Ero sivun ”Valtio ja vallankumous” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p on sana poistettu
Lisäsin kaksi lainausta painoksen 1946 sivulta 19. Vallankumouksen kiertämättömyys on keskeinen ja tärkeä osa kirjaa.
Rivi 2: Rivi 2:
'''Valtio ja vallankumous''' ([[Venäjän kieli|ven]]. ''Государство и революция'') eli '''Marxismin oppi valtiosta ja proletariaatin tehtävät vallankumouksessa''' on yksi vallankumousjohtaja [[Vladimir Lenin|Vladimir Iljitš Leninin]] pääteoksia. Hän viimeisteli sen kesällä 1917 piileskellessään [[Venäjä|Venäjän]] viranomaisia [[Helsinki|Helsingissä]]. Suomalainen kommunistijohtaja [[Otto Wille Kuusinen|O. W. Kuusinen]] ylisti sittemmin Leninin teosta hyvin merkittäväksi ja selkeyttäväksi esitykseksi otsikon aiheesta.
'''Valtio ja vallankumous''' ([[Venäjän kieli|ven]]. ''Государство и революция'') eli '''Marxismin oppi valtiosta ja proletariaatin tehtävät vallankumouksessa''' on yksi vallankumousjohtaja [[Vladimir Lenin|Vladimir Iljitš Leninin]] pääteoksia. Hän viimeisteli sen kesällä 1917 piileskellessään [[Venäjä|Venäjän]] viranomaisia [[Helsinki|Helsingissä]]. Suomalainen kommunistijohtaja [[Otto Wille Kuusinen|O. W. Kuusinen]] ylisti sittemmin Leninin teosta hyvin merkittäväksi ja selkeyttäväksi esitykseksi otsikon aiheesta.


''Valtio ja vallankumous'' esittelee Leninin idean ja [[Bolševikit|bolševikkien]] pyrkimykset varsin selkeästi. [[Sosialismi]], [[Tuotantoväline|tuotantovälineiden]] ottaminen valtion haltuun, on vasta [[Kommunismi|kommunistisen]] yhteiskunnan ensimmäinen, alempi vaihe. Siirtymäkaudella sosialismista kommunismiin tarvitaan [[Proletariaatin diktatuuri|proletariaatin diktatuuria]], jossa enemmistö joutuu lannistamaan vähemmistön eli sorrettu kukistaa sortajansa. Pyrkimyksenä on mahdollisimman laaja [[demokratia]], mutta se on vain eräs välimuoto ja [[valtiomuoto]]. Kommunismi kuitenkin tähtää ”pidemmälle” eli koko valtion hävittämiseen.
''Valtio ja vallankumous'' esittelee Leninin idean ja [[Bolševikit|bolševikkien]] pyrkimykset varsin selkeästi. Porvarillinen valtio voi vaihtua proletaariseen valtioon ainoastaan väkivaltaisen vallankumouksen kautta, väkivaltainen vallankumous on kiertämätön.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=V.I.Lenin|Nimeke=Valtio ja Vallankumous|Vuosi=1917, 1946|Sivu=19|Julkaisija=Karjalais-Suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike}}</ref> [[Sosialismi]], [[Tuotantoväline|tuotantovälineiden]] ottaminen valtion haltuun, on vasta [[Kommunismi|kommunistisen]] yhteiskunnan ensimmäinen, alempi vaihe. Siirtymäkaudella sosialismista kommunismiin tarvitaan [[Proletariaatin diktatuuri|proletariaatin diktatuuria]], jossa enemmistö joutuu lannistamaan vähemmistön eli sorrettu kukistaa sortajansa. Pyrkimyksenä on mahdollisimman laaja [[demokratia]], mutta se on vain eräs välimuoto ja [[valtiomuoto]]. Kommunismi kuitenkin tähtää ”pidemmälle” eli koko valtion hävittämiseen.


Sosialismissa kukin [[Yhteiskunta|yhteiskunnan]] jäsen saa yhteiskunnalta yhtä paljon kuin on sille antanut. Tämä [[yhdenvertaisuus]] näyttää jo [[Tasa-arvo|tasa-arvolta]], mutta on itse asiassa vielä epäoikeudenmukaisuutta, koska ihmiset ovat erilaisia: toinen on heikko ja tekee vähemmän työtä, toinen on voimakkaampi ja tekee enemmän ja saa silti saman verran, toisella on [[perhe]], toisella ei, ja niin edelleen – ja silti kaikki saavat saman.
Sosialismissa kukin [[Yhteiskunta|yhteiskunnan]] jäsen saa yhteiskunnalta yhtä paljon kuin on sille antanut. Tämä [[yhdenvertaisuus]] näyttää jo [[Tasa-arvo|tasa-arvolta]], mutta on itse asiassa vielä epäoikeudenmukaisuutta, koska ihmiset ovat erilaisia: toinen on heikko ja tekee vähemmän työtä, toinen on voimakkaampi ja tekee enemmän ja saa silti saman verran, toisella on [[perhe]], toisella ei, ja niin edelleen – ja silti kaikki saavat saman.

Versio 4. lokakuuta 2018 kello 11.15

Valtio ja vallankumous -teoksen ranskalainen painos vuodelta 1970.

Valtio ja vallankumous (ven. Государство и революция) eli Marxismin oppi valtiosta ja proletariaatin tehtävät vallankumouksessa on yksi vallankumousjohtaja Vladimir Iljitš Leninin pääteoksia. Hän viimeisteli sen kesällä 1917 piileskellessään Venäjän viranomaisia Helsingissä. Suomalainen kommunistijohtaja O. W. Kuusinen ylisti sittemmin Leninin teosta hyvin merkittäväksi ja selkeyttäväksi esitykseksi otsikon aiheesta.

Valtio ja vallankumous esittelee Leninin idean ja bolševikkien pyrkimykset varsin selkeästi. Porvarillinen valtio voi vaihtua proletaariseen valtioon ainoastaan väkivaltaisen vallankumouksen kautta, väkivaltainen vallankumous on kiertämätön.[1] Sosialismi, tuotantovälineiden ottaminen valtion haltuun, on vasta kommunistisen yhteiskunnan ensimmäinen, alempi vaihe. Siirtymäkaudella sosialismista kommunismiin tarvitaan proletariaatin diktatuuria, jossa enemmistö joutuu lannistamaan vähemmistön eli sorrettu kukistaa sortajansa. Pyrkimyksenä on mahdollisimman laaja demokratia, mutta se on vain eräs välimuoto ja valtiomuoto. Kommunismi kuitenkin tähtää ”pidemmälle” eli koko valtion hävittämiseen.

Sosialismissa kukin yhteiskunnan jäsen saa yhteiskunnalta yhtä paljon kuin on sille antanut. Tämä yhdenvertaisuus näyttää jo tasa-arvolta, mutta on itse asiassa vielä epäoikeudenmukaisuutta, koska ihmiset ovat erilaisia: toinen on heikko ja tekee vähemmän työtä, toinen on voimakkaampi ja tekee enemmän ja saa silti saman verran, toisella on perhe, toisella ei, ja niin edelleen – ja silti kaikki saavat saman.

Kommunistisen yhteiskunnan korkeammassa vaiheessa valtio(koneisto) kuoleentuu. Valtion sijaan on kommuuni, yhteisö, jossa saattaa olla vielä jäljellä joitakin valtiokoneistolle ominaisia piirteitä, kuitenkin ilman porvareita, sortoa tai luokkavastakohtia. Kommunismin voi tiivistää sanoihin: "Jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan." Vapaus on valtion vastakohta.[2]

Aiheesta muualla

Lähteet

  1. V.I.Lenin: Valtio ja Vallankumous, s. 19. Karjalais-Suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1917, 1946.
  2. V. I. Lenin: Valtio ja vallankumous. Kustannusliike Edistys, 1975.