Ero sivun ”Märket” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
(Näytä kaikki arviointia odottavat muutokset)
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
w, majakkaseura, ref, otettu sääaseman vuosiluku pois, koska luodolla on ennemminkin havainnoitu säätä Ilmatieteen laitokselle
majakasta ja majakkaseurasta
Rivi 39: Rivi 39:
Suomen puoli luodosta kuuluu [[Hammarland]]in kuntaan [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaan]] maakunnassa. Ruotsin puoli on taas jaettu kahden kunnan ja samalla kahden läänin välillä: toinen osa Ruotsin puolesta kuuluu [[Norrtäljen kunta|Norrtäljen]] kuntaan [[Tukholman lääni]]ssä ja toinen [[Östhammarin kunta|Östhammarin]] kuntaan [[Uppsalan lääni]]ssä.<ref name="Andersson">{{Kirjaviite | Tekijä = Andersson, Jan | Nimeke = Märket: Majakkasaari kahden maan rajalla | Vuosi = 2015 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomen Majakkaseura | Suomentaja = Lippu, Hilkka | Isbn = 978-952-93-6151-9 | Viitattu = 8.8.2018 }}</ref>
Suomen puoli luodosta kuuluu [[Hammarland]]in kuntaan [[Ahvenanmaan maakunta|Ahvenanmaan]] maakunnassa. Ruotsin puoli on taas jaettu kahden kunnan ja samalla kahden läänin välillä: toinen osa Ruotsin puolesta kuuluu [[Norrtäljen kunta|Norrtäljen]] kuntaan [[Tukholman lääni]]ssä ja toinen [[Östhammarin kunta|Östhammarin]] kuntaan [[Uppsalan lääni]]ssä.<ref name="Andersson">{{Kirjaviite | Tekijä = Andersson, Jan | Nimeke = Märket: Majakkasaari kahden maan rajalla | Vuosi = 2015 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Suomen Majakkaseura | Suomentaja = Lippu, Hilkka | Isbn = 978-952-93-6151-9 | Viitattu = 8.8.2018 }}</ref>


Vuodesta 2007 lähtien [[Suomen Majakkaseura]] on tehnyt kunnostustyötä pahasti rapistuneen majakan pelastamiseksi. Työtä tekevät vapaaehtoiset majakanvartijat, jotka tarjoavat myös opastusta luodolle saapuville matkailijoille.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.majakkaseura.fi/market/ | Nimeke = Märket | Julkaisija = Suomen Majakkaseura ry| Viitattu = 9.8.2018}}</ref>
Nykyään [[Suomen Majakkaseura]] kunnostaa majakkaa. Työtä tekevät vapaaehtoiset majakanvartijat, jotka tarjoavat myös luodolle saapuville matkailijoille opastusta ja mahdollisuuden ostaa tuotteita, joiden tuotto käytetään majakan kunnostamiseen.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.majakkaseura.fi/market/ | Nimeke = Märket | Julkaisija = Suomen Majakkaseura ry| Viitattu = 9.8.2018}}</ref>


Märketillä on [[Ilmatieteen laitos|Ilmatieteen laitoksen]] [[Rannikkosääasemat|sääasema]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/rannikkosaa?station=100919 | Nimeke = Rannikko- ja järviasemien säähavainnot | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 9.8.2018}}</ref> Se on myös Suomen leudoimpia paikkoja; vuonna 2014 terminen kevät alkoi jo 1. helmikuuta.<ref>http://www.tutiempo.net/clima/MARKET_AUT/2014/29930.htm</ref>
Märketillä on [[Ilmatieteen laitos|Ilmatieteen laitoksen]] [[Rannikkosääasemat|sääasema]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://ilmatieteenlaitos.fi/rannikkosaa?station=100919 | Nimeke = Rannikko- ja järviasemien säähavainnot | Julkaisija = Ilmatieteen laitos | Viitattu = 9.8.2018}}</ref> Se on myös Suomen leudoimpia paikkoja; vuonna 2014 terminen kevät alkoi jo 1. helmikuuta.<ref>http://www.tutiempo.net/clima/MARKET_AUT/2014/29930.htm</ref>
Rivi 53: Rivi 53:
Majakka rakennettiin vuonna [[1885]] Ruotsin puolelle, luodon korkeimmalle kohdalle, luultavasti siinä uskossa, että koko luoto oli Suomen aluetta. Asiaan puututtiin kuitenkin vasta vuonna [[1979]], kun Suomi ehdotti rajanvetoa muutettavaksi siten, että majakkarakennukset sijaitsisivat Suomen puolella.<ref name="Andersson" /> Vuosina [[1981]]–[[1982]] suoritetussa rajankäynnissä luoto jaettiin murtoviivalla kahteen samansuuruiseen osaan, majakkarakennusten jäädessä Suomen puolelle ja rajamurtoviivan kulkiessa vuoden 1810 rajanvedossa luodon keskipisteeksi määritetyn rajapisteen kautta.<ref name="18:2006">{{Verkkoviite | Osoite = http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75992 | Nimeke = Ahvenanmaan demilitarisoinnin rajoja koskeva selvitys, Rajatyöryhmän mietintö | Selite = julkaisu 2006:18 | Ajankohta = 2006-10-05 | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 8.8.2018}}</ref>
Majakka rakennettiin vuonna [[1885]] Ruotsin puolelle, luodon korkeimmalle kohdalle, luultavasti siinä uskossa, että koko luoto oli Suomen aluetta. Asiaan puututtiin kuitenkin vasta vuonna [[1979]], kun Suomi ehdotti rajanvetoa muutettavaksi siten, että majakkarakennukset sijaitsisivat Suomen puolella.<ref name="Andersson" /> Vuosina [[1981]]–[[1982]] suoritetussa rajankäynnissä luoto jaettiin murtoviivalla kahteen samansuuruiseen osaan, majakkarakennusten jäädessä Suomen puolelle ja rajamurtoviivan kulkiessa vuoden 1810 rajanvedossa luodon keskipisteeksi määritetyn rajapisteen kautta.<ref name="18:2006">{{Verkkoviite | Osoite = http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75992 | Nimeke = Ahvenanmaan demilitarisoinnin rajoja koskeva selvitys, Rajatyöryhmän mietintö | Selite = julkaisu 2006:18 | Ajankohta = 2006-10-05 | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 8.8.2018}}</ref>


Eduskunta hyväksyi rajankäynnin kesäkuussa 1984,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+70/1984 | Nimeke = Hallituksen esitys eduskunnalle Eräiden Suomen ja Ruotsin välisen valtakunnanrajan vuosina 1981 ja täsmennysten hyväksymisestä | Selite = HE 70/1984 vp | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 8.8.2018}}</ref> ja uusi valtakunnanraja Märketillä tuli voimaan [[nootti]]en vaihdon jälkeen [[14. kesäkuuta]] [[1985]].<ref name="Rajankäynti 2006">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/Suomen_valtakunnanrajat/FIN-SWE_Valtakunnanraja_Riksgr%C3%A4nsen_2006/FIN-SWE_Raja_Asiakirjat.pdf | Nimeke = Suomen - Ruotsin rajankäynti 2006 | Julkaisija = Suomen ja Ruotsin rajankäyntivaltuuskunnat | Julkaisu = Maanmittauslaitos | Ajankohta = 20.3.2007 | Viitattu = 8.8.2018}}</ref> Koska Ahvenanmaan sopimuksessa ja muissa kansainvälisissä sopimuksissa valtakunnanraja ja Ahvenanmaan demilitarisaatioraja oli määritelty kulkemaan suorana viivana eikä murtoviivana sopimusten taitepisteiden välillä, lähetti ulkoasiainministeriö sopimusten osapuolille nootin, jossa todettiin, että valtakunnanrajaa on täsmennytty Suomen ja Ruotsin yhteisymmärryksessä.<ref name="18:2006" />
Eduskunta hyväksyi rajankäynnin kesäkuussa 1984,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+70/1984 | Nimeke = Hallituksen esitys eduskunnalle Eräiden Suomen ja Ruotsin välisen valtakunnanrajan vuosina 1981 ja täsmennysten hyväksymisestä | Selite = HE 70/1984 vp | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 8.8.2018}}</ref> ja uusi valtakunnanraja Märketillä tuli voimaan [[nootti]]en vaihdon jälkeen [[14. kesäkuuta]] [[1985]].<ref name="Rajankäynti 2006">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.maanmittauslaitos.fi/sites/maanmittauslaitos.fi/files/Suomen_valtakunnanrajat/FIN-SWE_Valtakunnanraja_Riksgr%C3%A4nsen_2006/FIN-SWE_Raja_Asiakirjat.pdf | Nimeke = Suomen - Ruotsin rajankäynti 2006 | Julkaisija = Suomen ja Ruotsin rajankäyntivaltuuskunnat | Julkaisu = Maanmittauslaitos | Ajankohta = 20.3.2007 | Viitattu = 8.8.2018}}</ref> Koska Ahvenanmaan sopimuksessa ja muissa kansainvälisissä sopimuksissa valtakunnanraja ja Ahvenanmaan demilitarisaatioraja oli määritelty kulkemaan sopimusten taitepisteiden välillä suorana viivana eikä murtoviivana, lähetti ulkoasiainministeriö sopimusten osapuolille nootin, jossa todettiin, että valtakunnanrajaa on täsmennytty Suomen ja Ruotsin yhteisymmärryksessä.<ref name="18:2006" />


Valtakunnanraja kulkee Märketillä 11 rajapisteen kautta, joista kahdeksan on merkitty poratuilla rei'illä kalliossa ja loput kolme taas messinkinupeilla. Näissä kolmessa messinkinupeilla merkityissä rajapisteessä valtakunnanraja tosin kulkee suoraan pisteen yli, eikä tee taitosta, niin kuin muissa kahdeksassa, kallionrei'illä merkityssä rajapisteessä. Tosiasiassa valtakunnanraja tekee siis luodolla kahdeksan mutkaa.<ref name="Rajankäynti 2006" /> Vuoden 1985 rajanvedossa valtakunnanraja piteni Märketillä hieman yli 100 metristä noin 480 metriin.<ref name="Andersson" />
Valtakunnanraja kulkee Märketillä 11 rajapisteen kautta, joista kahdeksan on merkitty poratuilla rei'illä kalliossa ja loput kolme taas [[messinki]]nupeilla. Näissä kolmessa messinkinupeilla merkityissä rajapisteessä valtakunnanraja tosin kulkee suoraan pisteen yli, eikä tee taitosta, niin kuin muissa kahdeksassa, kallionrei'illä merkityssä rajapisteessä. Tosiasiassa valtakunnanraja tekee siis luodolla kahdeksan mutkaa.<ref name="Rajankäynti 2006" /> Vuoden 1985 rajanvedossa valtakunnanraja piteni Märketillä hieman yli 100 metristä noin 480 metriin.<ref name="Andersson" />


Kallioreiät ja messinkinupit ovat valikoituneet rajanmerkintätavaksi Märketille siksi, että rajatolpat eivät kestäisi luodolle iskeytyviä aaltoja ja talvella nousevia jäitä. Suomen Majakkaseura on maalannut rajapisteet näkyviin kallioon, ja nämä merkinnät ovat silmin nähtävissä majakkatornista.<ref name="Andersson" /> Rajankulku luodolla tarkistettiin viimeksi vuonna [[2006]], ja se säilyi muuttumattomana.<ref name="Rajankäynti 2006" />
Kallioreiät ja messinkinupit ovat valikoituneet rajanmerkintätavaksi Märketille siksi, että rajatolpat eivät kestäisi luodolle iskeytyviä aaltoja ja talvella nousevia jäitä. Suomen Majakkaseura on maalannut rajapisteet näkyviin kallioon, ja nämä merkinnät ovat silmin nähtävissä majakkatornista.<ref name="Andersson" /> Rajankulku luodolla tarkistettiin viimeksi vuonna [[2006]], ja se säilyi muuttumattomana.<ref name="Rajankäynti 2006" />
Rivi 62: Rivi 62:
[[Tiedosto:Märket Lighthouse section plan cropped.png|pienoiskuva|[[Märketin majakka|Märketin majakan]] rakennepiirros vuodelta 1884.]]
[[Tiedosto:Märket Lighthouse section plan cropped.png|pienoiskuva|[[Märketin majakka|Märketin majakan]] rakennepiirros vuodelta 1884.]]
{{Pääartikkeli|[[Märketin majakka]]}}
{{Pääartikkeli|[[Märketin majakka]]}}
Arkkitehti [[Georg Schreck]]in suunnittelema ja rakennuttama [[majakka]] valmistui Märketille vuonna [[1885]]. Majakkaa tarvittiin, koska Ahvenanmeren Eteläkurkkua kulkeneet laivat joutuivat usein haaksirikkoon Märketin tai Ruotsin rannikon matalikoilla.<ref name="Andersson" />
Arkkitehti [[Georg Schreck]]in suunnittelema ja rakennuttama, kivestä muurattu [[majakka]] valmistui Märketille vuonna [[1885]]. Majakkaa tarvittiin, koska Märketin kareja pelänneet laivat ohittivat luodon liian lännestä ja haaksirikkoutuivat Ruotsin rannikon matalikoille. Majakka oli osittain Ruotsin alueella, kunnes rajaa vuonna 1981 tarkistettiin.<ref>''Facta 2001'', 11. osa, palsta 646. WSOY 1981.</ref> Märketin majakan miehitys lopetettiin vuonna 1976 ja euraavana vuonna majakka automatisoitiin. <ref name="Laurell">{{Kirjaviite | Tekijä = Laurell, Seppo | Nimeke = Suomen majakat | Vuosi = 1999 | Sivu = 197 | Selite = | Julkaisija = Merenkulkulaitos | Isbn=952-5180-21-2 }}</ref> [[Suomen Majakkaseura]] vuokrasi majakan kesällä [[2007]] ja aloitti kunnostustyöt. Majakka on ollut vuodesta 2007 alkaen kesäisin avoinna myös turisteille. Tarjolla on ollut sekä opastusta että mahdollisuus ostaa Majakkaseuran tuotteita, joiden tuotto käytetään majakan kunnostamiseen.

Majakkarakennuksessa on kaksi asuinkerrosta, kellari, ullakko ja lyhtykerros. Majakkarakennuken lisäksi luodolta löytyy makasiini, jonka päälle on rakennettu verstas ja sauna, sekä venevaja, jonka päältä löytyy konehuone ja terassi.<ref name="Andersson" />

Majakkahenkilökuntaan kuului majakkamestari ja neljä majakanvartijaa, joista yksi kerrallaan oli maissa lomalla. Majakka automatisoitiin vuonna [[1976]] ja seuraavana vuonna miehitys lopetettiin. Vuodesta 2007 lähtien [[Suomen Majakkaseura]] on tehnyt kunnostustöitä majakan pelastamiseksi, sillä se oli ehtinyt yli 30 vuoden tyhjillä olon aikana rapistumaan huonoon kuntoon.<ref name="Andersson" />


== Radioamatöörit ==
== Radioamatöörit ==

Versio 9. elokuuta 2018 kello 01.20

Märket
Märket lounaasta päin kuvattuna vuonna 2013.
Märket lounaasta päin kuvattuna vuonna 2013.
Maantiede
Sijainti 60°18.057′N, 019°07.935′E
Merialue Ahvenanmeri
Pinta-ala 0,0329 km²
Korkein kohta 3
Valtio
Valtio
Kunta Ruotsi: Norrtälje, Östhammar
Suomi: Hammarland
Väestö
Väkiluku 0
Luoto idän suunnasta kuvattuna.

Märket on majakastaan tunnettu pieni kallioluoto Eteläkurkun itäpuolella, Ahvenanmerellä. Luodolla on pinta-alaa noin 3,3 hehtaaria, ja Suomen ja Ruotsin raja jakaa sen kahtia rusetin muotoisella rajalinjalla. Märketillä sijaitsee Suomen läntisin kiinteällä maalla sijaitseva piste.

Suomen puoli luodosta kuuluu Hammarlandin kuntaan Ahvenanmaan maakunnassa. Ruotsin puoli on taas jaettu kahden kunnan ja samalla kahden läänin välillä: toinen osa Ruotsin puolesta kuuluu Norrtäljen kuntaan Tukholman läänissä ja toinen Östhammarin kuntaan Uppsalan läänissä.[1]

Nykyään Suomen Majakkaseura kunnostaa majakkaa. Työtä tekevät vapaaehtoiset majakanvartijat, jotka tarjoavat myös luodolle saapuville matkailijoille opastusta ja mahdollisuuden ostaa tuotteita, joiden tuotto käytetään majakan kunnostamiseen.[2]

Märketillä on Ilmatieteen laitoksen sääasema.[3] Se on myös Suomen leudoimpia paikkoja; vuonna 2014 terminen kevät alkoi jo 1. helmikuuta.[4]

Valtakunnanraja

Vuoden 1810 rajanveto

Suomen sodan jälkeisessä Haminan rauhassa vuonna 1809 sovittiin, että Venäjälle kuuluu Suomen rannikkoa ja Ahvenanmaan mannerta lähimpänä olevat saaret, kun taas Ruotsille ne, jotka ovat lähimpänä heidän rannikkoaan. Vuonna 1810 solmitun rajanmäärityssopimuksen perusteella rajanveto määriteltiin tarkemmin vuoden 1811 aikana, jolloin ruotsalais-venäläinen rajakomitea sopi valtakunnanrajan kulkevan Märketin luodon koordinaatein määritellyn keskipisteen kautta, mutta tätä pistettä ei kuitenkaan merkitty maastoon.[1]

Tämä rajanveto vahvistettiin myöhemmin Ahvenanmaan sopimuksessa vuonna 1921,[5] sopimuksessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä Ahvenanmaan saarista vuonna 1940[6] ja mannermaajalustasopimuksessa vuonna 1972.[7]

Vuoden 1985 rajanveto

Suomen ja Ruotsin välinen raja jakaa luodon kahtia.

Majakka rakennettiin vuonna 1885 Ruotsin puolelle, luodon korkeimmalle kohdalle, luultavasti siinä uskossa, että koko luoto oli Suomen aluetta. Asiaan puututtiin kuitenkin vasta vuonna 1979, kun Suomi ehdotti rajanvetoa muutettavaksi siten, että majakkarakennukset sijaitsisivat Suomen puolella.[1] Vuosina 1981–1982 suoritetussa rajankäynnissä luoto jaettiin murtoviivalla kahteen samansuuruiseen osaan, majakkarakennusten jäädessä Suomen puolelle ja rajamurtoviivan kulkiessa vuoden 1810 rajanvedossa luodon keskipisteeksi määritetyn rajapisteen kautta.[8]

Eduskunta hyväksyi rajankäynnin kesäkuussa 1984,[9] ja uusi valtakunnanraja Märketillä tuli voimaan noottien vaihdon jälkeen 14. kesäkuuta 1985.[10] Koska Ahvenanmaan sopimuksessa ja muissa kansainvälisissä sopimuksissa valtakunnanraja ja Ahvenanmaan demilitarisaatioraja oli määritelty kulkemaan sopimusten taitepisteiden välillä suorana viivana eikä murtoviivana, lähetti ulkoasiainministeriö sopimusten osapuolille nootin, jossa todettiin, että valtakunnanrajaa on täsmennytty Suomen ja Ruotsin yhteisymmärryksessä.[8]

Valtakunnanraja kulkee Märketillä 11 rajapisteen kautta, joista kahdeksan on merkitty poratuilla rei'illä kalliossa ja loput kolme taas messinkinupeilla. Näissä kolmessa messinkinupeilla merkityissä rajapisteessä valtakunnanraja tosin kulkee suoraan pisteen yli, eikä tee taitosta, niin kuin muissa kahdeksassa, kallionrei'illä merkityssä rajapisteessä. Tosiasiassa valtakunnanraja tekee siis luodolla kahdeksan mutkaa.[10] Vuoden 1985 rajanvedossa valtakunnanraja piteni Märketillä hieman yli 100 metristä noin 480 metriin.[1]

Kallioreiät ja messinkinupit ovat valikoituneet rajanmerkintätavaksi Märketille siksi, että rajatolpat eivät kestäisi luodolle iskeytyviä aaltoja ja talvella nousevia jäitä. Suomen Majakkaseura on maalannut rajapisteet näkyviin kallioon, ja nämä merkinnät ovat silmin nähtävissä majakkatornista.[1] Rajankulku luodolla tarkistettiin viimeksi vuonna 2006, ja se säilyi muuttumattomana.[10]

Majakka

Märketin majakan rakennepiirros vuodelta 1884.
Pääartikkeli: Märketin majakka

Arkkitehti Georg Schreckin suunnittelema ja rakennuttama majakka valmistui Märketille vuonna 1885. Majakkaa tarvittiin, koska Ahvenanmeren Eteläkurkkua kulkeneet laivat joutuivat usein haaksirikkoon Märketin tai Ruotsin rannikon matalikoilla.[1]

Majakkarakennuksessa on kaksi asuinkerrosta, kellari, ullakko ja lyhtykerros. Majakkarakennuken lisäksi luodolta löytyy makasiini, jonka päälle on rakennettu verstas ja sauna, sekä venevaja, jonka päältä löytyy konehuone ja terassi.[1]

Majakkahenkilökuntaan kuului majakkamestari ja neljä majakanvartijaa, joista yksi kerrallaan oli maissa lomalla. Majakka automatisoitiin vuonna 1976 ja seuraavana vuonna miehitys lopetettiin. Vuodesta 2007 lähtien Suomen Majakkaseura on tehnyt kunnostustöitä majakan pelastamiseksi, sillä se oli ehtinyt yli 30 vuoden tyhjillä olon aikana rapistumaan huonoon kuntoon.[1]

Radioamatöörit

Radioamatöörien kiinnostus Märketiä kohtaan alkoi vuonna 1969,[11] kun ahvenanmaalainen radioamatöörikerho sai lisättyä luodon Yhdysvaltain radioamatööriliiton DXCC-maaluetteloon nimellä ”Market Reef”. Märket sai maatunnuksekseen ”OJ0”, joka on jokaisen luodolta yhteyksiä pitävän radioamatöörin kutsumerkin alussa. Koska Märketillä käy vain harvoin radioamatöörejä, on haluttua sekä pitää yhteyksiä sinne että tulla vierailemaan siellä pitääkseen yhteyksiä.[1]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i Andersson, Jan: Märket: Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomentanut Lippu, Hilkka. Helsinki: Suomen Majakkaseura, 2015. ISBN 978-952-93-6151-9.
  2. ↑ Märket Suomen Majakkaseura ry. Viitattu 9.8.2018.
  3. ↑ Rannikko- ja järviasemien säähavainnot Ilmatieteen laitos. Viitattu 9.8.2018.
  4. ↑ http://www.tutiempo.net/clima/MARKET_AUT/2014/29930.htm
  5. ↑ Ahvenanmaansaarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskeva sopimus (SopS 1/1922) Fixlex. Viitattu 8.8.2018.
  6. ↑ Sopimus Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä Ahvenanmaan saarista (SopS 24/1940) Finlex. Viitattu 8.8.2018.
  7. ↑ Sopimus Suomen ja Ruotsin välillä mannermaajalustan rajan määräämisestä Perämerellä, Selkämerellä, Ahvenanmerellä ja Itämeren pohjoisimmassa osassa (SopS 7/1973) Finlex. Viitattu 8.8.2018.
  8. ↑ a b Ahvenanmaan demilitarisoinnin rajoja koskeva selvitys, Rajatyöryhmän mietintö (julkaisu 2006:18) 5.10.2006. Oikeusministeriö. Viitattu 8.8.2018.
  9. ↑ Hallituksen esitys eduskunnalle Eräiden Suomen ja Ruotsin välisen valtakunnanrajan vuosina 1981 ja täsmennysten hyväksymisestä (HE 70/1984 vp) Eduskunta. Viitattu 8.8.2018.
  10. ↑ a b c Suomen - Ruotsin rajankäynti 2006 Maanmittauslaitos. 20.3.2007. Suomen ja Ruotsin rajankäyntivaltuuskunnat. Viitattu 8.8.2018.
  11. ↑ Holoch, Rich: The Visual History of the ARRL DXCC Program oh3ac.fi. 2016. Viitattu 8.8.2018.

Kirjallisuutta

  • Andersson, Jan: Märket: Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomentanut Lippu, Hilkka. Helsinki: Suomen Majakkaseura, 2015. ISBN 978-952-93-6151-9.

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Märket.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Märket&oldid=17488039”