Ero sivun ”Halssila” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
poistetaan luokka, johon yläluokka kuuluu
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 7: Rivi 7:
|suuralue = [[Halssila (suuralue)|Halssila]]
|suuralue = [[Halssila (suuralue)|Halssila]]
|väkiluku = 5200
|väkiluku = 5200
|osa-alueet = [[Tuohimutka]], Aholaita, [[Aittorinne]], Halssilanmäki, Halssilanranta, [[Kivistö (Jyväskylä)|Kivistö]], Halssilanrinne
|osa-alueet = [[Tuohimutka]], Aholaita, [[Aittorinne]], Halssilanmäki, Halssilanranta, [[Kivistö (Jyväskylä)|Kivistö]], Halssilanrinne, Rauhalahti
}}
}}


Versio 9. elokuuta 2018 kello 16.47

Halssila
Halssilan keskustaa Vaajakoskentien ja Ilveskujan risteyksessä
Halssilan keskustaa Vaajakoskentien ja Ilveskujan risteyksessä
Kaupunki Jyväskylä
Suuralue Halssila
Kaupunginosa nro 16
Väkiluku 5 200
Osa-alueet Tuohimutka, Aholaita, Aittorinne, Halssilanmäki, Halssilanranta, Kivistö, Halssilanrinne, Rauhalahti


Vanhoja puutaloja Halssilassa
Kerrostalo Kivistön alueella

Halssila on Jyväskylän kaupunginosa Jyväsjärven koillispäässä.[1] Pohjoisesta aluetta rajaa Aittovuori. Jyväskylän keskustaan on Halssilasta matkaa kolme kilometriä. Asukkaita alueella on noin 5 200.

Alueella on muun muassa ala-aste, ravintola, K-Market, leikkipuisto, päiväkoti ja kirjasto. Asuinrakennuskanta on pääosin omakotitaloja ja rivitaloja, mutta kerrostaloja on esimerkiksi Kivistön ja Aittorinteen alueilla. Alueella sijaitsee myös Tanssitalo Kivistö. Halssilan eteläosassa sijaitsee 13-kerroksinen tornitalo Maailmanpylväs.

Historiaa

Alue kehittyi 1900-luvun alkupuolella teollistumisen myötä. Vanhimmat säilyneet rakennukset ovat 1920- ja 1930-luvulta. Alueen kasvu liittyi läheisesti paikallisten tehtaiden kuten Kankaan paperitehtaan ja Tourulassa sijaitsevan Valtion Kivääritehtaan toimintaan: työntekijöille tarvittiin lisää asuntoja.[2] Halssila liitettiin osaksi Jyväskylää vuonna 1941.[2]

Alkuperäinen Halssilan asutus koostui mökkimäisistä pienistä omakotitaloista sekä jonkin verran puisista kaksikerroksisista taloista. Niitä on purettu paljon pois. Tilalle on rakennettu puisia rivitaloja ja matalia puukerrostaloja sekä omakotitaloja. Puukaupunkiosan luonne on näin säilynyt. Vanhimmat talot ovat nykyään suojelukohteita.[3]

Aittorinteen kerrostalolähiö rakennettiin pääosin vuosien 1967–1972 aikana.[4] Myös Kivistön alueelle rakennettiin paljon kerrostaloja 1970-luvulla.[5][6] Halssilanrinteelle rakennettiin rivitaloja 1970- ja 1980-luvuilla.[1]

Halssilanmäen ensimmäiset talot valmistuivat vuonna 2009.[7] Alueelle on 2010-luvulla rakennettu paljon pien- ja rivitaloasutusta.[1]

Kuvia

  • Rivitaloasutusta
    Rivitaloasutusta
  • Kerrostalo Aittorinteellä
    Kerrostalo Aittorinteellä
  • Tuohimutkan taloja
    Tuohimutkan taloja
  • Halssilan keskustaa
    Halssilan keskustaa

Katso myös

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b c Jyväskylä: Asuinalueet: Halssila www.jyvaskyla.fi. Viitattu 8.2.2018.
  2. ↑ a b Jyväskylän omakotialueita www3.jkl.fi. Viitattu 8.2.2018.
  3. ↑ Satu Kakkori: Vanhan Halssilan rappiotalot katoavat KSML.fi – Keskisuomalainen. Viitattu 8.2.2018.
  4. ↑ Aittorinne Puutarhatarinoita. Viitattu 8.2.2018. (englanniksi)
  5. ↑ Jyväskylän karttapalvelu: Rakennustiedot.
  6. ↑ Kivistö | Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry www.suurhalssila.fi. Viitattu 8.2.2018.
  7. ↑ Halssilanmäki | Suurhalssila, Halssilan Asukasyhdistys ry www.suurhalssila.fi. Viitattu 8.2.2018.

Aiheesta muualla


Jyväskylän kaupunginosat suuralueittain
01 Kantakaupunki

1. Keskusta (Kirkkopuisto) · 2. Harju · 3. Puistola (Aren aukio; Tourujoki) · 4. Lutakko · 5. Mattilanpelto · 6. Mäki-Matti (Hippos; Rautpohja)  · 9. Kukkumäki · 11. Nisula (Viitaniemi) · 12. Taulumäki · 14. Tourula (Kangas) · 29. Mannila

02 Kypärämäki-Kortepohja

7. Kypärämäki (Köhniö) · 8. Savela · 17. Kortepohja (Haukkala; Kortesuo; Laajavuori; Ylioppilaskylä)

03 Lohikoski-Seppälänkangas

13. Lohikoski (Holsti; Kyyhkysenmäki; Lahjaharju; Paloniemi) · 19. Seppälänkangas (Heinälampi) · 48. Tyyppälä · 64. Ankeriasjärvi

04 Huhtasuo

15. Kangasvuori (Pupuhuhta; Rasinrinne; Seppälä) · 20. Huhtasuo (Huhtakeskus; Kangaslampi; Sulku)

05 Kuokkala

22. Ristonmaa · 23. Kuokkala (Ainolanranta; Kekkola; Pohjanlampi; Tikka) · 24. Kuokkalanpelto · 25. Ristikivi · 26. Nenäinniemi · 27. Hämeenlahti (Samulinniemi)

06 Keltinmäki-Myllyjärvi

18. Keltinmäki (Keltinkeskus; Mustalampi; Myllyjärvi; Mäyrämäki; Ylä-Myllyjärvi) · 35. Taka-Keljo · 36. Hanhiperä · 37. Valkeamäki

07 Keljo

10. Keljo (Keljonkeskus; Tarhamäki; Valkola) · 21. Keljonkangas (Sarvivuori) · 28. Sääksvuori · 30. Etelä-Keljo

08 Halssila

16. Halssila (Aittorinne; Kivistö; Tuohimutka)

09 Säynätsalo

31. Säynätsalo · 32. Lehtisaari · 33. Muuratsalo (Haikka) · 34. Kinkovuori

10 Tikkakoski-Nyrölä

58. Nyrölä · 60. Kuikka · 61. Tikka-Mannila · 62. Tikkakoski · 63. Kuukanpää

11 Palokka-Puuppola

41. Palokka · 42. Mannisenmäki · 43. Rippalanmäki · 44. Haukkamäki · 45. Kirri · 46. Heikkilä · 47. Pappilanvuori · 49. Hiekkapohja · 50. Matinmäki · 51. Jylhänperä · 52. Puuppola · 53. Saarenmaa · 57. Vertaala

12 Vaajakoski-Jyskä

65. Sulunperä · 66. Jyskä · 67. Väinölä · 68. Haapaniemi · 69. Vaajakoski (Wessmanninmäki) · 70. Kaunisharju · 71. Tölskä · 72. Kanavuori · 73. Hupeli (Kairahta) · 74. Laajaranta (Vuoritsalo) · 75. Oravasaari · 76. Pohjola · 77. Pitkäjärvi · 78. Leppälahti · 79. Mehtovuori

13 Kuohu-Vesanka

38. Ruoke · 54. Vesanka (Perälä) · 55. Kuohu · 56. Varsalanperä

14 Korpilahti

80. Kirkonmäki · 81. Ikolanmäki · 82. Iloniemi · 83. Kemppaisenmäki · 84. Kotamäki · 85. Tähtiniemi · 86. Korpiaho-Heinosniemi · 87. Tikkala (Moksi; Sarvenperä; Tikkala) · 88. Hirvimäki-Puolakka (Saakoski) · 89. Vespuoli (Oittila; Putkilahti)

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Halssila&oldid=17489088”