Ero sivun ”Kadenssi (musiikki)” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
virtuoosinen, ei virtuooottinen, joka on niin harvinainen, ettei edes mainittu Kielitoimiston sanakirjassa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Tämä artikkeli|käsittelee musiikkitermiä. Lopuke on myös eräs fonetiikan termi.}} |
{{Tämä artikkeli|käsittelee musiikkitermiä. Lopuke on myös eräs fonetiikan termi.}} |
||
⚫ | '''Kadenssi''' ({{k-la|cadentia}}), myös '''lopuke''' on erityinen joukko [[intervalli|intervalleja]] tai [[sointu]]ja [[säe|säkeen]], [[fraasi]]n, säeryhmän, [[sävellys|sävellyksen]] osan tai koko sävellyksen lopussa. Kadensseja sanotaan ''vahvoiksi'' tai ''heikoiksi'' sen mukaan, miten voimakkaasti lopettavia ne ovat. Kaikista vahvin kadenssi on täydellinen autenttinen lopuke. |
||
[[Kuva:Cadence.png|thumb|Kadenssi |
[[Kuva:Cadence.png|thumb|Kadenssi]] |
||
'''Kadenssi''' ([[Latina|lat.]] ''cadentia'', ''putoaminen'') tai '''lopuke''' on erityinen joukko [[intervalli|intervalleja]] tai [[sointu]]ja säkeen (fraasin), säeryhmän, sävellyksen osan tai koko sävellyksen lopussa. |
|||
⚫ | |||
Perinteisessä [[tonaalisuus|tonaalisen]] musiikin harmoniassa on erotettu muun muassa seuraavat lopuketyypit: |
Perinteisessä [[tonaalisuus|tonaalisen]] musiikin harmoniassa on erotettu muun muassa seuraavat lopuketyypit: |
||
Rivi 26: | Rivi 24: | ||
'''Kadenssiksi''' ([[Italian kieli|ital.]] ''cadenza'') nimitetään myös [[konsertto|konserton]] (usein nopeiden) osien loppupuolelle sijoittuvaa soitinsooloa, jossa on perinteisesti käsitelty virtuoosisesti kappaleen temaattista materiaalia. Alun perin kadenssit ovat olleet solistien itsensä improvisoimia, nykyään vapaa kadenssi on harvinainen kirjoitettujen kadenssien ollessa orgaaninen osa sävellystä. |
'''Kadenssiksi''' ([[Italian kieli|ital.]] ''cadenza'') nimitetään myös [[konsertto|konserton]] (usein nopeiden) osien loppupuolelle sijoittuvaa soitinsooloa, jossa on perinteisesti käsitelty virtuoosisesti kappaleen temaattista materiaalia. Alun perin kadenssit ovat olleet solistien itsensä improvisoimia, nykyään vapaa kadenssi on harvinainen kirjoitettujen kadenssien ollessa orgaaninen osa sävellystä. |
||
[[Luokka:Musiikkitermit]] |
[[Luokka:Musiikkitermit]] |
Versio 2. syyskuuta 2018 kello 14.55
Kadenssi (lat. cadentia), myös lopuke on erityinen joukko intervalleja tai sointuja säkeen, fraasin, säeryhmän, sävellyksen osan tai koko sävellyksen lopussa. Kadensseja sanotaan vahvoiksi tai heikoiksi sen mukaan, miten voimakkaasti lopettavia ne ovat. Kaikista vahvin kadenssi on täydellinen autenttinen lopuke.
Perinteisessä tonaalisen musiikin harmoniassa on erotettu muun muassa seuraavat lopuketyypit:
- Autenttinen kadenssi päättyy I asteen sointuun eli toonikaan. Toonikaa edeltää jokin dominanttisointu. Esimerkiksi sointukulku V - I.
- Täydellinen autenttinen kadenssi: V - I siten, että I asteen sointu on pohjamuotoinen, oktaaviasemassa ja vahvalla tahdinosalla.
- Epätäydellinen autenttinen kadenssi: esimerkiksi V - I siten, että toonikasointu on terssikäännöksenä.
- Dominantti- eli puolilopuke päättyy V asteen sointuun (I - V).
- Plagaalinen kadenssi: toonikaa edeltää subdominantti (IV - I).
- Harhalopuke: dominanttisointua seuraa jokin muu kuin I aste (esimerkiksi V - VI).
Täyslopuke eli täyssointulopuke sisältää tonaalisesti kaikki tärkeät teho; toonika - subdominatti - dominantti - toonika.
- Esim.
- I - IV - V - I
- I6 - II - V7
- VI - II6 - V7
- VI - II6 - V8-7
- II6, IV5+6 - VII6
- II7 - VII7
- N6 - I 6-V
Kadenssiksi (ital. cadenza) nimitetään myös konserton (usein nopeiden) osien loppupuolelle sijoittuvaa soitinsooloa, jossa on perinteisesti käsitelty virtuoosisesti kappaleen temaattista materiaalia. Alun perin kadenssit ovat olleet solistien itsensä improvisoimia, nykyään vapaa kadenssi on harvinainen kirjoitettujen kadenssien ollessa orgaaninen osa sävellystä.