Ero sivun ”Jimmy Page” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
neutraalimpi esittely artikkelin alkuun |
lisää urasta, järjestelyä ym. |
||
| Rivi 15: | Rivi 15: | ||
'''James Patrick ”Jimmy” Page''' (s. [[9. tammikuuta]] [[1944]] [[Heston]], [[Middlesex]], [[Englanti]]) on englantilainen [[kitaristi]], lauluntekijä ja [[Tuottaja (musiikki)|tuottaja]]. Hänet tunnetaan etenkin yhtyeistä [[The Yardbirds]] ja [[Led Zeppelin]]. |
'''James Patrick ”Jimmy” Page''' (s. [[9. tammikuuta]] [[1944]] [[Heston]], [[Middlesex]], [[Englanti]]) on englantilainen [[kitaristi]], lauluntekijä ja [[Tuottaja (musiikki)|tuottaja]]. Hänet tunnetaan etenkin yhtyeistä [[The Yardbirds]] ja [[Led Zeppelin]]. |
||
Jimmy Pagea on kutsuttu yhdeksi kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmista, tärkeimmistä ja monipuolisimmista rock-kitaristeista. Hänen riffinsä Led Zeppelinin albumeilla ovat [[heavy metal]]in edeltäjiä.<ref name=prato>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.allmusic.com/artist/jimmy-page-mn0000089021/biography | Nimeke = Artist Biography | Tekijä = Greg Prato | Ajankohta = | Julkaisija = AllMusic | Viitattu = 7.8.2018 }}</ref> |
|||
Pageä on usein kutsuttu [[rock]]musiikin historian yhdeksi merkittävimmistä kitaristeista. |
|||
== |
== Elämä ja ura == |
||
=== Varhainen elämä === |
|||
| ⚫ | Jimmy Pagen kiinnostus musiikkiin heräsi kun hän oli 15-vuotias. Hänen "paras ystävänsä" oli vanha espanjalainen [[akustinen kitara]], jonka joku oli tuonut tuliaisiksi. Joka ilta hän sääti radionsa [[rock and roll]]ia soittavalle kanavalle. Ensimmäinen keikkoja tekevä kokoonpano, johon Page liittyi, oli Neil Christian & The Crusaders, joka saavutti hyvän lavayhtyeen maineen. Pagen terveys ei kestänyt hyvin kiertueolosuhteita, ja toistuvan sairastelun vuoksi hän kirjoittautui taidekouluun.<ref name="guitar-legends">Jimmy Pagen ja Jeff Beckin yhteishaastattelu Guitar World – lisälehti Guitar Legends 2005 s. 11 (englanniksi)</ref> |
||
=== Studiomuusikon ura === |
|||
| ⚫ | Jimmy Pagen kiinnostus musiikkiin heräsi kun hän oli 15-vuotias. Hänen "paras ystävänsä" oli vanha espanjalainen [[akustinen kitara]], jonka joku oli tuonut tuliaisiksi. Joka ilta hän sääti radionsa [[rock and roll]]ia soittavalle kanavalle. Ensimmäinen keikkoja tekevä kokoonpano, johon Page liittyi, oli Neil Christian & The Crusaders, joka saavutti hyvän lavayhtyeen maineen. Pagen terveys ei kestänyt hyvin kiertueolosuhteita, ja toistuvan sairastelun vuoksi hän kirjoittautui taidekouluun |
||
Taidekouluopintojensa aikana Page alkoi käydä bluesmuusikko Cyril Daviesin järjestämällä bluesklubilla Lontoon Marqueella ja osallistui siellä [[Improvisointi|jameihin]]. Sitä kautta hän alkoi saada kutsuja [[Studiomuusikko|studiotöihin]].<ref name="guitar-legends" /> Ensimmäinen Britannian ykköshitti jolla hän soittaa oli entisten [[The Shadows]] -muusikoiden Tony Meehanin ja Jet Harrisin "Diamonds" vuonna 1963.<ref name="Yorke">Richie Yorke - Led Zeppelin The Definitive Biography s.32,35 - ISBN 0 86369 648 1</ref> Pagesta tuli 1960-luvun puolivälissä yksi Britannian halutuimpia studiokitaristeja. Hän soitti monen 1960-luvun tunnetuimman brittiartistin levyillä, mukaan lukien [[The Who]], [[Them]], [[Donovan]], [[The Kinks]], [[Joe Cocker]], [[Tom Jones]] ja [[The Rolling Stones]].<ref name=prato /><ref>Jake Nyman Onnenpäivät 2 Tammi 1995 ISBN 951-31-0573-3 s.236</ref><ref>Jake Nyman s. 167</ref> Toisinaan hänet kutsuttiin paikalle etenkin uusien yhtyeiden äänityksiin, mikäli tuottaja halusi varmistaa onnistumisen varatulla studioajalla. Joskus yhtyeiden jäsenet olivat tästä katkeria, vaikka studiomuusikoiden työn luonteeseen kuului nimettömyys.<ref name ="Yorke"/> |
|||
| ⚫ | |||
Ensimmäisiä sessioita joihin Page osallistui olivat Brian Howard & The Silhouettes -[[single]]t ''The Worrying Kind'' ja ''Bald Headed Woman''. Ensimmäinen [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] ykköshitti jolla hän soittaa oli entisten [[The Shadows]] -muusikoiden Tony Meehanin ja Jet Harrisin "Diamonds" vuonna 1963.<ref name="Yorke">Richie Yorke - Led Zeppelin The Definitive Biography s.32,35 - ISBN 0 86369 648 1</ref> Singlen tuottajana toiminut Meehan huomasi ettei Page osannut lukea nuotteja mutta totesi tämän pärjäävän hyvin. |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
===The Yardbirdsissä=== |
|||
Pagesta tuli 1960-luvun puolivälissä yksi Britannian halutuimpia studiokitaristeja. Hän osallistui esimerkiksi [[Tom Jones]]in ja [[Donovan]]in levytyksiin<ref>Jake Nyman Onnenpäivät 2 Tammi 1995 ISBN 951-31-0573-3 s.236</ref> ja [[Joe Cocker]]in versioon [[The Beatles]]in laulusta "With The Little Help From My Friends"<ref>Jake Nyman s. 167</ref> Toisinaan hänet kutsuttiin paikalle etenkin uusien yhtyeiden äänityksiin, mikäli tuottaja halusi varmistaa onnistumisen varatulla studioajalla. Joskus yhtyeiden jäsenet olivat tästä katkeria, vaikka studiomuusikoiden työn luonteeseen kuului nimettömyys.<ref name ="Yorke"/> |
|||
Page kyllästyi lopulta studiomuusikon uraan ja liittyi [[The Yardbirds]]iin vuonna 1966. Hän soitti yhtyeessä aluksi bassoa mutta vaihtoi pian kitaraan [[Jeff Beck]]in pariksi. Pagen myötä [[blues rock]]ia soittanut Yardbirds otti musiikkiinsa [[Psykedeelinen rock|psykedeelisiä]] ja hard rock -vaikutteita.<ref name=prato /> |
|||
===Led Zeppelinissä=== |
|||
| ⚫ | |||
The Yardbirds hajosi vuonna 1968, ja Page perusti sen raunioille uuden yhtyeen, jonka nimi oli aluksi The New Yardbirds. Yhtye vaihtoi pian nimekseen [[Led Zeppelin]] ja alkoi Pagen johdolla soittaa silloin uudentyyppistä [[hard rock]]ia ja [[heavy metal]]ia. Led Zeppelinistä tuli nopeasti yksi rockin menestyneimmistä yhtyeistä, ja etenkin sen kuusi ensimmäistä albumia vuosien 1969 ja 1975 välillä ovat rockin historian tunnetuimpia.<ref name=prato /> |
|||
===Led Zeppelinin jälkeen=== |
|||
Pagen ensimmäinen kaupallisesti menestynyt yhtye oli [[The Yardbirds]]. The Yardbirds oli Britanniassa aikansa suosituimpia yhtyeitä, ja siinä olivat ennen Pagea soittaneet myös kuuluisat kitaristit Jeff Beck ja Eric Clapton. The Yardbirdsin hajottua Page perusti uuden yhtyeen, jonka nimeksi tuli ensin The New Yardbirds.<ref>Sappinen s. 68.</ref> Myöhemmin nimi vaihtui [[Led Zeppelin]]iksi. |
|||
Kun Led Zeppelin hajosi vuonna 1980, Page piti kahden vuoden ajan taukoa musiikista. Vuonna 1982 hän sävelsi musiikin elokuvaan ''Death Wish III'' ja koosti Zeppelinin julkaisemattomista kappaleista albumin ''[[Coda (albumi)|Coda]]''. Sen jälkeen hän perusti lyhytikäisen yhtyeen [[The Firm (rockyhtye)|The Firm]], joka julkaisi kaksi albumia ennen hajoamistaan. Soolouransa aikana Page on esiintynyt neljä kertaa Led Zeppelinin kanssa sekä julkaissut kaksi sooloalbumia Zeppelinin laulaja [[Robert Plant]]in kanssa. Albumilla ''Coverdale/Plant'' (1993) Plant esiintyy yhdessä [[David Coverdale]]n kanssa. Vuosituhannen vaihteessa Page liittyi [[The Black Crowes]]iin yhdelle kiertueelle ja livealbumille.<ref name=prato /> |
|||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Page tunnetaan erilaisista [[riffi|riffeistään]] ja ''lickeistään'', joita hän on kehittänyt muun muassa Led Zeppelinin kappaleisiin "[[Rock and roll]]" ja "[[Whole Lotta Love]]". Erityisen tunnettu on myös Pagen soolo kappaleessa "Stairway To Heaven". Se on valittu pari kertaa populaarimusiikin parhaaksi kitarasooloksi. |
||
==Yksityiselämä== |
|||
| ⚫ | Vuoden 2008 [[Kesäolympialaiset 2008|Pekingin olympialaisten]] päätösseremoniassa Page esitti yhdessä R&B-laulaja [[Leona Lewis]]in kanssa entisen yhtyeensä [[Led Zeppelin]]in klassikkokappaleen "Whole Lotta |
||
| ⚫ | |||
Page oli etenkin 1970-luvulla voimakkaasti kiinnostunut [[okkultismi]]sta ja [[Aleister Crowley]]n magiasta. Page oli [[heroiini]]riippuvainen 1970-luvun puolivälistä 1980-luvun alkuun.<ref name=prato /> |
|||
| ⚫ | |||
==Musiikki== |
|||
| ⚫ | Page tunnetaan erilaisista [[riffi|riffeistään]] ja ''lickeistään'', joita hän on kehittänyt muun muassa Led Zeppelinin kappaleisiin "[[Rock and roll]]" ja "[[Whole Lotta Love]]". Erityisen tunnettu on myös Pagen soolo kappaleessa "Stairway To Heaven". Se on valittu pari kertaa populaarimusiikin parhaaksi kitarasooloksi. |
||
== Soittimet == |
== Soittimet == |
||
| ⚫ | |||
Uransa alussa Jimmy Page käytti [[Gretsch]]in Country Gentleman (Chet Atkins) -mallia. Yardbirdsin aikana ja Led Zeppelinin alkuaikoina hän käytti Fender [[Telecaster]]ia jota hän edelleen käytti studiossa pääkitaran vakiintuessa konserteissa [[Gibson Les Paul]] -malliin. Näitä hän kutsui kaikkien aikojen parhaiksi kitaroiksi. Les Paulia Page käytti konserteissa sen vahvan äänen takia. |
Uransa alussa Jimmy Page käytti [[Gretsch]]in Country Gentleman (Chet Atkins) -mallia. Yardbirdsin aikana ja Led Zeppelinin alkuaikoina hän käytti Fender [[Telecaster]]ia jota hän edelleen käytti studiossa pääkitaran vakiintuessa konserteissa [[Gibson Les Paul]] -malliin. Näitä hän kutsui kaikkien aikojen parhaiksi kitaroiksi. Les Paulia Page käytti konserteissa sen vahvan äänen takia. |
||
Monissa kappaleissa Page käytti myös kaksikaulaista Gibson EDS 1275 -kitaraa. Tässä soittimessa on sekä 6- että [[12-kielinen kitara|12-kieliset]] kaulat. Page tilasi kitaran voidakseen helpommin lavalla esittää studiossa erillisillä instrumenteilla tehtyjä osuuksia. |
Monissa kappaleissa Page käytti myös kaksikaulaista Gibson EDS 1275 -kitaraa. Tässä soittimessa on sekä 6- että [[12-kielinen kitara|12-kieliset]] kaulat. Page tilasi kitaran voidakseen helpommin lavalla esittää studiossa erillisillä instrumenteilla tehtyjä osuuksia. |
||
| ⚫ | |||
Muun muassa kappaleissa "Tangerine", "[[Stairway To Heaven]]" ja "[[The Rain Song]]" on käytetty 12-kielistä kitaraa. Hän on käyttänyt myös ''[[Steel-kitara|pedal steel]]'' -kitaraa, joka on vahvasti esillä [[Led Zeppelin III]] -albumilla. |
Muun muassa kappaleissa "Tangerine", "[[Stairway To Heaven]]" ja "[[The Rain Song]]" on käytetty 12-kielistä kitaraa. Hän on käyttänyt myös ''[[Steel-kitara|pedal steel]]'' -kitaraa, joka on vahvasti esillä [[Led Zeppelin III]] -albumilla. |
||
| Rivi 76: | Rivi 86: | ||
*''Strange Land'' (1986) |
*''Strange Land'' (1986) |
||
=== |
===Coverdale/Page=== |
||
*''Coverdale/Page'' (1993) |
*''[[Coverdale/Page]]'' (1993) |
||
===Yhdessä Robert Plantin kanssa=== |
===Yhdessä Robert Plantin kanssa=== |
||
Versio 7. elokuuta 2018 kello 19.58
| Jimmy Page | |
|---|---|
 Jimmy Page vuonna 2008. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 9. tammikuuta 1944 |
| Muusikko | |
| Taiteilijanimi | ZoSo |
| Aktiivisena | 1964– |
| Tyylilajit | hard rock, heavy metal, blues-rock, folk rock |
| Soittimet |
Gibson Les Paul Gibson EDS-1275 Fender Telecaster |
| Yhtyeet |
The Yardbirds Led Zeppelin The Honeydrippers The Firm Coverdale-Page Page and Plant The Black Crowes XYZ Neil Christian and the Crusaders |
| Levy-yhtiöt | Swan Song Records, Atlantic Records |
| Aiheesta muualla | |
| www.jimmypage.com | |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
James Patrick ”Jimmy” Page (s. 9. tammikuuta 1944 Heston, Middlesex, Englanti) on englantilainen kitaristi, lauluntekijä ja tuottaja. Hänet tunnetaan etenkin yhtyeistä The Yardbirds ja Led Zeppelin.
Jimmy Pagea on kutsuttu yhdeksi kaikkien aikojen vaikutusvaltaisimmista, tärkeimmistä ja monipuolisimmista rock-kitaristeista. Hänen riffinsä Led Zeppelinin albumeilla ovat heavy metalin edeltäjiä.[1]
Elämä ja ura
Varhainen elämä
Jimmy Pagen kiinnostus musiikkiin heräsi kun hän oli 15-vuotias. Hänen "paras ystävänsä" oli vanha espanjalainen akustinen kitara, jonka joku oli tuonut tuliaisiksi. Joka ilta hän sääti radionsa rock and rollia soittavalle kanavalle. Ensimmäinen keikkoja tekevä kokoonpano, johon Page liittyi, oli Neil Christian & The Crusaders, joka saavutti hyvän lavayhtyeen maineen. Pagen terveys ei kestänyt hyvin kiertueolosuhteita, ja toistuvan sairastelun vuoksi hän kirjoittautui taidekouluun.[2]
Studiomuusikon ura
Taidekouluopintojensa aikana Page alkoi käydä bluesmuusikko Cyril Daviesin järjestämällä bluesklubilla Lontoon Marqueella ja osallistui siellä jameihin. Sitä kautta hän alkoi saada kutsuja studiotöihin.[2] Ensimmäinen Britannian ykköshitti jolla hän soittaa oli entisten The Shadows -muusikoiden Tony Meehanin ja Jet Harrisin "Diamonds" vuonna 1963.[3] Pagesta tuli 1960-luvun puolivälissä yksi Britannian halutuimpia studiokitaristeja. Hän soitti monen 1960-luvun tunnetuimman brittiartistin levyillä, mukaan lukien The Who, Them, Donovan, The Kinks, Joe Cocker, Tom Jones ja The Rolling Stones.[1][4][5] Toisinaan hänet kutsuttiin paikalle etenkin uusien yhtyeiden äänityksiin, mikäli tuottaja halusi varmistaa onnistumisen varatulla studioajalla. Joskus yhtyeiden jäsenet olivat tästä katkeria, vaikka studiomuusikoiden työn luonteeseen kuului nimettömyys.[3]
Page ei aluksi osannut lukea nuotteja, mutta hän opetteli nuotinluku- ja kirjoitustaidon studiotyön muuttuessa vaativammaksi.[3][6]
Vuonna 1965 Page teki soolosinglen She Just Satisfies/Keep Moving, joka ei menestynyt kaupallisesti vaikka sai hyviä arvioita.[7]
The Yardbirdsissä
Page kyllästyi lopulta studiomuusikon uraan ja liittyi The Yardbirdsiin vuonna 1966. Hän soitti yhtyeessä aluksi bassoa mutta vaihtoi pian kitaraan Jeff Beckin pariksi. Pagen myötä blues rockia soittanut Yardbirds otti musiikkiinsa psykedeelisiä ja hard rock -vaikutteita.[1]
Led Zeppelinissä
The Yardbirds hajosi vuonna 1968, ja Page perusti sen raunioille uuden yhtyeen, jonka nimi oli aluksi The New Yardbirds. Yhtye vaihtoi pian nimekseen Led Zeppelin ja alkoi Pagen johdolla soittaa silloin uudentyyppistä hard rockia ja heavy metalia. Led Zeppelinistä tuli nopeasti yksi rockin menestyneimmistä yhtyeistä, ja etenkin sen kuusi ensimmäistä albumia vuosien 1969 ja 1975 välillä ovat rockin historian tunnetuimpia.[1]
Led Zeppelinin jälkeen
Kun Led Zeppelin hajosi vuonna 1980, Page piti kahden vuoden ajan taukoa musiikista. Vuonna 1982 hän sävelsi musiikin elokuvaan Death Wish III ja koosti Zeppelinin julkaisemattomista kappaleista albumin Coda. Sen jälkeen hän perusti lyhytikäisen yhtyeen The Firm, joka julkaisi kaksi albumia ennen hajoamistaan. Soolouransa aikana Page on esiintynyt neljä kertaa Led Zeppelinin kanssa sekä julkaissut kaksi sooloalbumia Zeppelinin laulaja Robert Plantin kanssa. Albumilla Coverdale/Plant (1993) Plant esiintyy yhdessä David Coverdalen kanssa. Vuosituhannen vaihteessa Page liittyi The Black Crowesiin yhdelle kiertueelle ja livealbumille.[1]
Vuoden 2008 Pekingin olympialaisten päätösseremoniassa Page esitti yhdessä R&B-laulaja Leona Lewisin kanssa entisen yhtyeensä Led Zeppelinin klassikkokappaleen "Whole Lotta Loven".
Yksityiselämä
Page on ollut useita kertoja naimisissa, ja hänellä on neljä lasta.[8]
Page oli etenkin 1970-luvulla voimakkaasti kiinnostunut okkultismista ja Aleister Crowleyn magiasta. Page oli heroiiniriippuvainen 1970-luvun puolivälistä 1980-luvun alkuun.[1]
Musiikki
Page tunnetaan erilaisista riffeistään ja lickeistään, joita hän on kehittänyt muun muassa Led Zeppelinin kappaleisiin "Rock and roll" ja "Whole Lotta Love". Erityisen tunnettu on myös Pagen soolo kappaleessa "Stairway To Heaven". Se on valittu pari kertaa populaarimusiikin parhaaksi kitarasooloksi.
Soittimet
Uransa alussa Jimmy Page käytti Gretschin Country Gentleman (Chet Atkins) -mallia. Yardbirdsin aikana ja Led Zeppelinin alkuaikoina hän käytti Fender Telecasteria jota hän edelleen käytti studiossa pääkitaran vakiintuessa konserteissa Gibson Les Paul -malliin. Näitä hän kutsui kaikkien aikojen parhaiksi kitaroiksi. Les Paulia Page käytti konserteissa sen vahvan äänen takia.
Monissa kappaleissa Page käytti myös kaksikaulaista Gibson EDS 1275 -kitaraa. Tässä soittimessa on sekä 6- että 12-kieliset kaulat. Page tilasi kitaran voidakseen helpommin lavalla esittää studiossa erillisillä instrumenteilla tehtyjä osuuksia.
Muun muassa kappaleissa "Tangerine", "Stairway To Heaven" ja "The Rain Song" on käytetty 12-kielistä kitaraa. Hän on käyttänyt myös pedal steel -kitaraa, joka on vahvasti esillä Led Zeppelin III -albumilla.
Page on käyttänyt erityisiä virityksiä. Tunnettuja esimerkkejä ovat "Black Mountain Side"(D-A-D-G-A-D) ja "Friends" (C-A-C-G-C-E) Led Zeppelinin ensimmäiseltä ja kolmannelta albumilta.
Page käytti lisäksi joissakin esityksissään harvinaista Theremin-antennisoitinta.
Diskografia
The Yardbirdsin kanssa (virallisena jäsenenä 1966–1968)
- Having A Rave Up (1965)
- Little Games (1967)
- Live Yardbirds! Featuring Jimmy Page (1971)
Led Zeppelin (1968–1980)
- I (1969)
- II (1969)
- III (1970)
- Nimeämätön albumi, josta usein käytetään nimeä IV (1971)
- Houses of the Holy (1973)
- Physical Graffiti (1975)
- The Song Remains the Same (konserttitallenne-elokuvaääniraita, 1976)
- Presence (1976)
- In Through the Out Door (1979)
- Coda (hajoamisen jälkeen julkaistu, 1982)
The Honeydrippers
- The Honeydrippers: Volume One (1984)
Box of Frogs
- Strange Land (1986)
Coverdale/Page
- Coverdale/Page (1993)
Yhdessä Robert Plantin kanssa
- No Quarter: Jimmy Page and Robert Plant Unledded (1995)
- Walking into Clarksdale (1998)
Elokuvamusiikki
Vuonna 1971 Page tapasi Aleister Crowleyyn liittyvän kiinnostuksensa tiimoilta elokuvaohjaaja Kenneth Angerin. Anger oli tekemässä elokuvaa nimeltä Lucifer Rising, josta hän kertoi Pagelle ja sai tämänkin innostumaan asiasta. Page oli aiemmin nähnyt elokuvakerhossa Kentissä pari Angerin elokuvaa. Anger pyysi Pagea säveltämään Lucifer Risingiin musiikin, ja Page suostui tekeillä olevaa elokuvaa näkemättä ("Se oli Angerin tapa tehdä elokuvaa, musiikki lisätään vasta sitten, kun elokuva on valmis.") Page sai vapaat kädet, ja lopputulos poikkeaa täysin Led Zeppelin -tuotannosta. Elokuvaan tehdyssä sävellyksessä soivat orientaaliset instrumentit ja ambientti syntetisaattorisurina, ja sen äänimaailma on muutenkin erikoinen. Sähkökitaraa on käytetty hyvin vähän. Pagella oli Led Zeppelin -konserttielokuvan jäljiltä elokuvaeditointilaitteistoa, ja hän tarjosi Angerin käyttöön oman studionsa. Heillä oli puhetta, että Anger pyrkisi tekemään lyhytelokuvastaan koko illan elokuvan[9].
Vuonna 1976 Angerin ja Pagen yhteistyö päättyi riitaisesti, ja miesten välit rikkoutuivat ennen kuin Pagen sävellys päätyi elokuvaan. Anger oli pettynyt, kun kaiken tämän ajan kuluttua Page oli saanut elokuvaa varten aikaan liian vähän musiikkia. Hän syytti Pagea sortumisesta huumeisiin eikä ymmärtänyt, että Pagen aikaa vei myös hänen yhtyeensä. Loukkaantunut Page taas sanoi, että oli tehnyt sen verran musiikkia kuin mitä toimeksianto koski ja oli täyttänyt omat velvoitteensa, tarjoten vieläpä kalliit laitteet Angerille elokuvan tekoon. Jimmy Pagen elokuvamusiikki jäi näin vuosiksi unohduksiin. Elokuvan musiikin sävelsi lopulta Bobby Beausoleil[9]. Vuonna 2012 Jimmy Page julkaisi säveltämänsä alkuperäisen elokuvaan tarkoitetun musiikin nimellä Lucifer Rising and Other Sound Tracks [10].
Page on tehnyt musiikin myös Charles Bronson -elokuvaan Väkivallan vihollinen 2 (Death Wish II). Soundtrackin Death Wish II julkaisi Swan Song Records helmikuussa 1982.
Muut
- Outrider (sooloalbumi, 1988)
- Live at the Greek (2000, yhdessä The Black Crowesin kanssa)
Lähteet
- ↑ a b c d e f Greg Prato: Artist Biography AllMusic. Viitattu 7.8.2018.
- ↑ a b Jimmy Pagen ja Jeff Beckin yhteishaastattelu Guitar World – lisälehti Guitar Legends 2005 s. 11 (englanniksi)
- ↑ a b c Richie Yorke - Led Zeppelin The Definitive Biography s.32,35 - ISBN 0 86369 648 1
- ↑ Jake Nyman Onnenpäivät 2 Tammi 1995 ISBN 951-31-0573-3 s.236
- ↑ Jake Nyman s. 167
- ↑ Jimmy Pagen ja Jeff Beckin yhteishaastattelu Guitar World – lisälehti Guitar Legends 2005 s. 12 (englanniksi)
- ↑ Soundi kirja Heavyrock toim. Jorma-Veikko Sappinen 1978 ISBN 951-99188-3-3 S.22
- ↑ Naakka, Irene: Led Zeppelin -kitaristilla 46 vuotta nuorempi tyttöystävä Iltalehti. 12.1.2015.
- ↑ a b Knowers Christopher, Symphony for the Devil, Guitar World 2006 (vol 27, No. 13), s.52–56, 88–106, (108)
- ↑ Jimmy Page Unearths Soundtrack Album – Guitarist releasing avant garde early Seventies instrumentals Rolling Stone. 16.3.2012. Viitattu 6.1.2016. (englanniksi)
Kirjallisuutta
- George Case: Jimmy Page - Magus, Musician, Man (2007)
- Tolinski, Brad: Jimmy Page. Yksinoikeudella. (Light and Shade. Conversations with Jimmy Page, 2012.) Suomentaneet Jere Saarainen ja Jaakko Teittinen. Helsinki: Minerva, 2013. ISBN 978-952-492-736-9.
Aiheesta muualla
- Jimmy Page. (englanniksi)
- Led Zeppelin. (englanniksi)
| ||||||||||||||||||||||||||