuli kroatialainen Migrit Solarna Energija, jonka omistus herätti epäilyksiä. Ministeriö pyysi Fennovoimalta lisäselvitystä yrityksen omistussuhteista ja totesi sen saatuaan, ettei kroatialaisyhtiötä voitukaan pitää EU- tai ETA-alueen yrityksenä.[31] [32] [33]

Elokuussa 2015 Fortum ilmoitti osallistuvansa 6,6 prosentin osuudella Fennovoiman ydinvoimahankkeeseen Voimaosakeyhtiö SF:n kautta. Kun samaan aikaan myös rakennusyhtiö SRV ja teräsyhtiö Outokumpu tiedottivat investoinneistaan, kotimaisen omistuksen osuus nousi 65,1 prosenttiin.[34]

Ydinvoimalan sijoituspaikka

Pääartikkeli: Hanhikivi 1 -ydinvoimalan rakennushanke

Fennovoima ilmoitti lokakuussa 2011, että se on valinnut ydinvoimalansa rakennuspaikaksi Pyhäjoen Hanhikiven.[35]

Fennovoiman voimalalla oli aiemmin kaksi vaihtoehtoista sijoituspaikkaa: Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Pyhäjoki sekä Etelä-Lapissa sijaitseva Simo. Itäisellä Uudellamaalla oleva Ruotsinpyhtää putosi pois vaihtoehdoista jo aiemmin.[36] Fennovoima toteutti vuonna 2008 kaikilla kolmella paikkakunnalla ympäristövaikutusten arvioinnin. [37]

Ydinvoima-asioissa yhteysviranomaisena toimiva työ- ja elinkeinoministeriö antoi helmikuussa 2009 Fennovoiman YVA-selostuksesta hyväksyvän loppulausunnon. Ministeriö totesi loppulausunnossaan, että Fennovoiman YVA-selostus kattaa lainsäädännön sisältövaatimukset ja se on laadittu säädösten vaatimalla tavalla. Ministeriö sai Fennovoiman YVA-selostuksesta eri viranomaisilta, järjestöiltä ja muilta organisaatioilta noin 80 lausuntoa, jotka se otti huomioon lausunnossaan.[38]

Lähteet

  1. ↑ a b c Patentti- ja rekisterihallituksen ja verohallinnon yhteinen yritystietojärjestelmä Patentti- ja rekisterihallitus ja verohallinto. Viitattu 14.7.2016.
  2. ↑ Fennovoimalle ja pääomistajalle uudet johtajat Kauppalehti. 9.9.2014. Viitattu 14.7.2016.
  3. ↑ Esa Härmälä Fennovoiman hallituksen johtoon Kauppalehti. 19.12.2016. Viitattu 4.10.2017.
  4. ↑ Eduskunta myönsi ydinvoimaluvat selkein luvuin Yle Uutiset. 1.7.2010. Viitattu 28.7.2015.
  5. ↑ Hanhikivi 1 | Fennovoima www.fennovoima.fi. Viitattu 27.4.2016.
  6. ↑ Antti Lehtilä, Juha Honkatukia, Tiina Koljonen: Ydinvoimapäätösten energia- ja kansantaloudelliset vaikutukset Tutkimusraportti. 13.8.2014. VTT. Viitattu 27.4.2016.
  7. ↑ Fennovoiman ydinvoimala myöhästyy Yle Uutiset. 02.10.2018 23:34. Viitattu 03.10.2018.
  8. ↑ Fennovoiman hallitus fennovoima.fi. Viitattu 4.10.2017.
  9. ↑ Fennovoima ei tiennyt hallituksen jäsenen kytköksistä bulgarialaiseen "energiamafiaan" 21.7.2015. Yle. Viitattu 2.2.2016.
  10. ↑ Fennovoima sanoutui irti hallitusvaikuttajan kytkösepäilyistä 21.7.2015. Aamulehti. Viitattu 2.2.2016.
  11. ↑ Fennovoiman omistavat Voimaosakeyhtiö SF ja RAOS Voima Oyj. Viitattu 27.3.2014.
  12. ↑ Fennovoiman omistajat Fennovoima. Viitattu 2.2.2016.
  13. ↑ Voimaosakeyhtiö SF:n osakkaat Voimaosakeyhtiö SF. Viitattu 03.10.2018 00:29.
  14. ↑ a b Valtioneuvoston periaatepäätös Fennovoima Oy:n hankkeesta. Työ- ja elinkeinoministriö, 15.4.2014. Viitattu 19.8.2014.
  15. ↑ Fennovoiman periaatepäätöshakemus
  16. ↑ Fennovoima
  17. ↑ Kaatuuko Fennovoima tähän? Suuromistaja E.ON vetäytyy Yle. Viitattu 2.2.2016.
  18. ↑ Kankare, Matti: Fennovoima on jäämässä kuntien kontolle Talouselämä.fi. 24.11.2013. Viitattu 28.7.2015.
  19. ↑ Reuters: Finland's Fennovoima signs reactor deal with Rosatom
  20. ↑ Länkinen, Tiina: Fennovoima valitsi Rosatomin Yle Uutiset. 21.12.2013. Viitattu 28.7.2015.
  21. ↑ Fennovoiman venäläisomistaja vaihtoi nimensä 23.12.2015. Fennovoima. Viitattu 8.2.2016.
  22. ↑ Fennovoima ja Rusatom Overseasin laitostoimitussopimus allekirjoitettu. 21.12.2013. Viitattu 27.3.2014.
  23. ↑ Vihreä lanka: Rosatom tuo Fennovoimalle paitsi reaktorin myös polttoaineen
  24. ↑ Rakentamislupahakemus Fennovoima. Viitattu 8.2.2016.
  25. ↑ Ydinpolttoaine Fennovoima. Viitattu 8.2.2016.
  26. ↑ Fennovoiman omistuksesta 34 prosenttia siirtynyt Rosatomille 27.3.2014. Fennovoima. Viitattu 28.7.2015.
  27. ↑ Fortum valmis osallistumaan Fennovoima-hankkeeseen Savon Sanomat. 2.12.2014. Viitattu 28.7.2015.
  28. ↑ Nieminen, Martta: Eduskunta hyväksyi Fennovoiman ydin­voimalan periaate­päätöksen – näin äänet jakautuivat HS.fi. 5.12.2014. Viitattu 28.7.2015.
  29. ↑ Fennovoima Oy:n rakentamislupahakemus Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 20.5.2018.
  30. ↑ VL: Fortum ei mukana, kun Fennovoima jättää tänään hakemuksensa Taloussanomat.fi. 30.6.2015. Viitattu 28.7.2015.
  31. ↑ Ei riittävää varmuutta tosiasiallisesta määräysvallasta Migritissä 16.7.2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. Viitattu 28.7.2015.
  32. ↑ Toivonen, Terhi: Rehn Fennovoiman kroatialaissijoittajasta: Migritin jäljet johtavat Venäjälle Yle Uutiset. 16.7.2015. Viitattu 28.7.2015.
  33. ↑ PFennovoiman uuden kroatialaisomistajan jäljet johtavat Moskovaan 30.6.2015. Helsingin Sanomat. Viitattu 2.7.2015.
  34. ↑ Fortum osallistuu Fennovoima-hankkeeseen 5.8.2015. Yle. Viitattu 2.2.2016.
  35. ↑ Fennovoiman ydinvoimala tulee Pyhäjoelle YLE Uutiset. 5.10.2011. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 5.10.2011.
  36. ↑ Ruotsinpyhtää putosi pois Fennovoiman listalta 11.12.2009. Viitattu 16.7.2010
  37. ↑ Fennovoiman ympäristövaikutusten arviointiselostus
  38. ↑ TEM:n lausunto Fennovoima Oy:n YVA-selostuksesta valmistui

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Fennovoima&oldid=17627904”