Ero sivun ”Sulkava” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Korjattu virhe Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 83.245.242.236) ja palautettiin versio 17505781, jonka on tehnyt August-54 |
||
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
| seutukunta = Savonlinnan seutukunta |
| seutukunta = Savonlinnan seutukunta |
||
| hallinnollinen_keskus = [[Sulkavan kirkonkylä]] |
| hallinnollinen_keskus = [[Sulkavan kirkonkylä]] |
||
| naapurikunnat =Juva, Puumala, Rantasalmi, Ruokolahti, Savonlinna |
| naapurikunnat =Juva, Puumala, Rantasalmi, Ruokolahti, Savonlinna |
||
| pitäjä = [[Sääminki]] |
| pitäjä = [[Sääminki]] |
||
| kuntaliitokset = |
| kuntaliitokset = |
||
| Rivi 29: | Rivi 29: | ||
[[Tiedosto:Sulkava Alanteentie.JPG |thumb|Alanteentie Sulkavan keskustassa]] |
[[Tiedosto:Sulkava Alanteentie.JPG |thumb|Alanteentie Sulkavan keskustassa]] |
||
== Maantiede == |
== Maantiede == |
||
Sulkavan keskustasta on sekä Savonlinnan että Juvan keskustaan lyhintä reittiä 37,7 kilometriä matkaa. Sulkavan naapurikunnat ovat [[Juva]], [[Puumala]], [[Rantasalmi]], [[Ruokolahti]] ja [[Savonlinna]]. |
Sulkavan keskustasta on sekä Savonlinnan että Juvan keskustaan lyhintä reittiä 37,7 kilometriä matkaa. Sulkavan naapurikunnat ovat [[Juva]], [[Puumala]], [[Rantasalmi]], [[Ruokolahti]] ja [[Savonlinna]]. |
||
Versio 4. syyskuuta 2018 kello 13.45
| Sulkava | |
|---|---|
 |
 |
|
sijainti |
|
| Sijainti | |
| Maakunta | Etelä-Savon maakunta |
| Seutukunta | Savonlinnan seutukunta |
| Kuntanumero | 768 |
| Hallinnollinen keskus | Sulkavan kirkonkylä |
| Perustettu | 1871 (1630) |
| Kokonaispinta-ala |
769,20 km² 151:nneksi suurin 2022 [1] |
| – maa | 584,47 km² |
| – sisävesi | 184,73 km² |
| Väkiluku |
2 369 240:nneksi suurin 31.12.2023 [2] |
| – väestötiheys | 4,05 as./km² (31.12.2023) |
| Ikäjakauma | 2020 [3] |
| – 0–14-v. | 8,2 % |
| – 15–64-v. | 52,5 % |
| – yli 64-v. | 39,4 % |
| Äidinkieli | 2022 [4] |
| – suomenkielisiä | 96,6 % |
| – ruotsinkielisiä | 0,2 % |
| – muut | 3,2 % |
| Kunnallisvero |
8,40 % 199:nneksi suurin 2024 [5] |
| Kunnanjohtaja | Juho Järvenpää |
| Kunnanvaltuusto | 21 paikkaa |
| 2017–2021[6] • Kesk. • SDP • Kok. • KD |
11 6 2 2 |
| www.sulkava.fi | |
Sulkava on Suomen kunta, joka sijaitsee Etelä-Savon maakunnassa, Juvan ja Savonlinnan välissä. Kunnassa asuu 2 369 ihmistä,[2] ja sen pinta-ala on 769,20 km², josta 184,73 km² on vesistöjä.[1] Väestötiheys on 4,05 asukasta/km². Sulkavalla, kuten muissakin Etelä-Savon kunnissa, on runsaasti kesäasutusta. Kunnan paikallislehti on nimeltään Sulkava-lehti.
Sulkava on kuulunut saaristokuntiin, jotka saavat statuksensa perusteella merkittäviä etuja, kuten saaristolisiä. Vuonna 2009 nämä ovat 650 000 euroa, 2010 puolestaan 1,1 miljoonaa euroa. Kunnassa pitkään suunniteltu Vekaransalmen lossin korvaaminen sillalla merkitsee parannuksia liikenneyhteyksiin, mutta myös saaristokuntastatuksen ja sen mukanaan tuomien taloudellisten tukien menettämistä.[7] Sillan rakennustyöt alkavat vuonna 2018.[8]
Maantiede
Sulkavan keskustasta on sekä Savonlinnan että Juvan keskustaan lyhintä reittiä 37,7 kilometriä matkaa. Sulkavan naapurikunnat ovat Juva, Puumala, Rantasalmi, Ruokolahti ja Savonlinna.
Vilkaharju on neljä kilometriä pitkä vesistöjen välissä kulkeva pitkittäisharju noin viisi kilometriä kunnan keskustasta Imatralle päin. Se on luonnonsuojelualue.[9]
Pisamalahden rannalla sijaitseva Sulkavan linnavuori kohoaa 55 metrin korkeuteen Enonveden pinnasta.[9]
Kylät
Eerikkälä, Hasula, Halttula, Heikkurila, Hintsala, Iitlahti, Kaartila, Kaartilankoski, Kaartilanmäki, Kaipola, Kammola, Karjulanmäki, Kommerniemi, Koskutjärvi, Kyrsyä, Leipämäki, Linkola, Lohilahti, Maarala, Mäntynen, Partala, Pulkkila, Rahkolantaipale, Rauhaniemi, Ruokoniemi, Ruottila, Ryhälä, Sairalanmäki, Sammalmäki, Seppälä, Sipilä, Sulkava, Tannila, Telakanava, Telataipale, Tialanmäki, Tunnila, Väätälänmäki, Ylisenauvila.
Kyläkouluja on toiminnassa vielä yksi, Lohilahden koulu. Lohilahdella on myös kyläkauppa.
Taajamat
Vuoden 2016 lopussa Sulkavalla oli 2 661 asukasta, joista 1 114 asui taajamissa, 1 528 haja-asutusalueilla ja 19 asukkaan asuinpaikan koordinaatit eivät olleet tiedossa. Taajama-aste lasketaan niistä asukkaista, joiden asuinpaikan koordinaatit ovat tiedossa; Sulkavan taajama-aste on 42,2 %.[10] Sulkavan taajamaväestö kuuluu vain yhteen taajamaan.[11]
- Sulkavan kirkonkylä (1 114 asukasta)
Kunnan keskustaajama on lihavoitu.
Nähtävyydet
Linnavuoren laella on 1100-luvulta peräisin olevan puolustusvallin jäännökset.
Sulkavan kirkko on rakennettu vuonna 1822. Se on muodoltaan ristikirkko. Interiööri on valoisa ja pelkistetty. Erikoisuutena kirkossa on saarnatuolin lisäksi alttarin oikealla puolella lukkarin tuoli. Kirkon paikka periytyy 1600-luvulta. Pihassa sijaitsee paikalta puretun kirkon hirsistä Pistolekors-suvun hautakammio. Kellotapuli on vuodelta 1770[9] ja tiettävästi Sulkavan vanhin rakennus.
Sulkavan toinen kirkko on vuonna 1934 rakennettu Lohikosken kirkko Lohilahden kylässä. Lohikosken kirkko ja Lohilahden kylänraitti Imatran tien varressa on retkikohde uimarantoineen ja kylätoreineen.[12]
Partalansaaren Auvilan kylällä sijaitsee Sarsuinmäen tykkipatteri, joka on osa talvisodan jälkeen rakennettua Salpalinjaa. Telataipaleen kanava on yksi Suvorovin sotakanavista[9], jotka ovat vanhimmat kanavat Suomessa.
Historia
Sulkavalla on jälkiä asutuksesta jo esihistorialliselta ajalta. Siitä tuli itsenäinen kunta vuonna 1630.[13] Myös Sulkavan seurakunta on perustettu vuonna 1630, seurakunta muodostettiin Säämingin Iitlahden kappelikunnasta.[14]
Tapahtumat
Saimaan vesistön Partalansaaren kiertävät jokakesäiset Sulkavan Suursoudut tuovat kunnalle runsaasti julkisuutta.
Jukolan viesti järjestettiin Sulkavalla vuonna 2003.
Rajavartiolaitoksen Immolassa toimivan Raja- ja merivartiokoulun perinteinen Jukajärven marssi lähtee Sulkavalta Hympyräjärven takaa.[15]
Väestönkehitys
Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kunnan väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2013 tilanteen mukainen.
Tunnettuja Sulkavalla syntyneitä, kuolleita tai vaikuttaneita henkilöitä
- Kalevi Hämäläinen, hiihdon olympiavoittaja
- Heikki Kainulainen, kansanedustaja
- Riitta Kauppinen, kansanedustaja
- Viljo Kämäräinen, kestävyysjuoksija
- Kauko Miettinen, veneenrakentaja, Sulkavan Suursoutujen isä.
- Ari Paunonen, kestävyysjuoksija
- Eila Pellinen, iskelmälaulaja
- Seppo Pohjolainen, muusikko
- Timo Rautiainen, muusikko
- Albin Savola, lähetyssaarnaaja
- Toni Sirviö, keihäänheittäjä
- Vilho Vartiainen, laulaja
- Timo Vihavainen, historiantutkija, professori
- Jukka Vihavainen, kehonrakentaja
Kunnanjohtajia
| Kunnanjohtaja | Virkakausi | Syntymävuosi | Muuta |
|---|---|---|---|
| Ilmo Liukko[17] | −2004 | Irtisanoutui, koska jäi eläkkeelle. | |
| Juri Nieminen[17] | 1.6.2004−31.7.2006 | s. 1976 | |
| Sami Sulkko[17] | 9.10.2006−31.7.2010 | s. 1977 | |
| Tanja Matikainen[17] | 1.9.2010−9.2.2014 | s. 1974 | |
| Rinna Ikola-Norrbacka[17] | 1.5.2014−22.6.2017 | s. 1973 | |
| Juho Järvenpää[18] |
Katso myös
Lähteet
- ↑ a b Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2022 1.1.2022. Maanmittauslaitos. Viitattu 29.1.2022.
- ↑ a b Väkiluku kasvoi eniten Uudellamaalla vuonna 2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 26.1.2024.
- ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2020 31.12.2020. Tilastokeskus. Viitattu 13.5.2021.
- ↑ Väestörakenne 26.5.2022. Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2023.
- ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2024 22.11.2023. Verohallinto. Viitattu 23.1.2024.
- ↑ Kuntavaalit 2017, Sulkava Oikeusministeriö. Viitattu 9.6.2017.
- ↑ Kurki, Aki: Saaristokunnan edut tärkeitä. Itä-Savo, 13.5.2009, s. 5.
- ↑ Virmutjoki-Sulkava maantie 438, Vekaransalmen lossin korvaaminen sillalla ELY-keskus. Viitattu 12.1.2018.
- ↑ a b c d Nähtävyydet Sulkava. Viitattu 12.1.2018.
- ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
- ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2016 28.9.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.2.2018.
- ↑ Lohilahden kylätoimikunta: Lohilahden turisti-info lohilahti.fi. Lohilahti, Sulkava. Viitattu 15.4.2009.
- ↑ Sulkavan historia Mikkelin kirjasto. Viitattu 12.1.2018.
- ↑ Pirjo Partanen, Sulkava-Lehti, 18.11.2010.
- ↑ Ekholm, Harri: Täältä tulevat ensimmäiset erikoisrajajääkärit. Rajamme Vartijat, 2007, nro 4, s. 8–11. Rajavartiolaitos.
- ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980 - 2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 9.1.2018.
- ↑ a b c d e Sulkavan kunnanjohtaja hakee Asikkalaan töihin Sulkava (lehti). 16.3.2017. Sulkava-Seura ry. Viitattu 11.8.2017.
- ↑ Kaakon Viestintä Oy: Juho Järvenpäästä Sulkavan uusi kunnanjohtaja — katso myös video - Itä-Savo ita-savo.fi. Viitattu 20.2.2018.
Aiheesta muualla
- Sulkavan kunnan kotisivu
- Tilastokeskus - Sulkavan avainluvut
- Lohilahden kylä
- Partalansaari
- Kaipolan kylä
| ||||||||||