Ero sivun ”Märket” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
ilmastotilasto Ilmatieteen laitoksen avoimesta datasta, lisensoitu CC BY 4.0 |
2010-luvun suurimmasta tuulenpuuskasta, kh |
||
| Rivi 57: | Rivi 57: | ||
=== Ilmasto === |
=== Ilmasto === |
||
Meren läheisyys vaikuttaa merkittävästi Märketin ilmastoon: meri tasaa luodon vuosittaista lämpötilavaihtelua enemmän kuin mantereella tai [[manner-Ahvenanmaa]]lla. Tästä syystä siellä on mitattu [[2000-luku|2000-luvun]] aikana 7 kertaa talvikuukauden (marras–helmikuu) ylin lämpötila Suomessa.<ref name="fmi2016">{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2016 | Nimeke = Vuoden 2016 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref name="fmi2007">{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2007 | Nimeke = Vuoden 2007 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2005 | Nimeke = Vuoden 2005 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2004 | Nimeke = Vuoden 2004 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2003 | Nimeke = Vuoden 2003 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2000 | Nimeke = Vuoden 2000 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref> Esimerkiksi [[6. joulukuuta]] [[2007]] päivän ylin lämpötila oli 8,5 °C ja [[30. tammikuuta]] [[2016]] 6,5 °C.<ref name="fmi2016" /><ref name="fmi2007" /> |
Meren läheisyys vaikuttaa merkittävästi Märketin ilmastoon: meri tasaa luodon vuosittaista lämpötilavaihtelua enemmän kuin se tekee mantereella tai [[manner-Ahvenanmaa]]lla. Tästä syystä siellä on mitattu [[2000-luku|2000-luvun]] aikana 7 kertaa talvikuukauden (marras–helmikuu) ylin lämpötila Suomessa.<ref name="fmi2016">{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2016 | Nimeke = Vuoden 2016 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref name="fmi2007">{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2007 | Nimeke = Vuoden 2007 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2005 | Nimeke = Vuoden 2005 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2004 | Nimeke = Vuoden 2004 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2003 | Nimeke = Vuoden 2003 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/vuosi-2000 | Nimeke = Vuoden 2000 sää | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 10.8.2018}}</ref> Esimerkiksi [[6. joulukuuta]] [[2007]] päivän ylin lämpötila oli 8,5 °C ja [[30. tammikuuta]] [[2016]] 6,5 °C.<ref name="fmi2016" /><ref name="fmi2007" /> |
||
Erityisesti etelän ja pohjoisen suuntiin avautuvan, satoja kilometrejä pitkän avomeren takia Märketillä havaitaan korkeita tuulennopeuksia. Esimerkiksi Oskari-myrskyssä [[1. joulukuuta]] [[2013]] mitattiin luodolla myrskyn korkein keskituuli (27,9 m/s) ja |
Erityisesti etelän ja pohjoisen suuntiin avautuvan, satoja kilometrejä pitkän avomeren takia Märketillä havaitaan korkeita tuulennopeuksia. Esimerkiksi Oskari-myrskyssä [[1. joulukuuta]] [[2013]] mitattiin luodolla myrskyn korkein keskituuli (27,9 m/s) ja kovin yksittäinen puuska (34,4 m/s).<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/tiedote/1253686 | Nimeke = Marraskuu etelässä harvinaisen lämmin | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Ajankohta = 2.12.2013 | Viitattu = 10.8.2018}}</ref> [[2010-luku|2010-luvulla]] suurin mitattu yksittäinen tuulenpuuska on ollut 34,8 m/s, ja se havaittiin [[29. lokakuuta]] [[2017]]. Keskituuli oli tällöin kuitenkin vain 26,9 m/s.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus#!/| Nimeke = Havaintojen lataus | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Selite = Hammarland Märketin havaintoasema | Viitattu = 10.8.2018}}</ref> |
||
Märketillä on vuodesta [[1885]] saakka havainnoitu [[sää]]tä ja jäätilannetta. Alkuaikoina havaintoraportit lähetettiin kuitenkin vain kerran kuukaudessa mantereelle. Vuonna [[1906]] [[Suomen Tiedeseura]]n Meteorologinen Päälaitos (nyk. [[Ilmatieteen laitos]]) antoi majakkamiehistölle tehtäväksi myös ottaa vesinäytteitä eri syvyyksistä kolmesti kuukaudessa.<ref name="And125">Andersson, 2015, s. 125–126</ref> Majakan automatisoinnin jälkeen, [[10. marraskuuta]] [[1977]] Märketillä aloitti toimintansa [[Ilmatieteen laitos|Ilmatieteen laitoksen]] automaattinen [[Rannikkosääasemat|sääasema]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/rannikkosaa?station=100919 | Nimeke = Rannikko- ja järviasemien säähavainnot | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Arkisto = http://archive.wikiwix.com/cache/?url=http%3A%2F%2Fwww.ilmatieteenlaitos.fi%2Fsaa%2Fhavainto_20.html | Arkistoitu = 23.2.2011 | Viitattu = 9.8.2018}}</ref> |
Märketillä on vuodesta [[1885]] saakka havainnoitu [[sää]]tä ja jäätilannetta. Alkuaikoina havaintoraportit lähetettiin kuitenkin vain kerran kuukaudessa mantereelle. Vuonna [[1906]] [[Suomen Tiedeseura]]n Meteorologinen Päälaitos (nyk. [[Ilmatieteen laitos]]) antoi majakkamiehistölle tehtäväksi myös ottaa vesinäytteitä eri syvyyksistä kolmesti kuukaudessa.<ref name="And125">Andersson, 2015, s. 125–126</ref> Majakan automatisoinnin jälkeen, [[10. marraskuuta]] [[1977]] Märketillä aloitti toimintansa [[Ilmatieteen laitos|Ilmatieteen laitoksen]] automaattinen [[Rannikkosääasemat|sääasema]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/rannikkosaa?station=100919 | Nimeke = Rannikko- ja järviasemien säähavainnot | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Arkisto = http://archive.wikiwix.com/cache/?url=http%3A%2F%2Fwww.ilmatieteenlaitos.fi%2Fsaa%2Fhavainto_20.html | Arkistoitu = 23.2.2011 | Viitattu = 9.8.2018}}</ref> |
||
| Rivi 72: | Rivi 72: | ||
| Sadantataulukon korkeus = |
| Sadantataulukon korkeus = |
||
| Sijainti genetiivissä = Märketin |
| Sijainti genetiivissä = Märketin |
||
| Lähde = Ilmatieteen laitos, 1981–2017<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus#!/| Nimeke = Havaintojen lataus | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Selite = Dataa vrk:n keskilämpötiloista |
| Lähde = Ilmatieteen laitos, 1981–2017<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-lataus#!/| Nimeke = Havaintojen lataus | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Selite = Hammarland Märketin havaintoasema. Dataa vrk:n keskilämpötiloista oli tarjolla epäsäännöllisesti jaksolla 2/1981–5/1984 ja kohtuullisen säännöllisesti jaksolla 6/1984–12/1984, 3/1985–12/1986, 6/1988–6/1989 ja 7/1991–12/2017. Dataa vrk:n ylimmistä ja alimmista lämpötiloista oli tarjolla kohtuullisen säännöllisesti jaksolla 9/1995–3/1996 ja 9/1999–12/2017. | Viitattu = 10.8.2018}}</ref> |
||
| Otsikko = |
| Otsikko = |
||
| kltammi = 1.0 |
| kltammi = 1.0 |
||
Versio 10. elokuuta 2018 kello 20.40
| Märket | |
|---|---|
 Märket lounaasta päin kuvattuna vuonna 2013. |
|
| Maantiede | |
| Sijainti | |
| Merialue | Ahvenanmeri |
| Pinta-ala | 0,0329 km² |
| Korkein kohta | 3 |
| Valtio | |
| Valtio | |
| Kunta |
|
| Väestö | |
| Väkiluku | 0 |
Märket on pieni kallioluoto Ahvenanmerellä, Suomen ja Ruotsin rajalla. Vuonna 1885 luodolle rakennettiin Märketin majakka turvaamaan merenkulkua kapealla Eteläkurkulla.[1] Luodolla on pinta-alaa vähän yli kolme hehtaaria, ja siellä sijaitsee Suomen läntisin kiinteän maan piste.[2]
Nykyään Suomen Majakkaseura kunnostaa majakkaa. Työtä tekevät vapaaehtoiset majakanvartijat, jotka tarjoavat myös luodolle saapuville matkailijoille opastusta ja mahdollisuuden ostaa tuotteita, joiden tuotto käytetään majakan kunnostamiseen.[3]
Maantiede
Sijainti
Märket sijaitsee Ahvenanmerellä, Eteläkurkun eli Ahvenanrauman vilkkaan laivaväylän itäpuolella. Luodolta on lyhimmillään matkaa Manner-Ahvenanmaalle noin 20 kilometriä ja Ruotsin mantereelle noin 25 kilometriä.[4]
Märketin lähin naapuriluoto on Märketshällor, joka on luoteessa, noin kilometrin päässä Ruotsin aluevesillä. Lähimmät muut majakat ovat Märketskallenin pohjamajakka 5,6 kilometrin päässä ja Understenin majakka 12 kilometrin päässä, kumpikin Ruotsin puolella.[5]
Suomi ja Ruotsi jakavat Märketin puoliksi rusetin muotoisella valtakunnanrajalla. Suomen puoli luodosta kuuluu Hammarlandin kuntaan Ahvenanmaan maakunnassa. Ruotsin puoli on taas jaettu kahden kunnan ja samalla kahden läänin välillä: toinen osa Ruotsin puolesta kuuluu Norrtäljen kuntaan Tukholman läänissä ja toinen Östhammarin kuntaan Uppsalan läänissä.[2]
Valtakunnanrajan rajapisteessä numero 7 sijaitsee Suomen läntisin kiinteällä maalla oleva piste,[6] mutta Suomen kaikkien läntisin piste sijaitsee kuitenkin aluemerellä noin 12,5 kilometriä Märketilta etelälounaaseen.[7]
Topografia
Märket on kooltaan 350 metriä x 150 metriä, ja Maanmittauslaitoksen mukaan sen pinta-ala on 3,29 hehtaaria. 1800-luvun alkupuolella pinta-alaa oli vain noin 2 hehtaaria, mutta maankohoamisen seurauksena luoto on kasvanut nykyisiin mittoihinsa.[2][8]
Ilmasto
Meren läheisyys vaikuttaa merkittävästi Märketin ilmastoon: meri tasaa luodon vuosittaista lämpötilavaihtelua enemmän kuin se tekee mantereella tai manner-Ahvenanmaalla. Tästä syystä siellä on mitattu 2000-luvun aikana 7 kertaa talvikuukauden (marras–helmikuu) ylin lämpötila Suomessa.[9][10][11][12][13][14] Esimerkiksi 6. joulukuuta 2007 päivän ylin lämpötila oli 8,5 °C ja 30. tammikuuta 2016 6,5 °C.[9][10]
Erityisesti etelän ja pohjoisen suuntiin avautuvan, satoja kilometrejä pitkän avomeren takia Märketillä havaitaan korkeita tuulennopeuksia. Esimerkiksi Oskari-myrskyssä 1. joulukuuta 2013 mitattiin luodolla myrskyn korkein keskituuli (27,9 m/s) ja kovin yksittäinen puuska (34,4 m/s).[15] 2010-luvulla suurin mitattu yksittäinen tuulenpuuska on ollut 34,8 m/s, ja se havaittiin 29. lokakuuta 2017. Keskituuli oli tällöin kuitenkin vain 26,9 m/s.[16]
Märketillä on vuodesta 1885 saakka havainnoitu säätä ja jäätilannetta. Alkuaikoina havaintoraportit lähetettiin kuitenkin vain kerran kuukaudessa mantereelle. Vuonna 1906 Suomen Tiedeseuran Meteorologinen Päälaitos (nyk. Ilmatieteen laitos) antoi majakkamiehistölle tehtäväksi myös ottaa vesinäytteitä eri syvyyksistä kolmesti kuukaudessa.[17] Majakan automatisoinnin jälkeen, 10. marraskuuta 1977 Märketillä aloitti toimintansa Ilmatieteen laitoksen automaattinen sääasema.[18]
|
Märketin ilmastotilastoa
Lähde: Ilmatieteen laitos, 1981–2017[19]
|
Luonto
Kasvillisuus
Märketillä havaittiin yhteensä 23 kasvilajia heinäkuussa 1998 tehdyssä tutkimuksessa. Luotosorsimoa ja nyylähaarikkoa tavattiin eripuolilla luotoa, mutta muiden kasvilajien esiintymät olivat pääosin rajoittuneet luodon eteläniemen ja majakkarakennusten ympäristöön, jotka ovat parhaiten suojassa myrskyiltä.[20]
Suurin osa tutkimuksessa havaituista lajeista oli heinäkasveja (järviruoko, luotosorsimo, niittynurmikka, pohjanlahdenlauha, punanata, ruokonata, ruokohelpi ja rönsyrölli), mutta myös vihvilöitä (konnan-, sammakon- ja suolavihvilä), kohokkikasveja (nyylähaarikko, pihatähtimö ja suolasolmukki), maksaruohoja (iso- ja keltamaksaruoho) sekä asterikasveja (etelänmerisaunio ja leskenlehti) esiintyi Märketillä. Lisäksi huomattiin myös niittyleinikin, meriluikan ja poimuhierrakan kasvavan luodolla. Ainoa havaittu puuvartinen kasvi oli raita, joka kasvoi erään majakkarakennuksen juuressa.[20]
Valtakunnanraja
Koska Suomi ja Ruotsi ovat mukana sekä pohjoismaisessa passivapaudessa että Schengenin sopimuksessa, ei Märketillä rajaa ylittävillä pohjoismaiden kansalaisilla tarvitse olla mukanaan mitään matkustusasiakirjoja. Kuitenkin muiden maiden kansalaisilla on oltava passi tai matkustamiseen kelpaava henkilökortti rajaa ylittäessä.[21]
Vuoden 1810 rajanveto
Suomen sodan jälkeisessä Haminan rauhassa vuonna 1809 sovittiin, että Venäjälle kuuluu Suomen rannikkoa ja Ahvenanmaan mannerta lähimpänä olevat saaret, kun taas Ruotsille ne, jotka ovat lähimpänä heidän rannikkoaan. Vuonna 1810 solmitun rajanmäärityssopimuksen perusteella rajanveto määriteltiin tarkemmin vuoden 1811 aikana, jolloin ruotsalais-venäläinen rajakomitea sopi valtakunnanrajan kulkevan Märketin luodon koordinaatein määritellyn keskipisteen kautta, mutta tätä pistettä ei kuitenkaan merkitty maastoon.[2]
Tämä rajanveto vahvistettiin myöhemmin Ahvenanmaan sopimuksessa vuonna 1921,[22] sopimuksessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä Ahvenanmaan saarista vuonna 1940[23] ja mannermaajalustasopimuksessa vuonna 1972.[24]
Vuoden 1985 rajanveto
Majakka rakennettiin vuonna 1885 Ruotsin puolelle, luodon korkeimmalle kohdalle, luultavasti siinä uskossa, että koko luoto oli Suomen aluetta. Asiaan puututtiin kuitenkin vasta vuonna 1979, kun Suomi ehdotti rajanvetoa muutettavaksi siten, että majakkarakennukset sijaitsisivat Suomen puolella.[2] Vuosina 1981–1982 suoritetussa rajankäynnissä luoto jaettiin murtoviivalla kahteen samansuuruiseen osaan, majakkarakennusten jäädessä Suomen puolelle ja rajamurtoviivan kulkiessa vuoden 1810 rajanvedossa luodon keskipisteeksi määritetyn rajapisteen kautta.[25]
Eduskunta hyväksyi rajankäynnin kesäkuussa 1984,[26] ja uusi valtakunnanraja Märketillä tuli voimaan noottien vaihdon jälkeen 14. kesäkuuta 1985.[27] Koska Ahvenanmaan sopimuksessa ja muissa kansainvälisissä sopimuksissa valtakunnanraja ja Ahvenanmaan demilitarisaatioraja oli määritelty kulkemaan sopimusten taitepisteiden välillä suorana viivana eikä murtoviivana, lähetti ulkoasiainministeriö sopimusten osapuolille nootin, jossa todettiin, että valtakunnanrajaa on täsmennytty Suomen ja Ruotsin yhteisymmärryksessä.[25]
Valtakunnanraja kulkee Märketillä 11 rajapisteen kautta, joista kahdeksan on merkitty poratuilla rei'illä kalliossa ja loput kolme taas messinkinupeilla. Näissä kolmessa messinkinupeilla merkityissä rajapisteessä valtakunnanraja tosin kulkee suoraan pisteen yli, eikä tee taitosta, niin kuin muissa kahdeksassa, kallionrei'illä merkityssä rajapisteessä. Tosiasiassa valtakunnanraja tekee siis luodolla kahdeksan mutkaa.[27] Vuoden 1985 rajanvedossa valtakunnanraja piteni Märketillä hieman yli 100 metristä noin 480 metriin.[2]
Kallioreiät ja messinkinupit ovat valikoituneet rajanmerkintätavaksi Märketille siksi, että rajatolpat eivät kestäisi luodolle iskeytyviä aaltoja ja talvella nousevia jäitä. Suomen Majakkaseura on maalannut rajapisteet näkyviin kallioon[2] Rajankulku luodolla tarkistettiin viimeksi vuonna 2006, ja se säilyi muuttumattomana.[27]
Majakka
- Pääartikkeli: Märketin majakka
Arkkitehti Georg Schreckin suunnittelema ja rakennuttama majakka valmistui Märketille vuonna 1885.[28] Majakkaa tarvittiin, koska Ahvenanmeren Eteläkurkkua kulkeneet laivat pelkäsivät Märketin kareja, ja siksi ajautuivat haaksirikkoon Ruotsin rannikon matalikoille.[29]
Majakkarakennuksessa on kaksi asuinkerrosta, kellari, ullakko ja lyhtykerros. Majakkarakennuken lisäksi luodolta löytyy makasiini, jonka päälle on rakennettu verstas ja sauna, sekä venevaja, jonka päältä löytyy konehuone ja terassi.
Majakkahenkilökuntaan kuului majakkamestari ja neljä majakanvartijaa, joista yksi kerrallaan oli maissa lomalla. Majakka automatisoitiin vuonna 1976 ja seuraavan vuoden aikana miehitys lopetettiin.[30] Vuodesta 2007 lähtien Suomen Majakkaseura on tehnyt kunnostustöitä majakan pelastamiseksi, sillä se oli ehtinyt yli 30 vuoden tyhjillä olon aikana rapistumaan huonoon kuntoon.[3]
Radioamatöörit
Radioamatöörien kiinnostus Märketiä kohtaan alkoi vuonna 1969, kun ahvenanmaalainen radioamatöörikerho sai lisättyä luodon Yhdysvaltain radioamatööriliiton DXCC-maaluetteloon nimellä ”Market Reef”. Märket sai maatunnuksekseen ”OJ0”, joka on jokaisen luodolta yhteyksiä pitävän radioamatöörin kutsumerkin alussa. Koska Märketillä käy vain harvoin radioamatöörejä, on haluttua sekä pitää yhteyksiä sinne että tulla vierailemaan siellä pitääkseen yhteyksiä.[31][32]
Katso myös
Lähteet
- Andersson, Jan: Märket: Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomentanut Lippu, Hilkka. Helsinki: Suomen Majakkaseura, 2015. ISBN 978-952-93-6151-9.
Viiteet
- ↑ Andersson, 2015, s. 6
- ↑ a b c d e f g Andersson, 2015, s. 263–265
- ↑ a b Märket Suomen Majakkaseura ry. Viitattu 9.8.2018.
- ↑ Havaintoasemat Ilmatieteen laitos. Viitattu 9.8.2018.
- ↑ Google Maps Google. Viitattu 9.8.2018.
- ↑ Kartta Suomen ja Ruotsin välisestä valtakunnanrajasta 1:1 000. Karttalehti 49, Märket. Suomen ja Ruotsin rajankäyntivaltuuskunnat, 2006. Kartan verkkoversio (PDF) (viitattu 9.8.2018)
- ↑ Paikkatietoikkuna Maanmittauslaitos. Viitattu 9.8.2018.
- ↑ Märket histdoc.net. Viitattu 9.8.2018.
- ↑ a b Vuoden 2016 sää Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.8.2018.
- ↑ a b Vuoden 2007 sää Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.8.2018.
- ↑ Vuoden 2005 sää Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.8.2018.
- ↑ Vuoden 2004 sää Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.8.2018.
- ↑ Vuoden 2003 sää Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.8.2018.
- ↑ Vuoden 2000 sää Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.8.2018.
- ↑ Marraskuu etelässä harvinaisen lämmin 2.12.2013. Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.8.2018.
- ↑ Havaintojen lataus (Hammarland Märketin havaintoasema) Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.8.2018.
- ↑ Andersson, 2015, s. 125–126
- ↑ Rannikko- ja järviasemien säähavainnot Ilmatieteen laitos. Arkistoitu 23.2.2011. Viitattu 9.8.2018.
- ↑ Havaintojen lataus (Hammarland Märketin havaintoasema. Dataa vrk:n keskilämpötiloista oli tarjolla epäsäännöllisesti jaksolla 2/1981–5/1984 ja kohtuullisen säännöllisesti jaksolla 6/1984–12/1984, 3/1985–12/1986, 6/1988–6/1989 ja 7/1991–12/2017. Dataa vrk:n ylimmistä ja alimmista lämpötiloista oli tarjolla kohtuullisen säännöllisesti jaksolla 9/1995–3/1996 ja 9/1999–12/2017.) Ilmatieteen laitos. Viitattu 10.8.2018.
- ↑ a b Ekman, Joakim & Bråvander, Lars-Gunnar & Ekman, Gabriel & Zachrisson, Ebbe: Märket - en märklig ö (PDF) bsis.org. 1998. Viitattu 10.8.2018. (ruotsiksi)
- ↑ Matkustusasiakirjat Rajavartiolaitos. Viitattu 10.8.2018.
- ↑ Ahvenanmaansaarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskeva sopimus (SopS 1/1922) Fixlex. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ Sopimus Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä Ahvenanmaan saarista (SopS 24/1940) Finlex. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ Sopimus Suomen ja Ruotsin välillä mannermaajalustan rajan määräämisestä Perämerellä, Selkämerellä, Ahvenanmerellä ja Itämeren pohjoisimmassa osassa (SopS 7/1973) Finlex. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ a b Ahvenanmaan demilitarisoinnin rajoja koskeva selvitys, Rajatyöryhmän mietintö (julkaisu 2006:18) 5.10.2006. Oikeusministeriö. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ Hallituksen esitys eduskunnalle Eräiden Suomen ja Ruotsin välisen valtakunnanrajan vuosina 1981 ja täsmennysten hyväksymisestä (HE 70/1984 vp) Eduskunta. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ a b c Suomen - Ruotsin rajankäynti 2006 Maanmittauslaitos. 20.3.2007. Suomen ja Ruotsin rajankäyntivaltuuskunnat. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ Andersson, 2015, s. 36–39
- ↑ Andersson, 2015, s. 23
- ↑ Andersson, 2015, s. 261–262
- ↑ Andersson, 2015, s. 257
- ↑ Holoch, Rich: The Visual History of the ARRL DXCC Program oh3ac.fi. 2016. Viitattu 8.8.2018.
