Ero sivun ”Leivonmäki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 46: Rivi 46:
Hartolan pohjoisimmassa kolkassa asuneet leivonmäkeläiset saivat vuonna 1772 luvan rakentaa saarnahuoneen, joka valmistui nykyisen vanhan hautausmaan kohdalle kolme vuotta myöhemmin. Rakennus oli yhdeksän metriä pitkä ja viisi metriä leveä, ja sisäkorkeutta siinä oli tuskin miehen mitta.<ref name="tarmio"/> Leivonmäki muodostettiin Hartolan kappeliseurakunnaksi vuonna 1775 ja se itsenäistyi vuonna 1882. [[Leivonmäen kirkko|Leivonmäen nykyinen kirkko]] on järjestyksessä kolmas ja se on valmistunut vuonna 1960. Sen edeltäjä, [[Theodor Decker]]in suunnittelema, vuonna 1873 valmistunut puukirkko tuhoutui täysin heinäkuussa 1958 sattuneessa [[tulipalo]]ssa kesken korjaustöiden.<ref> ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 5. Helsinki: Otava, 1963. </ref><ref name="tarmio"/>
Hartolan pohjoisimmassa kolkassa asuneet leivonmäkeläiset saivat vuonna 1772 luvan rakentaa saarnahuoneen, joka valmistui nykyisen vanhan hautausmaan kohdalle kolme vuotta myöhemmin. Rakennus oli yhdeksän metriä pitkä ja viisi metriä leveä, ja sisäkorkeutta siinä oli tuskin miehen mitta.<ref name="tarmio"/> Leivonmäki muodostettiin Hartolan kappeliseurakunnaksi vuonna 1775 ja se itsenäistyi vuonna 1882. [[Leivonmäen kirkko|Leivonmäen nykyinen kirkko]] on järjestyksessä kolmas ja se on valmistunut vuonna 1960. Sen edeltäjä, [[Theodor Decker]]in suunnittelema, vuonna 1873 valmistunut puukirkko tuhoutui täysin heinäkuussa 1958 sattuneessa [[tulipalo]]ssa kesken korjaustöiden.<ref> ''Otavan iso tietosanakirja'', osa 5. Helsinki: Otava, 1963. </ref><ref name="tarmio"/>


[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen Leivonmäelle asutettiin laatokankarjalaisen [[Harlu]]n pitäjän siirtoväkeä.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951'', s. 127. Helsinki: Otava, 1950.</ref> Sotien jälkeisinä vuosina Kivisuolla toimi [[polttoturve]]tehdas vuoteen 1954 saakka. Tehtaan omistanut Leivonsuo Oy rakennutti henkilökunnalleen asuntoalueen Selänpohjaan. Vuodesta 1955 polttoturvetehtaan entisissä rakennuksissa toimi [[Ammattienedistämislaitos|Ammattienedistämislaitoksen]] kurssikeskus 1990-luvulle saakka.<ref name="tarmio"/>
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen Leivonmäelle asutettiin laatokankarjalaisen [[Harlu]]n pitäjän siirtoväkeä.<ref>''Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951'', s. 127. Helsinki: Otava, 1950.</ref> Sotien jälkeisinä vuosina Kivisuolla toimi [[polttoturve]]tehdas vuoteen 1954 saakka. Tehtaan omistanut Leivonsuo Oy rakennutti henkilökunnalleen asuntoalueen Selänpohjaan. Vuodesta 1955 polttoturvetehtaan entisissä rakennuksissa toimi [[Ammattienedistämislaitos|Ammattienedistämislaitoksen]] kurssikeskus 1990-luvulle saakka. Huomattava osa Leivonmäen alueen metsistä oli valtion ja metsäyhtiöiden omistuksessa.<ref name="tarmio"/>

Leivonmäen kunnan asukasluku väheni 1960-luvulta lähtien huolestuttavasti [[maaltamuutto|maaltamuuton]] vuoksi. Alun perin kahdeksasta [[kansakoulu]]sta oli 1970-luvun alkuun mennessä lakkautettu jo neljä, ja toiminnassa olivat enää kirkonkylän, Rutalahden, Havumäen ja Savenahon koulut.<ref name="tarmio"/>


Leivonmäen kunta ajautui [[1990-luku|1990-luvun]] lopulla ja [[2000-luku|2000-luvun]] alussa vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin. Leivonmäki neuvotteli kuntaliitoksesta [[Toivakka|Toivakan]] kanssa vuoden 2006 lopulla, mutta Toivakan kunnanvaltuusto hylkäsi idean joulukuussa 2006. Leivonmäki aloitti välittömästi tämän jälkeen liitosneuvottelut [[Joutsa]]n kanssa. Kunnanvaltuustot päättivät yhdistymisestä 26. maaliskuuta 2007.<ref>Paikallislehti Joutsan Seutu 15.11.2006, 13.12.2006 ja 17.1.2007</ref> Valtioneuvosto vahvisti päätöksen [[14. kesäkuuta]] 2007, ja Leivonmäki liittyi Joutsaan [[1. tammikuuta]] [[2008]].<ref>Keskisuomalainen 15.6.2007</ref>
Leivonmäen kunta ajautui [[1990-luku|1990-luvun]] lopulla ja [[2000-luku|2000-luvun]] alussa vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin. Leivonmäki neuvotteli kuntaliitoksesta [[Toivakka|Toivakan]] kanssa vuoden 2006 lopulla, mutta Toivakan kunnanvaltuusto hylkäsi idean joulukuussa 2006. Leivonmäki aloitti välittömästi tämän jälkeen liitosneuvottelut [[Joutsa]]n kanssa. Kunnanvaltuustot päättivät yhdistymisestä 26. maaliskuuta 2007.<ref>Paikallislehti Joutsan Seutu 15.11.2006, 13.12.2006 ja 17.1.2007</ref> Valtioneuvosto vahvisti päätöksen [[14. kesäkuuta]] 2007, ja Leivonmäki liittyi Joutsaan [[1. tammikuuta]] [[2008]].<ref>Keskisuomalainen 15.6.2007</ref>

Versio 10. syyskuuta 2018 kello 22.40

Leivonmäki
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Joutsa

vaakuna

sijainti

Sijainti 61°54′55″N, 026°07′25″E
Lääni Länsi-Suomen lääni
Maakunta Keski-Suomen maakunta
Seutukunta Joutsan seutukunta
Kuntanumero 415
Hallinnollinen keskus Leivonmäen kirkonkylä
Perustettu 1870
Liitetty 2008
– liitoskunnat Joutsa
Leivonmäki
– syntynyt kunta Joutsa
Pinta-ala 409,97 km²
– maa 380,8 km²
– sisävesi 29,17 km²
Väkiluku 1 136  [1]
(2007)
väestötiheys 3,0 as./km²
Leivonmäen kansallispuisto.

Leivonmäki oli Keski-Suomen maakunnassa, Länsi-Suomen läänissä sijainnut kunta. Se lakkautettiin 1. tammikuuta 2008 liittämällä se Joutsaan. Ennen lakkauttamista 31. joulukuuta 2007 kunnassa asui noin 1 100 henkeä. Leivonmäen naapurikunnat olivat Joutsa, Kangasniemi, Korpilahti, Luhanka ja Toivakka. io">

Maantiede

Leivonmäki sijaitsee vedenjakaja-alueella, josta vedet virtaavat pohjoiseen Leppäveteen, itään Puulaan, etelään Suonteeseen ja länteen Päijänteen Rutalahteen. Leivonmäen kirkonkylä sijaitsee kumpareella, joka ulottuu 196 metrin korkeudelle merenpinnasta. Entisen kunnan korkein kohta Tallimäki on liki 220 metriä merenpinnan yläpuolella. Laajojen Kivisuon ja Haapasuon välissä on harjujono, joka jatkuu Rutalahden pohjukkaan ja kääntyy siitä koilliseen kohti Toivakan kirkonkylää.[2]

Selänpohjan ja Kivisuon alueella sijaitsee vuonna 2003 perustettu Leivonmäen kansallispuisto. Puiston tyypillistä maisemaa ovat suot, rannat ja harjumetsät. Puisto nimettiin poikkeuksellisesti kunnan nimen mukaisesti.

Leivonmäkeen kuuluu aivan pieni osa Päijännettä Rutalahden rannalla.

Henkikirjakylät

Havumäki, Leivonmäki, Rutalahti.[2]

Liikenne

Leivonmäen kautta kulkee valtatie 4, aikaisemmin kantatie 59, jota pitkin on noin 50 kilometriä Jyväskylään, 85 kilometriä Heinolaan ja 120 kilometriä Lahteen.[2]

Historiaa

Leivonmäen seutu oli historiallisena aikana Itä-Hämeen asukkaiden eränkäyntialuetta. Perimätieto kertoo hämäläisten ja savolaisten välisistä yhteenotoista varsinkin Havumäen seudulla, ja näissä kahakoissa kuolleita kerrotaan haudatun varsinkin Säynätjärven Hautasaareen, josta onkin löydetty vainajien luita ja jäänteitä tuohista, joihin ruumiit oli kääritty. Myös lappalaisten kerrotaan aikoinaan liikkuneen näillä seuduilla.[2]

Hartolan pohjoisimmassa kolkassa asuneet leivonmäkeläiset saivat vuonna 1772 luvan rakentaa saarnahuoneen, joka valmistui nykyisen vanhan hautausmaan kohdalle kolme vuotta myöhemmin. Rakennus oli yhdeksän metriä pitkä ja viisi metriä leveä, ja sisäkorkeutta siinä oli tuskin miehen mitta.[2] Leivonmäki muodostettiin Hartolan kappeliseurakunnaksi vuonna 1775 ja se itsenäistyi vuonna 1882. Leivonmäen nykyinen kirkko on järjestyksessä kolmas ja se on valmistunut vuonna 1960. Sen edeltäjä, Theodor Deckerin suunnittelema, vuonna 1873 valmistunut puukirkko tuhoutui täysin heinäkuussa 1958 sattuneessa tulipalossa kesken korjaustöiden.[3][2]

Toisen maailmansodan jälkeen Leivonmäelle asutettiin laatokankarjalaisen Harlun pitäjän siirtoväkeä.[4] Sotien jälkeisinä vuosina Kivisuolla toimi polttoturvetehdas vuoteen 1954 saakka. Tehtaan omistanut Leivonsuo Oy rakennutti henkilökunnalleen asuntoalueen Selänpohjaan. Vuodesta 1955 polttoturvetehtaan entisissä rakennuksissa toimi Ammattienedistämislaitoksen kurssikeskus 1990-luvulle saakka. Huomattava osa Leivonmäen alueen metsistä oli valtion ja metsäyhtiöiden omistuksessa.[2]

Leivonmäen kunnan asukasluku väheni 1960-luvulta lähtien huolestuttavasti maaltamuuton vuoksi. Alun perin kahdeksasta kansakoulusta oli 1970-luvun alkuun mennessä lakkautettu jo neljä, ja toiminnassa olivat enää kirkonkylän, Rutalahden, Havumäen ja Savenahon koulut.[2]

Leivonmäen kunta ajautui 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa vakaviin taloudellisiin vaikeuksiin. Leivonmäki neuvotteli kuntaliitoksesta Toivakan kanssa vuoden 2006 lopulla, mutta Toivakan kunnanvaltuusto hylkäsi idean joulukuussa 2006. Leivonmäki aloitti välittömästi tämän jälkeen liitosneuvottelut Joutsan kanssa. Kunnanvaltuustot päättivät yhdistymisestä 26. maaliskuuta 2007.[5] Valtioneuvosto vahvisti päätöksen 14. kesäkuuta 2007, ja Leivonmäki liittyi Joutsaan 1. tammikuuta 2008.[6]

Lähteet

  1. Läänien, maistraattien, kihlakuntien ja kuntien asukaslukutiedot suuruusjärjestyksessä 16.1.2008. Väestörekisterikeskus. Viitattu 16.1.2008.
  2. a b c d e f g h Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): Suomenmaa 4: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos, s. 372–376. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1971.
  3. Otavan iso tietosanakirja, osa 5. Helsinki: Otava, 1963.
  4. Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951, s. 127. Helsinki: Otava, 1950.
  5. Paikallislehti Joutsan Seutu 15.11.2006, 13.12.2006 ja 17.1.2007
  6. Keskisuomalainen 15.6.2007

Aiheesta muualla

Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.