Ero sivun ”Peltolammi (järvi)” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
p →Maantietoa: korjattu 3 typoa |
||
| Rivi 31: | Rivi 31: | ||
== Maantietoa == |
== Maantietoa == |
||
Lampi on 700 metriä pitkä, 300 metriä leveä ja sen pinta-ala on 17 [[hehtaari]]a. Se jää Tampereen [[Peltolammi|Peltolammin]] ja [[Multisilta|Multisillan]] kaupunginosien länsipuolelle ja [[Riihimäki–Tampere-rata|Riihimäki–Tampere-rautatien]] itäpuolelle. Siihen laskee kaksi pienempää ojaa ja Arranmaanoja [[Sääksjärvi (järvi Pirkanmaalla)|Sääksjärvestä]]. Lammen laskuoja on Myllyoja (tai myös Multipuro), ja jonka nimi muuttuu alajuoksulla Härmälänojaksi. Veden |
Lampi on 700 metriä pitkä, 300 metriä leveä ja sen pinta-ala on 17 [[hehtaari]]a. Se jää Tampereen [[Peltolammi|Peltolammin]] ja [[Multisilta|Multisillan]] kaupunginosien länsipuolelle ja [[Riihimäki–Tampere-rata|Riihimäki–Tampere-rautatien]] itäpuolelle. Siihen laskee kaksi pienempää ojaa ja Arranmaanoja [[Sääksjärvi (järvi Pirkanmaalla)|Sääksjärvestä]]. Lammen laskuoja on Myllyoja (tai myös Multipuro), ja jonka nimi muuttuu alajuoksulla Härmälänojaksi. Veden vaihtuvuus on suurta, koska veden laskennallinen viipymä lammessa on vain 30 vuorokautta. Lammen rantaviivan pituus on 1,8 kilometriä. Lampi on metsän ympäröimä, vaikka se sijaitseekin taajamassa. Sen itäpuolella kulkee [[seututie 130]] ja toinen [[Härmälä|Härmälän]] suuntaan kulkeva tie risteää sitä järven koillispuolella. Järven länsipuolella lammen rantaan on rakennettu rautatien penger. Pohjoisranta on suuren uimarannan nurmikenttää ja lammen kaakkoisrannassa on toinen pienempi uimaranta laitureineen. Koko lammen kiertää ulkoilureitti ja etelä- ja länsiranta kuuluu Peltolammi-Pärrinkosken [[Luonnonsuojelualue|luonnonsuojelualueeseen]].<ref name=syke/><ref name=kp/><ref name=kp_orto/><ref name=kvvy_5035/> |
||
== Vedenlaatu == |
== Vedenlaatu == |
||
Peltolammin [[vedenlaatu]]a on tutkittu vuodesta 1980 alkaen ja nykyisin sitä |
Peltolammin [[vedenlaatu]]a on tutkittu vuodesta 1980 alkaen ja nykyisin sitä tarkkaillaan kolmen vuoden välein. Peltolammi on matala [[läpivirtausjärvi]], jonka vedenlaatuun vuodenajat ja lyhytaikainen sää vaikuttaa voimakkaasti. Vesi on [[humus]]pitoista, [[sameus|sameaa]] ja sen ravinnetaso on lievästi [[Rehevöityminen|rehevöityneiden]] järvien tasolla. Veden [[Happamuus (limnologia)|happamuustaso]] on lähellä neutraalia ja veden [[Alkaliteetti (limnologia)|puskurikyky]] [[Happamoituminen|happamoitumista]] vastaan on hyvä tai erittäin hyvä. Koska lampi on matala, se ei [[Lämpötilakerrostuneisuus (limnologia)|lämpötilakerrostu]] eikä sen pohjan lähelle synny [[Happikato|happiongelmia]]. Happipitoisuus vaihtelee kuitenkin veden lämpötilan mukaan. Nykyään sen ongelmana on [[Maantiesuola|maantiesuolaus]], joka on nostanut lammen [[Kloridipitoisuus (limnologia)|kloridipitoisuutta]]. Muukin [[Hulevesi|hulevesien]] mukana tuleva kuormitus heikentää veden laatua lammen pohjassa ja estää sen tuulettumisen. Lammen vesi on vedenlaadultaan tyydyttävä. [[Leväkukinta|Leväkukinnat]] vaivaavat sännöllisesti, mutta veden [[hygienia]] on erinomainen eli [[Bakteerit|bakteerien]] määrä vedessä on pieni.<ref name=kvvy_5035/> |
||
== Historiaa == |
== Historiaa == |
||
Versio 31. elokuuta 2018 kello 14.06
| Peltolammi | |
|---|---|
 Peltolammi |
|
  Peltolammi |
|
| Koordinaatit | |
| Sijainti | Tampere |
| Valtio |
 Suomi |
| Pinta-ala | 0,16546 [1] km² |
| Pinnankorkeus | 104,6 [2] m |
| Rantaviiva | 1,844 [1] km |
| Suurin syvyys | 4,0 [3] m |
| Tilavuus | 0,000227 [3] km³ |
| Laskujoki | Myllyoja [2] |
| Järvinumero | 35.216.1.004 |
Peltolammi [2][1] on Pirkanmaalla Tampereen Peltolammin ja Multisillan kaupunginosissa sijaitseva lampi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistössä Vanajaveden–Pyhäjärven alueen Pyhäjärven alueeseen. Peltolammi on osa Härmälänojan valuma-aluetta.[1][2]
Maantietoa
Lampi on 700 metriä pitkä, 300 metriä leveä ja sen pinta-ala on 17 hehtaaria. Se jää Tampereen Peltolammin ja Multisillan kaupunginosien länsipuolelle ja Riihimäki–Tampere-rautatien itäpuolelle. Siihen laskee kaksi pienempää ojaa ja Arranmaanoja Sääksjärvestä. Lammen laskuoja on Myllyoja (tai myös Multipuro), ja jonka nimi muuttuu alajuoksulla Härmälänojaksi. Veden vaihtuvuus on suurta, koska veden laskennallinen viipymä lammessa on vain 30 vuorokautta. Lammen rantaviivan pituus on 1,8 kilometriä. Lampi on metsän ympäröimä, vaikka se sijaitseekin taajamassa. Sen itäpuolella kulkee seututie 130 ja toinen Härmälän suuntaan kulkeva tie risteää sitä järven koillispuolella. Järven länsipuolella lammen rantaan on rakennettu rautatien penger. Pohjoisranta on suuren uimarannan nurmikenttää ja lammen kaakkoisrannassa on toinen pienempi uimaranta laitureineen. Koko lammen kiertää ulkoilureitti ja etelä- ja länsiranta kuuluu Peltolammi-Pärrinkosken luonnonsuojelualueeseen.[1][2][4][3]
Vedenlaatu
Peltolammin vedenlaatua on tutkittu vuodesta 1980 alkaen ja nykyisin sitä tarkkaillaan kolmen vuoden välein. Peltolammi on matala läpivirtausjärvi, jonka vedenlaatuun vuodenajat ja lyhytaikainen sää vaikuttaa voimakkaasti. Vesi on humuspitoista, sameaa ja sen ravinnetaso on lievästi rehevöityneiden järvien tasolla. Veden happamuustaso on lähellä neutraalia ja veden puskurikyky happamoitumista vastaan on hyvä tai erittäin hyvä. Koska lampi on matala, se ei lämpötilakerrostu eikä sen pohjan lähelle synny happiongelmia. Happipitoisuus vaihtelee kuitenkin veden lämpötilan mukaan. Nykyään sen ongelmana on maantiesuolaus, joka on nostanut lammen kloridipitoisuutta. Muukin hulevesien mukana tuleva kuormitus heikentää veden laatua lammen pohjassa ja estää sen tuulettumisen. Lammen vesi on vedenlaadultaan tyydyttävä. Leväkukinnat vaivaavat sännöllisesti, mutta veden hygienia on erinomainen eli bakteerien määrä vedessä on pieni.[3]
Historiaa
Vuoden 1953 peruskartassa lammen nimi kirjoitettiin ”Peltolampi” ja sen vierestä kulkivat jo silloin yllä mainitut tiet. Myös rautatie kulki nykyisellä paikallaan. Lampi kuului Peltolammin kylälle, jonka pellot ulottuivat lammen pohjois ja koillisrantaan. Kaakkoisrannassa oli laituri jo tuohon aikaan. Seuraavassa vuoden 1961 kartassa näkyy ensimmäiset pelloille rakennetut talot ja seuraavassa kartassa vuodelta 1975 on koko peltoalue ja pohjoispuolinen alue muuttunut asuinalueeksi. Kaakkoisrantaan on noussut ulkoilumaja ja pohjoisrantaan on rakennettu uimala. Lammen itärannassa olleet talot on vuoden 1991 kartassa hävitetty eikä niiden tilalle rantaan ole rakennettu uusia.[5][6][7][8][9][2]
Lähteet
- ↑ a b c d e Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ a b c d e f Kansalaisen karttapaikka: Peltolammi, Tampere (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ a b c d Peltolammi 15.04.2015. Tampere: Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Kansalaisen karttapaikka: Peltolammi, Tampere (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 1.1.2017.
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 08 Naistenmatka. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1953. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 1.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 08 Naistenmatka. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1961. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 1.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 08 Naistenmatka. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1975. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 1.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 08 Naistenmatka. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1980. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 1.1.2017)
- ↑ Peruskartta 1:20 000. 2123 08 Naistenmatka. Helsinki: Maanmittauslaitos, 1991. Kartta Vanhat painetut kartat -palvelussa (JPG) (viitattu 1.1.2017)
