Ero sivun ”Metsäpalo” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
p Lisätty kahden ensimmäisen kuvan kuvatekstien perään pisteet. |
p uusi avain luokalle Luokka:Maastopalot: "*" HotCat-työkalulla |
||
| Rivi 63: | Rivi 63: | ||
[[Luokka:Metsätalous]] |
[[Luokka:Metsätalous]] |
||
[[Luokka:Palo- ja pelastustoimi]] |
[[Luokka:Palo- ja pelastustoimi]] |
||
[[Luokka:Maastopalot]] |
[[Luokka:Maastopalot|*]] |
||
[[Luokka:Metsätuhot]] |
[[Luokka:Metsätuhot]] |
||
Versio 25. heinäkuuta 2018 kello 12.19
Metsäpalo on hallitsematon tulipalo metsässä. Se saa usein alkunsa salamaniskusta, ihmisen huolimattomuudesta esimerkiksi kulotuksen yhteydessä tai tuhopoltosta. Aiemmin höyryveturien kipinät olivat yleinen syttymissyy, nykyisin paloja aiheuttavat myös sähkölinjojen päälle kaatuvat puut.
Metsäpalot ovat luonnollinen osa monen kasvillisuustyypin kehitystä; sukkessiossa metsäpalo on sukupolvien vaihtumiskohta. Palo ei tapa kaikkia metsän puita; se etenee usein joko latvoissa tai karikkeessa. Joidenkin harvinaisten lajien siemenet itävät vasta metsäpalon jälkeen. Näin kasvi varmistaa sen, että nuoret taimet pääsevät kasvamaan ilman isojen puiden varjostusta.[1]
Kaarna suojaa isoja puita, taimet kärsivät palosta pahiten. Liekkien lisäksi kuumuus kärventää palon lähelle joutuneita puita: kuusen ja männyn taimet vaurioituvat jo noin 50 asteen lämpötiloissa.[2]
Ranskalaisten metsäpalomallien mukaan palo etenee tuulen suuntaan nopeudella, joka on 3–8 % tuulen nopeudesta, ja leviää päärynän muotoisesti kulkusuuntaan nähden.
Metsäpalojen havaitseminen
Metsäpalojen rajoittamisen kannalta on tärkeää, että palot havaitaan ajoissa. Joillakin alueilla käyteään torneja, joissa päivystää ihminen tai kamera. Myös lentokoneista seurataan mahdollisia savuvanoja. Lämpötila-anomalioiden kaukokartoitus satelliittien avulla on tehnyt mahdolliseksi metsäpalojen havaitsemisen laajoilla, asumattomilla alueilla.
Metsäpalovaroitus
Suomessa Ilmatieteen laitos antaa metsäpalovaroituksen, kun metsän karikkeen arvioidaan olevan kovin kuivaa. Karikkeen kuivuutta arvioidaan mallilla, joka ottaa huomioon sademäärän ja haihtumisen, jota arvioidaan lämpötilan, tuulen ja auringonpaisteen avulla. Metsäpalovaroituksen aikana avotulen teko metsiin tai niiden läheisyyteen on kielletty. Heti lumen sulamisen jälkeen metsäpalot ovat epätodennäköisiä, mutta maasto voi olla niin kuivaa että annetaan ruohikkopalovaroitus.[3][4]
Ruotsissa varoituksesta vastaa Sveriges meteorologiska och hydrologiska institut.[5]
Suurimmat metsäpalot Suomessa
- 1925 Siikajoen metsäpalo[6]
- 1933 Kihniön metsäpalo noin 7 000 ha, josta metsää noin 5 000 ha
- 1959 Isojoen-Honkajoen metsäpalo noin 1 700 ha
- 1960 Tuntsan metsäpalo noin 120 000 ha (siitä Suomen puolella noin 20 000 ha)
- 1970 Kalajoen metsäpalo noin 1 600 ha
- 1970 Limingan metsäpalo noin 500 ha
- 1992 Lieksan metsäpalo noin 150 ha
- 1997 Laihian metsäpalo noin 150 ha
- 1997 Tammelan metsäpalo noin 250 ha
Suomessa alettiin tilastoida metsähallituksen metsien palot 1865. Vuoteen 1949 mennessä oli valtion metsiä palanut 9 995 kertaa, joissa oli tuhoutunut 617 055 hehtaaria eli 7 620 hehtaaria vuodessa.
1865-1870 paloaukean keskikoko oli 130 hehtaaria, kun taas 1900-luvun alussa Pohjois-Suomessa enää vain 40 hehtaaria ja Etelä-Suomessa 18 hehtaaria.
2003 havaittiin Suomessa 1 734 metsäpaloa, jossa keskimäärin paloi 0,4 hehtaaria suurimman palon ollessa 105 hehtaaria.
Erilaisia metsäpalotyyppejä ovat turvepalo eli onkaloissa kytevä palo, maapalo. Maapalosta voi kasvaa latvapalo.[7]
Maastopalot Välimeren maissa
Välimeren maissa on yleensä kuumia ja kuivia kesiä ja niissä esiintyy usein vaikeasti hallittavia maastopaloja.
Kreikassa oli kesällä 2007 poikkeuksellisesti kolme helleaaltoa, ja lämpötila oli korkeimmillaan 46 °C. Paloissa tuhoutui 150 000 hehtaaria metsää (Itä-Uudenmaan verran) ja kuoli yli 60 ihmistä.[8]
Heinäkuussa 2009 oli sarja maastopaloja Espanjassa, Ranskassa, Kreikassa, Italiassa, Turkissa ja Kroatiassa. Palojen arvioidaan aiheuttaneen satojen miljoonien eurojen vahingot, ja palojen uhreja oli ainakin kahdeksan.[9]
Metsäpalot tropiikissa
Trooppiset sademetsät ovat niin kosteita, että normaalioloissa metsäpalot ovat harvinaisia. Kuitenkin, kun El Niño saa sademäärät pienenemään ja metsän kuivumaan, metsäpalojen määrä lisääntyy dramaattisesti. Metsäpaloista pääsee ilmakehään suuria määriä hiilimonoksidia, nokea ja muita haitallisia aineita.[10]
Lähteet
- ↑ Pyne, S.J: How Plants Use Fire (And Are Used By It) Nova Online. 2002. PBS. Viitattu 4.8.2009. (englanniksi)
- ↑ Metsäpalo Metsätuho-opas, Metla
- ↑ Varoitukset tällä hetkellä Ilmatieteen laitos
- ↑ Tietoa metsäpalovaroituksesta Ilmatieteen laitos
- ↑ Brandriskkartor, 5-dygn SMHI
- ↑ http://www.siikajoki.fi/alltypes.asp?d_type=5&menu_id=11887&#
- ↑ http://www.pelastustoimi.fi/raportit/suhtautuminen-metsapaloihin/
- ↑ Metsäpalot eivät tuhonneet Peloponnesoksen niemimaan lumoa, Tulen jälkeen, KD Kristillisdemokraattinen viikkolehti 4.10.2007, s.8
- ↑ Maastopalot piinaavat yhä Etelä-Eurooppaa yle 27.7.2009 [vanhentunut linkki]
- ↑ ASA Data Links Indonesian Wildfire Flare-Up to Recent El Nino NASA
Aiheesta muualla
- Global Fire Monitoring Centre
- Venäjällä ei kokonaiskuvaa metsäpaloista Helsingin Sanomat 2007
- Wildfires affected by climate change European Research Headlines, European Commission 5.3.2009
- Climate Change, Human Activity And Wildfires Science Daily 2008
- Kalajoen metsäpalo Palontorjunta 9/1970
- Tammelan metsäpalo Pelastustieto 6/1997