Ero sivun ”Märket” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
jatkoa valtakunnanrajalle, kh, luodon korkeus |
kuvien uudelleenjärjestely |
||
| Rivi 2: | Rivi 2: | ||
| nimi = Märket |
| nimi = Märket |
||
| muut nimet = |
| muut nimet = |
||
| kuva = |
| kuva = Märket.jpg |
||
| kuvateksti = |
| kuvateksti = Märket lounaasta päin kuvattuna vuonna 2013. |
||
| karttakenttä = |
| karttakenttä = |
||
| sijainti = {{coord|60|18.057|N|019|07.935|E|region:FI-01_type:isle|näyttö=rivi,otsikko}} <!-- tarkista --> |
| sijainti = {{coord|60|18.057|N|019|07.935|E|region:FI-01_type:isle|näyttö=rivi,otsikko}} <!-- tarkista --> |
||
| Rivi 33: | Rivi 33: | ||
| alueen_nimi2 = |
| alueen_nimi2 = |
||
}} |
}} |
||
[[Tiedosto: |
[[Tiedosto:MarketO.jpg|pienoiskuva|Luoto idän suunnasta kuvattuna.]] |
||
| ⚫ | |||
'''Märket''' on [[Märketin majakka|majakastaan]] tunnettu pieni kallioluoto [[Eteläkurkku|Eteläkurkun]] itäpuolella, [[Ahvenanmeri|Ahvenanmerellä]]. Luodolla on pinta-alaa noin 3,3 hehtaaria, ja [[Suomen ja Ruotsin raja]] jakaa sen kahtia [[Rusetti|rusetin]] muotoisella rajalinjalla. Märketillä sijaitsee Suomen [[Suomen_maantiede#Ääripisteet|läntisin kiinteällä maalla sijaitseva piste]]. |
'''Märket''' on [[Märketin majakka|majakastaan]] tunnettu pieni kallioluoto [[Eteläkurkku|Eteläkurkun]] itäpuolella, [[Ahvenanmeri|Ahvenanmerellä]]. Luodolla on pinta-alaa noin 3,3 hehtaaria, ja [[Suomen ja Ruotsin raja]] jakaa sen kahtia [[Rusetti|rusetin]] muotoisella rajalinjalla. Märketillä sijaitsee Suomen [[Suomen_maantiede#Ääripisteet|läntisin kiinteällä maalla sijaitseva piste]]. |
||
| Rivi 51: | Rivi 50: | ||
=== Vuoden 1985 rajanveto === |
=== Vuoden 1985 rajanveto === |
||
[[Tiedosto:Market plain fi.svg|thumb|Suomen ja Ruotsin välinen raja jakaa luodon kahtia.]] |
|||
Majakka rakennettiin vuonna [[1885]] Ruotsin puolelle, luodon korkeimmalle kohdalle, luultavasti siinä uskossa, että koko luoto oli Suomen aluetta. Asiaan puututtiin kuitenkin vasta vuonna [[1979]], kun Suomi ehdotti rajanvetoa muutettavaksi siten, että majakkarakennukset sijaitsisivat Suomen puolella.<ref name="Andersson" /> Vuosina [[1981]]–[[1982]] suoritetussa rajankäynnissä luoto jaettiin murtoviivalla kahteen samansuuruiseen osaan, majakkarakennusten jäädessä Suomen puolelle ja rajamurtoviivan kulkiessa vuoden 1810 rajanvedossa luodon keskipisteeksi määritetyn rajapisteen kautta.<ref name="18:2006">{{Verkkoviite | Osoite = http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75992 | Nimeke = Ahvenanmaan demilitarisoinnin rajoja koskeva selvitys, Rajatyöryhmän mietintö | Selite = julkaisu 2006:18 | Ajankohta = 2006-10-05 | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 8.8.2018}}</ref> |
Majakka rakennettiin vuonna [[1885]] Ruotsin puolelle, luodon korkeimmalle kohdalle, luultavasti siinä uskossa, että koko luoto oli Suomen aluetta. Asiaan puututtiin kuitenkin vasta vuonna [[1979]], kun Suomi ehdotti rajanvetoa muutettavaksi siten, että majakkarakennukset sijaitsisivat Suomen puolella.<ref name="Andersson" /> Vuosina [[1981]]–[[1982]] suoritetussa rajankäynnissä luoto jaettiin murtoviivalla kahteen samansuuruiseen osaan, majakkarakennusten jäädessä Suomen puolelle ja rajamurtoviivan kulkiessa vuoden 1810 rajanvedossa luodon keskipisteeksi määritetyn rajapisteen kautta.<ref name="18:2006">{{Verkkoviite | Osoite = http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/75992 | Nimeke = Ahvenanmaan demilitarisoinnin rajoja koskeva selvitys, Rajatyöryhmän mietintö | Selite = julkaisu 2006:18 | Ajankohta = 2006-10-05 | Julkaisija = Oikeusministeriö | Viitattu = 8.8.2018}}</ref> |
||
| Rivi 60: | Rivi 60: | ||
== Majakka == |
== Majakka == |
||
| ⚫ | |||
{{Pääartikkeli|[[Märketin majakka]]}} |
{{Pääartikkeli|[[Märketin majakka]]}} |
||
Arkkitehti [[Georg Schreck]]in suunnittelema ja rakennuttama, kivestä muurattu [[majakka]] valmistui Märketille vuonna [[1885]]. Majakkaa tarvittiin, koska Märketin kareja pelänneet laivat ohittivat luodon liian lännestä ja haaksirikkoutuivat Ruotsin rannikon matalikoille. Majakka oli osittain Ruotsin alueella, kunnes rajaa vuonna 1981 tarkistettiin.<ref>''Facta 2001'', 11. osa, palsta 646. WSOY 1981.</ref> Märketin majakan miehitys lopetettiin vuonna 1976 ja euraavana vuonna majakka automatisoitiin. <ref name="Laurell">{{Kirjaviite | Tekijä = Laurell, Seppo | Nimeke = Suomen majakat | Vuosi = 1999 | Sivu = 197 | Selite = | Julkaisija = Merenkulkulaitos | Isbn=952-5180-21-2 }}</ref> [[Suomen Majakkaseura]] vuokrasi majakan kesällä [[2007]] ja aloitti kunnostustyöt. Majakka on ollut vuodesta 2007 alkaen kesäisin avoinna myös turisteille. Tarjolla on ollut sekä opastusta että mahdollisuus ostaa Majakkaseuran tuotteita, joiden tuotto käytetään majakan kunnostamiseen. |
Arkkitehti [[Georg Schreck]]in suunnittelema ja rakennuttama, kivestä muurattu [[majakka]] valmistui Märketille vuonna [[1885]]. Majakkaa tarvittiin, koska Märketin kareja pelänneet laivat ohittivat luodon liian lännestä ja haaksirikkoutuivat Ruotsin rannikon matalikoille. Majakka oli osittain Ruotsin alueella, kunnes rajaa vuonna 1981 tarkistettiin.<ref>''Facta 2001'', 11. osa, palsta 646. WSOY 1981.</ref> Märketin majakan miehitys lopetettiin vuonna 1976 ja euraavana vuonna majakka automatisoitiin. <ref name="Laurell">{{Kirjaviite | Tekijä = Laurell, Seppo | Nimeke = Suomen majakat | Vuosi = 1999 | Sivu = 197 | Selite = | Julkaisija = Merenkulkulaitos | Isbn=952-5180-21-2 }}</ref> [[Suomen Majakkaseura]] vuokrasi majakan kesällä [[2007]] ja aloitti kunnostustyöt. Majakka on ollut vuodesta 2007 alkaen kesäisin avoinna myös turisteille. Tarjolla on ollut sekä opastusta että mahdollisuus ostaa Majakkaseuran tuotteita, joiden tuotto käytetään majakan kunnostamiseen. |
||
Versio 8. elokuuta 2018 kello 23.51
| Märket | |
|---|---|
 Märket lounaasta päin kuvattuna vuonna 2013. |
|
| Maantiede | |
| Sijainti | |
| Merialue | Ahvenanmeri |
| Pinta-ala | 0,0329 km² |
| Korkein kohta | 3 |
| Valtio | |
| Valtio | |
| Kunta |
Ruotsi: Norrtälje, Östhammar Suomi: Hammarland |
| Väestö | |
| Väkiluku | 0 |
Märket on majakastaan tunnettu pieni kallioluoto Eteläkurkun itäpuolella, Ahvenanmerellä. Luodolla on pinta-alaa noin 3,3 hehtaaria, ja Suomen ja Ruotsin raja jakaa sen kahtia rusetin muotoisella rajalinjalla. Märketillä sijaitsee Suomen läntisin kiinteällä maalla sijaitseva piste.
Suomen puoli luodosta kuuluu Hammarlandin kuntaan Ahvenanmaan maakunnassa. Ruotsin puoli on taas jaettu kahden kunnan ja samalla kahden läänin välillä: toinen osa Ruotsin puolesta kuuluu Norrtäljen kuntaan Tukholman läänissä ja toinen Östhammarin kuntaan Uppsalan läänissä.[1]
Märketin lähialueella on ollut jopa tuhannen hylkeen yhdyskuntia,[2] ja sinne on järjestetty hyljesafareja.[3]
Märketillä on vuodesta 1977 alkaen toiminut Ilmatieteen laitoksen sääasema. Se on myös Suomen leudoimpia paikkoja; vuonna 2014 terminen kevät alkoi jo 1. helmikuuta.[4]
Valtakunnanraja
Vuoden 1810 rajanveto
Suomen sodan jälkeisessä Haminan rauhassa vuonna 1809 sovittiin, että Venäjälle kuuluu Suomen rannikkoa ja Ahvenanmaan mannerta lähimpänä olevat saaret, kun taas Ruotsille ne, jotka ovat lähimpänä heidän rannikkoaan. Vuonna 1810 solmitun rajanmäärityssopimuksen perusteella rajanveto määriteltiin tarkemmin vuoden 1811 aikana, jolloin ruotsalais-venäläinen rajakomitea sopi valtakunnanrajan kulkevan Märketin luodon koordinaatein määritellyn keskipisteen kautta, mutta tätä pistettä ei kuitenkaan merkitty maastoon.[1]
Tämä rajanveto vahvistettiin myöhemmin Ahvenanmaan sopimuksessa vuonna 1921,[5] sopimuksessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä Ahvenanmaan saarista vuonna 1940[6] ja mannermaajalustasopimuksessa vuonna 1972.[7]
Vuoden 1985 rajanveto
Majakka rakennettiin vuonna 1885 Ruotsin puolelle, luodon korkeimmalle kohdalle, luultavasti siinä uskossa, että koko luoto oli Suomen aluetta. Asiaan puututtiin kuitenkin vasta vuonna 1979, kun Suomi ehdotti rajanvetoa muutettavaksi siten, että majakkarakennukset sijaitsisivat Suomen puolella.[1] Vuosina 1981–1982 suoritetussa rajankäynnissä luoto jaettiin murtoviivalla kahteen samansuuruiseen osaan, majakkarakennusten jäädessä Suomen puolelle ja rajamurtoviivan kulkiessa vuoden 1810 rajanvedossa luodon keskipisteeksi määritetyn rajapisteen kautta.[8]
Eduskunta hyväksyi rajankäynnin kesäkuussa 1984,[9] ja uusi valtakunnanraja Märketillä tuli voimaan noottien vaihdon jälkeen 14. kesäkuuta 1985.[10] Koska Ahvenanmaan sopimuksessa ja muissa kansainvälisissä sopimuksissa valtakunnanraja ja Ahvenanmaan demilitarisaatioraja oli määritelty kulkemaan suorana viivana eikä murtoviivana sopimusten taitepisteiden välillä, lähetti ulkoasiainministeriö sopimusten osapuolille nootin, jossa todettiin, että valtakunnanrajaa on täsmennytty Suomen ja Ruotsin yhteisymmärryksessä.[8]
Valtakunnanraja kulkee Märketillä 11 rajapisteen kautta, joista kahdeksan on merkitty poratuilla rei'illä kalliossa ja loput kolme taas messinkinupeilla. Näissä kolmessa messinkinupeilla merkityissä rajapisteessä valtakunnanraja tosin kulkee suoraan pisteen yli, eikä tee taitosta, niin kuin muissa kahdeksassa, kallionrei'illä merkityssä rajapisteessä. Tosiasiassa valtakunnanraja tekee siis luodolla kahdeksan mutkaa.[10] Vuoden 1985 rajanvedossa valtakunnanraja piteni Märketillä hieman yli 100 metristä noin 480 metriin.[1]
Kallioreiät ja messinkinupit ovat valikoituneet rajanmerkintätavaksi Märketille siksi, että rajatolpat eivät kestäisi luodolle iskeytyviä aaltoja ja talvella nousevia jäitä. Suomen Majakkaseura on maalannut rajapisteet näkyviin kallioon, ja nämä merkinnät ovat silmin nähtävissä majakkatornista.[1] Rajankulku luodolla tarkistettiin viimeksi vuonna 2006, ja se säilyi muuttumattomana.[10]
Majakka
- Pääartikkeli: Märketin majakka
Arkkitehti Georg Schreckin suunnittelema ja rakennuttama, kivestä muurattu majakka valmistui Märketille vuonna 1885. Majakkaa tarvittiin, koska Märketin kareja pelänneet laivat ohittivat luodon liian lännestä ja haaksirikkoutuivat Ruotsin rannikon matalikoille. Majakka oli osittain Ruotsin alueella, kunnes rajaa vuonna 1981 tarkistettiin.[11] Märketin majakan miehitys lopetettiin vuonna 1976 ja euraavana vuonna majakka automatisoitiin. [12] Suomen Majakkaseura vuokrasi majakan kesällä 2007 ja aloitti kunnostustyöt. Majakka on ollut vuodesta 2007 alkaen kesäisin avoinna myös turisteille. Tarjolla on ollut sekä opastusta että mahdollisuus ostaa Majakkaseuran tuotteita, joiden tuotto käytetään majakan kunnostamiseen.
Radioamatöörit
Radioamatöörien kiinnostus Märketiä kohtaan alkoi vuonna 1969,[13] kun ahvenanmaalainen radioamatöörikerho sai lisättyä luodon Yhdysvaltain radioamatööriliiton DXCC-maaluetteloon nimellä ”Market Reef”. Märket sai maatunnuksekseen ”OJ0”, joka on jokaisen luodolta yhteyksiä pitävän radioamatöörin kutsumerkin alussa. Koska Märketillä käy vain harvoin radioamatöörejä, on haluttua sekä pitää yhteyksiä sinne että tulla vierailemaan siellä pitääkseen yhteyksiä.[1]
Lähteet
- ↑ a b c d e f Andersson, Jan: Märket: Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomentanut Lippu, Hilkka. Helsinki: Suomen Majakkaseura, 2015. ISBN 978-952-93-6151-9.
- ↑ Märketin alueella vähemmän hylkeitä kuin koskaan aiemmin 11.8.2011. Turun Sanomat.fi. Viitattu 13.8.2011.
- ↑ Hyljesafari Viitattu 14.8.2011
- ↑ http://www.tutiempo.net/clima/MARKET_AUT/2014/29930.htm
- ↑ Ahvenanmaansaarten linnoittamattomuutta ja puolueettomuutta koskeva sopimus (SopS 1/1922) Fixlex. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ Sopimus Suomen ja Sosialististen Neuvostotasavaltain Liiton välillä Ahvenanmaan saarista (SopS 24/1940) Finlex. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ Sopimus Suomen ja Ruotsin välillä mannermaajalustan rajan määräämisestä Perämerellä, Selkämerellä, Ahvenanmerellä ja Itämeren pohjoisimmassa osassa (SopS 7/1973) Finlex. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ a b Ahvenanmaan demilitarisoinnin rajoja koskeva selvitys, Rajatyöryhmän mietintö (julkaisu 2006:18) 5.10.2006. Oikeusministeriö. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ Hallituksen esitys eduskunnalle Eräiden Suomen ja Ruotsin välisen valtakunnanrajan vuosina 1981 ja täsmennysten hyväksymisestä (HE 70/1984 vp) Eduskunta. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ a b c Suomen - Ruotsin rajankäynti 2006 Maanmittauslaitos. 20.3.2007. Suomen ja Ruotsin rajankäyntivaltuuskunnat. Viitattu 8.8.2018.
- ↑ Facta 2001, 11. osa, palsta 646. WSOY 1981.
- ↑ Laurell, Seppo: Suomen majakat, s. 197. Merenkulkulaitos, 1999. ISBN 952-5180-21-2.
- ↑ Holoch, Rich: The Visual History of the ARRL DXCC Program oh3ac.fi. 2016. Viitattu 8.8.2018.
Kirjallisuutta
- Andersson, Jan: Märket: Majakkasaari kahden maan rajalla. Suomentanut Lippu, Hilkka. Helsinki: Suomen Majakkaseura, 2015. ISBN 978-952-93-6151-9.
