Ero sivun ”Leivonmäki” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
| Rivi 34: | Rivi 34: | ||
Leivonmäki sijaitsee [[vedenjakaja]]-alueella, josta vedet virtaavat pohjoiseen [[Leppävesi|Leppäveteen]], itään [[Puula]]an, etelään [[Suontee]]seen ja länteen Päijänteen Rutalahteen. Leivonmäen kirkonkylä sijaitsee kumpareella, joka ulottuu 196 metrin korkeudelle merenpinnasta. Entisen kunnan korkein kohta Tallimäki on liki 220 metriä merenpinnan yläpuolella. Laajojen Kivisuon ja Haapasuon välissä on [[harju]]jono, joka jatkuu Rutalahden pohjukkaan ja kääntyy siitä koilliseen kohti Toivakan kirkonkylää. Maaston alimmat osat ja järvien rannat ovat laajalti soistuneita, joten Leivonmäen harva asutus on sijoittunut mäkien rinteille ja huipuille. Havumäki oli pitkään syrjäinen metsäkylä, jonne saatiin [[sähkö]] vasta vuonna 1953.<ref name="tarmio">Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 4: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 372–376. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1971.</ref> |
Leivonmäki sijaitsee [[vedenjakaja]]-alueella, josta vedet virtaavat pohjoiseen [[Leppävesi|Leppäveteen]], itään [[Puula]]an, etelään [[Suontee]]seen ja länteen Päijänteen Rutalahteen. Leivonmäen kirkonkylä sijaitsee kumpareella, joka ulottuu 196 metrin korkeudelle merenpinnasta. Entisen kunnan korkein kohta Tallimäki on liki 220 metriä merenpinnan yläpuolella. Laajojen Kivisuon ja Haapasuon välissä on [[harju]]jono, joka jatkuu Rutalahden pohjukkaan ja kääntyy siitä koilliseen kohti Toivakan kirkonkylää. Maaston alimmat osat ja järvien rannat ovat laajalti soistuneita, joten Leivonmäen harva asutus on sijoittunut mäkien rinteille ja huipuille. Havumäki oli pitkään syrjäinen metsäkylä, jonne saatiin [[sähkö]] vasta vuonna 1953.<ref name="tarmio">Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 4: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 372–376. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1971.</ref> |
||
Leivonmäen suurimman järven Rutajärven pintaa on laskettu kahdesti, ensin vuosina 1850–1853 ja toisen kerran vuosina 1890–1894, yhteensä noin 3,5 metriä. Järvenlaskujen myötä rannoilta saatiin jonkin verran uutta viljelysmaata.<ref name="tarmio"/> |
Leivonmäen suurimman järven [[Rutajärvi (Joutsa)|Rutajärven]] pintaa on laskettu kahdesti, ensin vuosina 1850–1853 ja toisen kerran vuosina 1890–1894, yhteensä noin 3,5 metriä. Järvenlaskujen myötä rannoilta saatiin jonkin verran uutta viljelysmaata.<ref name="tarmio"/> |
||
Selänpohjan ja Kivisuon alueella sijaitsee vuonna [[2003]] perustettu [[Leivonmäen kansallispuisto]]. Puiston tyypillistä maisemaa ovat suot, rannat ja harjumetsät. Puisto nimettiin poikkeuksellisesti kunnan nimen mukaisesti. |
Selänpohjan ja Kivisuon alueella sijaitsee vuonna [[2003]] perustettu [[Leivonmäen kansallispuisto]]. Puiston tyypillistä maisemaa ovat suot, rannat ja harjumetsät. Puisto nimettiin poikkeuksellisesti kunnan nimen mukaisesti. |
||
Versio 11. syyskuuta 2018 kello 17.19
| Leivonmäki | |
|---|---|
| Entinen kunta – nykyiset kunnat: Joutsa |
|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Lääni | Länsi-Suomen lääni |
| Maakunta | Keski-Suomen maakunta |
| Seutukunta | Joutsan seutukunta |
| Kuntanumero | 415 |
| Hallinnollinen keskus | Leivonmäen kirkonkylä |
| Perustettu | 1870 |
| Liitetty | 2008 |
| – liitoskunnat |
Joutsa Leivonmäki |
| – syntynyt kunta | Joutsa |
| Pinta-ala | 409,97 km² |
| – maa | 380,8 km² |
| – sisävesi | 29,17 km² |
| Väkiluku |
1 136 [1] (2007) |
| – väestötiheys | 3,0 as./km² |
Leivonmäki oli Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä sijainnut kunta. Se lakkautettiin 1. tammikuuta 2008 liittämällä se Joutsaan. Ennen lakkauttamista 31. joulukuuta 2007 kunnassa asui noin 1 100 henkeä. Leivonmäen naapurikunnat olivat Joutsa, Kangasniemi, Korpilahti, Luhanka ja Toivakka.
Leivonmäki kuului vuosina 1960–1997 Keski-Suomen lääniin, sitä ennen Mikkelin lääniin. io">
Maantiede
Leivonmäki sijaitsee vedenjakaja-alueella, josta vedet virtaavat pohjoiseen Leppäveteen, itään Puulaan, etelään Suonteeseen ja länteen Päijänteen Rutalahteen. Leivonmäen kirkonkylä sijaitsee kumpareella, joka ulottuu 196 metrin korkeudelle merenpinnasta. Entisen kunnan korkein kohta Tallimäki on liki 220 metriä merenpinnan yläpuolella. Laajojen Kivisuon ja Haapasuon välissä on harjujono, joka jatkuu Rutalahden pohjukkaan ja kääntyy siitä koilliseen kohti Toivakan kirkonkylää. Maaston alimmat osat ja järvien rannat ovat laajalti soistuneita, joten Leivonmäen harva asutus on sijoittunut mäkien rinteille ja huipuille. Havumäki oli pitkään syrjäinen metsäkylä, jonne saatiin sähkö vasta vuonna 1953.[2]
Leivonmäen suurimman järven Rutajärven pintaa on laskettu kahdesti, ensin vuosina 1850–1853 ja toisen kerran vuosina 1890–1894, yhteensä noin 3,5 metriä. Järvenlaskujen myötä rannoilta saatiin jonkin verran uutta viljelysmaata.[2]
Selänpohjan ja Kivisuon alueella sijaitsee vuonna 2003 perustettu Leivonmäen kansallispuisto. Puiston tyypillistä maisemaa ovat suot, rannat ja harjumetsät. Puisto nimettiin poikkeuksellisesti kunnan nimen mukaisesti.
Leivonmäkeen kuuluu aivan pieni osa Päijännettä Rutalahden rannalla.
Henkikirjakylät
Havumäki, Leivonmäki, Rutalahti.[2]
Liikenne
Leivonmäen kautta kulkee valtatie 4, aikaisemmin kantatie 59, jota pitkin on noin 50 kilometriä Jyväskylään, 85 kilometriä Heinolaan ja 120 kilometriä Lahteen. Tie kulki Leivonmäellä alun perin kirkonkylän ja Rutalahden kautta, mutta 1960-luvulla tehdyn tienoikaisun myötä Rutalahti jäi sivuun uudesta tiestä.[2]
Historiaa
Leivonmäen seutu oli historiallisena aikana Itä-Hämeen asukkaiden eränkäyntialuetta. Perimätieto kertoo hämäläisten ja savolaisten välisistä yhteenotoista varsinkin Havumäen seudulla, ja näissä kahakoissa kuolleita kerrotaan haudatun varsinkin Säynätjärven Hautasaareen, josta onkin löydetty vainajien luita ja jäänteitä tuohista, joihin ruumiit oli kääritty. Myös lappalaisten kerrotaan aikoinaan liikkuneen näillä seuduilla.[2]
Hartolan pohjoisimmassa kolkassa asuneet leivonmäkeläiset saivat vuonna 1772 luvan rakentaa saarnahuoneen, joka valmistui nykyisen vanhan hautausmaan kohdalle kolme vuotta myöhemmin. Rakennus oli yhdeksän metriä pitkä ja viisi metriä leveä, ja sisäkorkeutta siinä oli tuskin miehen mitta.[2] Leivonmäki muodostettiin Hartolan kappeliseurakunnaksi vuonna 1775 ja se itsenäistyi vuonna 1882. Leivonmäen nykyinen kirkko on järjestyksessä kolmas ja se on valmistunut vuonna 1960. Sen edeltäjä, Theodor Deckerin suunnittelema, vuonna 1873 valmistunut puukirkko tuhoutui täysin helmikuussa 1958 sattuneessa tulipalossa kesken korjaustöiden.[3][2]
Toisen maailmansodan jälkeen Leivonmäelle asutettiin laatokankarjalaisen Harlun pitäjän siirtoväkeä.[4] Sotien jälkeisinä vuosina Kivisuolla toimi polttoturvetehdas vuoteen 1954 saakka. Tehtaan omistanut Leivonsuo Oy rakennutti henkilökunnalleen asuntoalueen luonnonkauniille paikalle Selänpohjaan Rutajärven rannalle. Vuodesta 1955 polttoturvetehtaan entisissä rakennuksissa toimi Ammattienedistämislaitoksen kurssikeskus 1990-luvulle saakka. Huomattava osa Leivonmäen alueen metsistä oli valtion ja metsäyhtiöiden omistuksessa.[2]
Leivonmäki oli vahvasti alkutuotantovaltainen kunta; noin kolme neljännestä ammatissa toimivista kuntalaisista sai toimeentulonsa maa- ja metsätaloudesta. Teollisuutta edustivat vain muutamat myllyt ja sahat. Vuoden 1970 väestönlaskennassa Leivonmäen kirkonkylä ja Rutalahti luokiteltiin taajamiksi.[2]
Leivonmäen kunnan asukasluku väheni 1960-luvulta lähtien huolestuttavasti maaltamuuton vuoksi. Alun perin kahdeksasta kansakoulusta oli 1970-luvun alkuun mennessä lakkautettu jo neljä, ja toiminnassa olivat enää kirkonkylän, Rutalahden, Havumäen ja Savenahon koulut.[2]
Leivonmäen kunta ajautui 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin. Leivonmäki neuvotteli kuntaliitoksesta Toivakan kanssa vuoden 2006 lopulla, mutta Toivakan kunnanvaltuusto hylkäsi idean joulukuussa 2006. Leivonmäki aloitti välittömästi tämän jälkeen liitosneuvottelut Joutsan kanssa. Kunnanvaltuustot päättivät yhdistymisestä 26. maaliskuuta 2007.[5] Valtioneuvosto vahvisti päätöksen 14. kesäkuuta 2007, ja Leivonmäki liittyi Joutsaan 1. tammikuuta 2008.[6]
Lähteet
- ↑ Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 16.1.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 16.1.2008.
- ↑ a b c d e f g h i j Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 4: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 372–376. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1971.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja, osa 5. Helsinki: Otava, 1963.
- ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
- ↑ Paikallislehti Joutsan Seutu 15.11.2006, 13.12.2006 ja 17.1.2007
- ↑ Keskisuomalainen 15.6.2007
Aiheesta muualla
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Leivonmäki Wikimedia Commonsissa
| Nykyiset kunnat: Hartola • Heinola • Joutsa • Luhanka • Pertunmaa • Sysmä |
| Entiset kunnat: Heinolan maalaiskunta • Leivonmäki |
| ||||||||||