Ero sivun ”Kotitalousvähennys” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 22: Rivi 22:
* Eniten vähennystä olivat käyttäneet elinkeinonharjoittajat, joilla vähennykset olivat myös keskimäärin suurempia kuin muissa ryhmissä. Myös maatalousyrittäjät ja palkansaajataloudet käyttivät vähennystä paljon suhteessa osuuteensa väestöstä. Kaikista kotitalouksista kuusi prosenttia haki vähennyksen tutkimusvuonna 2004.<ref name="tuovi_17">{{Kirjaviite | Tekijä = Marja Tuovinen| Nimeke =Yksityiset kotityöpalvelut ja kotitalousvähennys. Yhteenveto | Vuosi = 4.6.2007 | Kappale = | Sivu =17-19 | Selite = Valtiovarainministeriön kansantalousosaston julkaisuja| Julkaisupaikka = | Julkaisija =Valtionvarainministeriö | Tunniste = | www = http://vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/075_verotus/20070605Yksity/kotitalousvahennys2007.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 1.11.2008 |Kieli = }}{{404}}</ref>
* Eniten vähennystä olivat käyttäneet elinkeinonharjoittajat, joilla vähennykset olivat myös keskimäärin suurempia kuin muissa ryhmissä. Myös maatalousyrittäjät ja palkansaajataloudet käyttivät vähennystä paljon suhteessa osuuteensa väestöstä. Kaikista kotitalouksista kuusi prosenttia haki vähennyksen tutkimusvuonna 2004.<ref name="tuovi_17">{{Kirjaviite | Tekijä = Marja Tuovinen| Nimeke =Yksityiset kotityöpalvelut ja kotitalousvähennys. Yhteenveto | Vuosi = 4.6.2007 | Kappale = | Sivu =17-19 | Selite = Valtiovarainministeriön kansantalousosaston julkaisuja| Julkaisupaikka = | Julkaisija =Valtionvarainministeriö | Tunniste = | www = http://vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/075_verotus/20070605Yksity/kotitalousvahennys2007.pdf | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf| Viitattu = 1.11.2008 |Kieli = }}{{404}}</ref>
* Vähennystä käyttäneet taloudet olivat henkilöluvultaan keskimääräistä suurempia. Suurin vähennys kohdistui 3–5 henkilön talouksiin. 2–3 hengen palkansaaja- ja eläkeläistaloudet käyttävät vähennystä yhtä yleisesti. Palkansaajien vähennykset olivat kuitenkin keskimäärin suurempia.<ref name="tuovi_17"/>
* Vähennystä käyttäneet taloudet olivat henkilöluvultaan keskimääräistä suurempia. Suurin vähennys kohdistui 3–5 henkilön talouksiin. 2–3 hengen palkansaaja- ja eläkeläistaloudet käyttävät vähennystä yhtä yleisesti. Palkansaajien vähennykset olivat kuitenkin keskimäärin suurempia.<ref name="tuovi_17"/>
* Vähennystä käyttäneiden kotitalouksien veroaste pieneni keskimäärin 1,2 prosenttiyksikköä. Verovaikutus oli suurin eläkeläisiin ja toisaalta yhden hengen talouksiin. Pienillä tuloilla vähennys antoi veroetua keskimäärin 3–5 prosenttiyksikköä, suurituloisilla suhteellinen veroetu pieneni; yli 90&nbsp;000 euron vuosituloilla kotitalouden verotu painui alle yhden prosenttiyksikön.<ref name="tuovi_17" />
* Vähennystä käyttäneiden kotitalouksien veroaste pieneni keskimäärin 1,2 prosenttiyksikköä. Verovaikutus oli suurin eläkeläisiin ja toisaalta yhden hengen talouksiin. Pienillä tuloilla vähennys antoi veroetua keskimäärin 3–5 prosenttiyksikköä, suurituloisilla suhteellinen veroetu pieneni; yli 90&nbsp;000 euron vuosituloilla kotitalouden verotu painui alle yhden prosenttiyksikön.<ref name="tuovi_17" />
* Vähennystä käyttäneet taloudet olivat keskimääräistä parempituloisia. Kolmasosa vähennystä käyttäneistä kotitalouksista ansaitsi 30 000–60&nbsp;000 euroa vuodessa, neljäsosalla tulot valtionverotuksessa jäivät alle 30&nbsp;000 euron. Yli 60&nbsp;000 euroa vuodessa ansaitsevia kotitalouksia oli 41,5 prosenttia vähennyksen saaneista.<ref name="tuovi_17"/>
* Vähennystä käyttäneet taloudet olivat keskimääräistä parempituloisia. Kolmasosa vähennystä käyttäneistä kotitalouksista ansaitsi 30 000–60&nbsp;000 euroa vuodessa, neljäsosalla tulot valtionverotuksessa jäivät alle 30&nbsp;000 euron. Yli 60&nbsp;000 euroa vuodessa ansaitsevia kotitalouksia oli 41,5 prosenttia vähennyksen saaneista.<ref name="tuovi_17"/>


==Kritiikki==
==Kritiikki==
Valtiovarainministeriön raportti 2007 totesi kotitalousvähennyksen työllisyys- ja talousvaikutuksen vaikeasti arvioitavaksi, vaikka arvioi nettovaikutuksen olevan positiivinen.<ref>[http://arkisto.yhteys.info/VM_memo_kotitalousvahennys_20070604.pdf VM muistio 2007-06-04]{{404}}</ref> Vanhasen hallituksen mukaan kotitalousvähennys lisää työllisyyttä ja torjuu ilmastonmuutosta lämmityspäästöjä vähentämällä, sillä suurin osa kotitalousvähennyksestä kohdistuu remontteihin.<ref>''"Kotitalousvähennyksen tulonsiirto menee rakennusmiehille ja siivoojille", vastaa Tarja Cronberg'', Helsingin Sanomat 26.10.2008, Sunnuntaidebatti D7, [http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Kotitalousvähennyksen+tulonsiirto+menee+rakennusmiehille+jasiivoojille+vastaa+Tarja+Cronberg/HS20081026SI1VS07jbk www-versio (maksullinen)]{{404}}</ref>
Valtiovarainministeriön raportti 2007 totesi kotitalousvähennyksen työllisyys- ja talousvaikutuksen vaikeasti arvioitavaksi, vaikka arvioi nettovaikutuksen olevan positiivinen.<ref>[http://arkisto.yhteys.info/VM_memo_kotitalousvahennys_20070604.pdf VM muistio 2007-06-04]{{404}}</ref> Vanhasen hallituksen mukaan kotitalousvähennys lisää työllisyyttä ja torjuu ilmastonmuutosta lämmityspäästöjä vähentämällä, sillä suurin osa kotitalousvähennyksestä kohdistuu remontteihin.<ref>''"Kotitalousvähennyksen tulonsiirto menee rakennusmiehille ja siivoojille", vastaa Tarja Cronberg'', Helsingin Sanomat 26.10.2008, Sunnuntaidebatti D7, [http://www.hs.fi/arkisto/artikkeli/Kotitalousvähennyksen+tulonsiirto+menee+rakennusmiehille+jasiivoojille+vastaa+Tarja+Cronberg/HS20081026SI1VS07jbk www-versio (maksullinen)]{{404}}</ref>


Suomalaisekonomisteista 75 % pitää kotitalousvähennystä tehokkaana tapana torjua harmaata taloutta, 8 % on eri mieltä. Professori Topi Miettisen mukaan se voi kasvattaa "veronkierrolle kielteistä sosiaalista pääomaa".<ref>{{verkkoviite|osoite=http://www.ekonomistikone.fi/kysymys-22/|nimeke=Kotitalousvähennys torjuu harmaata taloutta|ajankohta=21.11.2017|julkaisu=Ekonomistikone}}</ref>
Suomalaisekonomisteista 75 % pitää kotitalousvähennystä tehokkaana tapana torjua harmaata taloutta, 8 % on eri mieltä. Professori [[Topi Miettinen|Topi Miettisen]] mukaan se voi kasvattaa "veronkierrolle kielteistä sosiaalista pääomaa".<ref>{{verkkoviite|osoite=http://www.ekonomistikone.fi/kysymys-22/|nimeke=Kotitalousvähennys torjuu harmaata taloutta|ajankohta=21.11.2017|julkaisu=Ekonomistikone}}</ref>

Sosiaalipolitiikan professori [[Heikki Hiilamo]]n mielestä kotitalousvähennys on eriarvoistava, koska vain rikkailla on varaa hyödyntää sitä ja koska se perustuu verovähennyksille. Hiilamo kutsuu sitä hyvätuloisten asumisen tukemiseksi.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-10404488 Heikki Hiilamon kolumni: Eriarvoistava kotitalousvähennys] Yle, 2018</ref>


==Lähteet==
==Lähteet==

Versio 19. syyskuuta 2018 kello 06.14

Kotitalousvähennys on Suomessa valtion- tai kunnallisverosta tehtävä[1] verovähennys, jonka yksityishenkilö voi saada kotona teetetyistä kotitalous-, hoiva- tai hoitotyöstä sekä asunnon ja vapaa-ajan asunnon kunnossapito- ja perusparannustyöstä. Kotitalousvähennys ei ole ansiotuloja pienentävä verovähennys, vaan vähennys joka täysmääräisenä pienentää maksettavien verojen määrää.

Yleistä

Kotitalousvähennys otettiin käyttöön vuonna 1997 tukikokeiluna Etelä-Suomen, Oulun ja Lapin lääneissä. Verosta tehtävän vähennyksen rinnalla muualla Suomessa kokeiltiin suoran yritystuen mallia. Kokeilun jälkeen päädyttiin verovähennysmallin käyttöönottoon. Verovähennys laajennettiin vuoden 2001 alusta koko maahan, ja suorasta tuesta luovuttiin.[2]

Kotitalousvähennys on 2 400 euroa henkilöä kohden vuonna 2017. Vähennys on henkilökohtainen, eli puolisot voivat saada vähennystä yhteensä 4 800 euroa vuodessa. Kotitalousvähennyksenä voi vähentää 50 prosenttia ennakkoperintärekisteriin kuuluvalle yrittäjälle tai yritykselle maksetusta työkorvauksesta. Vuotuinen omavastuuosuus on 100 euroa.[3]

Myöntämisperusteet

Kotitalousvähennyksen saa henkilö, joka maksaa asunnossaan tehdystä tavanomaisesta kotitalous-, hoiva- ja hoitotyöstä tai asuntonsa kunnossapidosta taikka perusparannuksesta palkkaa tai työkorvausta. Vähennykseen oikeuttavaa työtä ovat muun muassa verovelvollisen käytössä olevaan asuntoon sekä vapaa-ajan asuntoon tehtävät kunnossapito- ja perusparannustyöt. Vähennystä ei voi hyödyntää uudisrakentamisessa. Myös kodintekniikan, kuten digiboksin, tv-antennin, tietokoneen tai sen oheislaitteen tai ohjelmiston asentamistyön voi vähentää.lähde?

Vuodesta 2005 alkaen vähennyksen saa myös työstä, joka on tehty omien, puolison tai edesmenneen puolison vanhempien, ottovanhempien, kasvattivanhempien tai näiden suoraan ylenevässä polvessa olevien sukulaisten käyttämässä asunnossa. Vähennysoikeus koskee myös edellä mainittujen sukulaisten puolisoiden käyttämässä asunnossa tehtyä työtä. Vähennystä ei myönnetä yhteisölle tai yritykselle. Vähennystä ei siten myönnetä esimerkiksi asunto-osakeyhtiölle. Sen sijaan osakas tai hänen vuokralaisensa saa vähennyksen käyttämässään asunnossa tehdyistä korjaustöistä, jotka asunto-osakeyhtiölain tai yhtiöjärjestyksen mukaan ovat osakkaan vastuulla.[4]

Vähennykseen oikeuttavat kustannukset

Vähentää saa 50 prosenttia arvonlisäverollisesta työkorvauksesta, jos työ on ostettu ennakkoperintärekisteriin merkityltä veronalaista toimintaa harjoittavalta yrittäjältä tai yritykseltä[5]. Yleishyödylliselle yhteisölle esimerkiksi urheilu- ja nuorisoseuralle tavanomaisesta kotitaloustyöstä tai hoiva- ja hoitotyöstä maksetusta työkorvauksesta saa myös vähentää 50 prosenttia. Jos kotitalous on palkannut henkilön työsuhteeseen, vähentää saa 20 prosenttia palkasta ja palkkaan liittyvät työnantajan sivukulut. Palkansaajan osuus työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksusta ei oikeuta vähennykseen. Laskuun sisältyvistä tavaroista ja matkakuluista ei myöskään saa vähennystä. Vähennystä ei saa myöskään työhön käytetyn koneen osuudesta.[4]

Vähennyksessä on sadan euron omavastuu, eli vähennettävää alkaa jäädä vasta, kun vähennyskelpoista työlaskua on kertynyt yli 200 euroa verovuoden aikana (50 prosenttia 200 eurosta on 100 euroa). Vähennykseen oikeuttava työ pitää tehdä omassa tai vanhempien asunnossa tai vapaa-ajan asunnossa. Esimerkiksi tietokoneen asennus kotiin on vähennyskelpoista työtä, mutta tietokoneen asennus käyttövalmiiksi liikkeessä ei ole vähennyskelpoista.lähde?

Määrä ja tuen kohdistuminen

Kotitalousvähennyksen määrä vuonna 2013 oli noin 335 miljoonaa euroa ja sitä käytti 390 000 henkilöä.[6]

Valtionvarainministeriö tutki vähennyksen käyttöä erityyppisissä kotitalouksissa vuonna 2004:

  • Eniten vähennystä olivat käyttäneet elinkeinonharjoittajat, joilla vähennykset olivat myös keskimäärin suurempia kuin muissa ryhmissä. Myös maatalousyrittäjät ja palkansaajataloudet käyttivät vähennystä paljon suhteessa osuuteensa väestöstä. Kaikista kotitalouksista kuusi prosenttia haki vähennyksen tutkimusvuonna 2004.[7]
  • Vähennystä käyttäneet taloudet olivat henkilöluvultaan keskimääräistä suurempia. Suurin vähennys kohdistui 3–5 henkilön talouksiin. 2–3 hengen palkansaaja- ja eläkeläistaloudet käyttävät vähennystä yhtä yleisesti. Palkansaajien vähennykset olivat kuitenkin keskimäärin suurempia.[7]
  • Vähennystä käyttäneiden kotitalouksien veroaste pieneni keskimäärin 1,2 prosenttiyksikköä. Verovaikutus oli suurin eläkeläisiin ja toisaalta yhden hengen talouksiin. Pienillä tuloilla vähennys antoi veroetua keskimäärin 3–5 prosenttiyksikköä, suurituloisilla suhteellinen veroetu pieneni; yli 90 000 euron vuosituloilla kotitalouden verotu painui alle yhden prosenttiyksikön.[7]
  • Vähennystä käyttäneet taloudet olivat keskimääräistä parempituloisia. Kolmasosa vähennystä käyttäneistä kotitalouksista ansaitsi 30 000–60 000 euroa vuodessa, neljäsosalla tulot valtionverotuksessa jäivät alle 30 000 euron. Yli 60 000 euroa vuodessa ansaitsevia kotitalouksia oli 41,5 prosenttia vähennyksen saaneista.[7]

Kritiikki

Valtiovarainministeriön raportti 2007 totesi kotitalousvähennyksen työllisyys- ja talousvaikutuksen vaikeasti arvioitavaksi, vaikka arvioi nettovaikutuksen olevan positiivinen.[8] Vanhasen hallituksen mukaan kotitalousvähennys lisää työllisyyttä ja torjuu ilmastonmuutosta lämmityspäästöjä vähentämällä, sillä suurin osa kotitalousvähennyksestä kohdistuu remontteihin.[9]

Suomalaisekonomisteista 75 % pitää kotitalousvähennystä tehokkaana tapana torjua harmaata taloutta, 8 % on eri mieltä. Professori Topi Miettisen mukaan se voi kasvattaa "veronkierrolle kielteistä sosiaalista pääomaa".[10]

Sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamon mielestä kotitalousvähennys on eriarvoistava, koska vain rikkailla on varaa hyödyntää sitä ja koska se perustuu verovähennyksille. Hiilamo kutsuu sitä hyvätuloisten asumisen tukemiseksi.[11]

Lähteet

  1. http://portal.vero.fi/public/default.aspx?uielementsize=2&nodeid=8360
  2. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi tuloverolain muuttamisesta HE 146/2004
  3. Kotitalousvähennys 16.12.2016. Veronmaksajain Keskusliitto ry. Viitattu 6.1.2017.
  4. a b Kotitalousvähennys verotuksessa 2006 Verohallitus 24.01.2006[vanhentunut linkki]
  5. Verohallinto > Asuntolainan korkovähennys www.vero.fi. Viitattu 16.1.2017.
  6. Silen, Marko: Valinnanvapauteen löytyy toimivat työkalut Kauppakamari. 26.5.2015. Viitattu 6.1.2017.
  7. a b c d Marja Tuovinen: Yksityiset kotityöpalvelut ja kotitalousvähennys. Yhteenveto, s. 17-19. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston julkaisuja. Valtionvarainministeriö, 4.6.2007. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 1.11.2008). [vanhentunut linkki]
  8. VM muistio 2007-06-04[vanhentunut linkki]
  9. "Kotitalousvähennyksen tulonsiirto menee rakennusmiehille ja siivoojille", vastaa Tarja Cronberg, Helsingin Sanomat 26.10.2008, Sunnuntaidebatti D7, www-versio (maksullinen)[vanhentunut linkki]
  10. Kotitalousvähennys torjuu harmaata taloutta Ekonomistikone. 21.11.2017.
  11. Heikki Hiilamon kolumni: Eriarvoistava kotitalousvähennys Yle, 2018

Aiheesta muualla

  • Vero.fi – Kotitalousvähennyksen hakeminen verkossa ja lisätietoa kotitalousvähennyksestä, Verohallinto