Ero sivun ”Päijänne” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset:  virheellinen wikikoodi  Visuaalinen muokkaus
p Käyttäjän 91.153.215.100 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Linkkerpar tekemään versioon.
Merkkaukset: rv Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 16: Rivi 16:
| coord_scale = 250000
| coord_scale = 250000
| paikkakunta =
| paikkakunta =
| valtio =suomi
| valtio =
| kuva = Päijänne.png
| kuva = Päijänne.png
| kuvateksti = Päijänteen sijainti
| kuvateksti = Päijänteen sijainti
| koordinaatit =
| koordinaatit =
| pinta-ala = 1118 km²<ref>http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=88342&lan=fi</ref>
| pinta-ala = 31 833
| korkeus = 78,3 m <ref name=kp/>
| korkeus = 78,3 m <ref name=kp/>
| rantaviiva = 2789,15 km<ref name="järviwiki">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jarviwiki.fi/wiki/P%C3%A4ij%C3%A4nne_%28yhd.%29| Nimeke = Päijänne (yhd.) | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = Järvirekisteriin perustuva viranomaistieto | Julkaisu = Järviwiki | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija =Suomen ympäristökeskus | Viitattu = 29.10.2012 }}</ref>
| rantaviiva = 2248 km
| suurinsyvyys = 1653 m
| suurinsyvyys = 95,3 m
| keskisyvyys = 16.2 m
| keskisyvyys = 14,1369 m <ref name=syke/>
| tilavuus = 12,227 km³ <ref name=syke/>
| tilavuus = 12,227 km³ <ref name=syke/>
| valuma-alue = 26459,34 <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ekholm, Matti | Nimeke = Suomen vesistöalueet | Kappale = | Sivu = 36 | Selite = Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Vesi ja Ympäristöhallitus | Vuosi = 1993 | Tunniste = ISBN 951-47-6860-4 }}</ref>
| valuma-alue = 26459,34 <ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Ekholm, Matti | Nimeke = Suomen vesistöalueet | Kappale = | Sivu = 36 | Selite = Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Vesi ja Ympäristöhallitus | Vuosi = 1993 | Tunniste = ISBN 951-47-6860-4 }}</ref>
Rivi 32: Rivi 32:
| järvinumero =
| järvinumero =
}}
}}
'''Päijänne''' ([[ruotsin kieli|ruotsiksi]] aikaisemmin ''Päjäne'') on [[Kymijoen vesistö]]n [[vesistön pääjärvi|pääjärvi]] ja [[Suomi|Suomen]] toiseksi suurin [[järvi]]. Se sijaitsee [[Päijät-Hämeen maakunta|Päijät-Hämeen]] ja [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomen]] kantonien alueella. Päijänteen laskujoki [[Kymijoki]] virtaa [[Suomenlahti|Suomenlahteen]]. Päijänteen vesimäärä on 41 856 kuutiokilometriä,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=349434&lan=FI | Nimeke = Päijänne | Ajankohta = 20.1.2010 | Julkaisija = Hämeen ELY | Viitattu = 24.6.2010 }}</ref> minkä lisäksi on saaria noin 330 neliökilometriä.<ref>Otavan iso tietosanakirja, osa 7, artikkeli Päijänne</ref> [[Rantaviivaparadoksi|Rantaviivan pituus]] on noin 2248 km<ref name="järviwiki" />.
'''Päijänne''' ([[ruotsin kieli|ruotsiksi]] aikaisemmin ''Päjäne'') on [[Kymijoen vesistö]]n [[vesistön pääjärvi|pääjärvi]] ja [[Suomi|Suomen]] toiseksi suurin [[järvi]]. Se sijaitsee [[Päijät-Hämeen maakunta|Päijät-Hämeen]] ja [[Keski-Suomen maakunta|Keski-Suomen]] maakuntien alueella. Päijänteen laskujoki [[Kymijoki]] virtaa [[Suomenlahti|Suomenlahteen]]. Päijänteen vesipinta-ala on noin 1&nbsp;100 neliökilometriä,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=349434&lan=FI | Nimeke = Päijänne | Ajankohta = 20.1.2010 | Julkaisija = Hämeen ELY | Viitattu = 24.6.2010 }}</ref> minkä lisäksi on saaria noin 330 neliökilometriä.<ref>Otavan iso tietosanakirja, osa 7, artikkeli Päijänne</ref> [[Rantaviivaparadoksi|Rantaviivan pituus]] on noin 2&nbsp;789,15 km<ref name="järviwiki" />.


== Maantiede ==
== Maantiede ==
[[Kuva:Lakepäijänne.svg|thumb|Päijänne ja lähijärvet: eteläpuolinen Vesijärvi, kaakkoispuolella sijaitsevat Ruotsalainen ja Konnivesi sekä pohjoispuoliset Leppävesi, Saraavesi, Vatianjärvi, Kuusvesi ja Kynsivesi.]]
[[Kuva:Lakepäijänne.svg|thumb|Päijänne ja lähijärvet: eteläpuolinen Vesijärvi, kaakkoispuolella sijaitsevat Ruotsalainen ja Konnivesi sekä pohjoispuoliset Leppävesi, Saraavesi, Vatianjärvi, Kuusvesi ja Kynsivesi.]]
Päijänteen pinta-ala on 31 833&nbsp;km². Järvi on 120 kilometriä pitkä, ja sen suurin leveys on 28 kilometriä.<ref>[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=88342&lan=fi www.ymparisto.fi – Päijänne]</ref> Päijänteen suurimpia selkiä ovat keskiosan Tehinselkä ja Judinsalonselkä, eteläosan Asikkalanselkä ja pohjoisosan Vanhanselkä ja [[Ristinselkä]]. Suomen sisävesien syvin kohta (1653&nbsp;m) sijaitsee Ristinselällä [[Toivakka|Toivakan]] kunnassa Rappukallion edustalla. Syvänne on merkitty Päijänteen Ristinselälle sekä Päijänteen merikarttasarjaan erikoismerkillä. Useissa tietosanakirjoissa esiintyvä virheellinen tieto, jonka mukaan kohta olisi peräti 104 metriä syvä, perustuu venäläisten mittaustulosten virheelliseen tulkintaan. Päijänteen keskisyvyys on 16,2 metriä. Suuria saaria ovat muun muassa [[Virmaila]]nsaari, [[Salonsaari (Päijänne)|Salonsaari]], [[Judinsalo]], [[Onkisalo]], [[Paatsalo]], [[Muuratsalo]], [[Haukkasalo]] ja [[Vuoritsalo]], ja kaikkiaan saaria on 1&nbsp;886 kappaletta.<ref>Päijänne, suomalainen suurjärvi, s. 11</ref>
Päijänteen pinta-ala on 1&nbsp;118&nbsp;km². Järvi on 119 kilometriä pitkä, ja sen suurin leveys on 28 kilometriä.<ref>[http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=88342&lan=fi www.ymparisto.fi – Päijänne]</ref> Päijänteen suurimpia selkiä ovat keskiosan Tehinselkä ja Judinsalonselkä, eteläosan Asikkalanselkä ja pohjoisosan Vanhanselkä ja [[Ristinselkä]]. Suomen sisävesien syvin kohta (95,3&nbsp;m) sijaitsee Ristinselällä [[Toivakka|Toivakan]] kunnassa Rappukallion edustalla. Syvänne on merkitty Päijänteen Ristinselälle sekä Päijänteen merikarttasarjaan erikoismerkillä. Useissa tietosanakirjoissa esiintyvä virheellinen tieto, jonka mukaan kohta olisi peräti 104 metriä syvä, perustuu venäläisten mittaustulosten virheelliseen tulkintaan. Päijänteen keskisyvyys on 16,2 metriä. Suuria saaria ovat muun muassa [[Virmaila]]nsaari, [[Salonsaari (Päijänne)|Salonsaari]], [[Judinsalo]], [[Onkisalo]], [[Paatsalo]], [[Muuratsalo]], [[Haukkasalo]] ja [[Vuoritsalo]], ja kaikkiaan saaria on 1&nbsp;886 kappaletta.<ref>Päijänne, suomalainen suurjärvi, s. 11</ref>


Välillä esiintyi epäselvyyttä siitä, onko pinta-alaltaan Suomen järvistä toiseksi suurin Päijänne vai [[Inarijärvi]]. Inarijärveä pidettiin pinta-alaltaan suurempana.<ref>Tietojätti, artikkelit Päijänne ja Inarijärvi</ref> Sen sijaan vesimäärältään Päijänne on aivan kiistatta Suomen toiseksi suurin järvi. Myös Suomen pisin järvi Päijänne on suomen syvin järvi se kilpailee venäjällä sijaitsevan maapallon syvimmän järven baikaljärven kanssa, jos [[Iso-Saimaa|Ison-Saimaan]] eri järvialtaat lasketaan eri järviksi kuten varsinkin aikaisemmin monesti tehtiin.
Välillä esiintyi epäselvyyttä siitä, onko pinta-alaltaan Suomen järvistä toiseksi suurin Päijänne vai [[Inarijärvi]]. Inarijärveä pidettiin pinta-alaltaan suurempana.<ref>Tietojätti, artikkelit Päijänne ja Inarijärvi</ref> Sen sijaan vesimäärältään Päijänne on aivan kiistatta Suomen toiseksi suurin järvi. Myös Suomen pisin järvi Päijänne on, jos [[Iso-Saimaa|Ison-Saimaan]] eri järvialtaat lasketaan eri järviksi kuten varsinkin aikaisemmin monesti tehtiin.


Päijänteen pohjoisosaan virtaavat [[Saarijärven reitti|Saarijärven]], [[Viitasaaren reitti|Viitasaaren]] ja [[Rautalammin reitti|Rautalammin]] reittien vedet, lännestä [[Jämsän reitti]], idästä [[Sysmän reitti]] ja etelästä [[Vesijärvi (Päijät-Häme)|Vesijärvi]] [[Vääksyn kanava]]n<ref>[http://www.asikkala.fi/?id=526 Asikkalan kunta – Vääksyn kanava]</ref> ja Vääksynjoen kautta. Päijänne laskee eteläosistaan [[Kalkkisten koski|Kalkkisten koskea]] Kymijokeen ja edelleen Suomenlahteen. Päijänteen vesi vaihtuu virtauksen ansiosta kerran 2,5 vuodessa. Päijänteen vedenkorkeus vaihtelee vuoden mittaan keskimäärin 60 senttiä, keskimääräinen vedenkorkeus on 78,3&nbsp;metriä. Alimmillaan se on niin sanotun kevätkuopan aikaan huhtikuussa ja korkeimmillaan juhannuksen tienoilla.
Päijänteen pohjoisosaan virtaavat [[Saarijärven reitti|Saarijärven]], [[Viitasaaren reitti|Viitasaaren]] ja [[Rautalammin reitti|Rautalammin]] reittien vedet, lännestä [[Jämsän reitti]], idästä [[Sysmän reitti]] ja etelästä [[Vesijärvi (Päijät-Häme)|Vesijärvi]] [[Vääksyn kanava]]n<ref>[http://www.asikkala.fi/?id=526 Asikkalan kunta – Vääksyn kanava]</ref> ja Vääksynjoen kautta. Päijänne laskee eteläosistaan [[Kalkkisten koski|Kalkkisten koskea]] Kymijokeen ja edelleen Suomenlahteen. Päijänteen vesi vaihtuu virtauksen ansiosta kerran 2,5 vuodessa. Päijänteen vedenkorkeus vaihtelee vuoden mittaan keskimäärin 60 senttiä, keskimääräinen vedenkorkeus on 78,3&nbsp;metriä. Alimmillaan se on niin sanotun kevätkuopan aikaan huhtikuussa ja korkeimmillaan juhannuksen tienoilla.

Versio 21. heinäkuuta 2018 kello 11.08

Tämä artikkeli kertoo Suomen toiseksi suurimmasta järvestä. Nimen muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Päijänne
Päijänteen sijainti
Päijänteen sijainti
Valtiot SuomiView and modify data on Wikidata
Paikkakunta Asikkala, Kuhmoinen, Muurame, Padasjoki, Sysmä, Jämsä, Jyväskylä ja ToivakkaView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 61°36′50″N, 25°28′55″E
Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja
Laskujoki Kymijoki [1]
Järvinumero 14.221.1.001, 14.231.1.001 ja 14.211.1.001View and modify data on Wikidata
Mittaustietoja
Pinnankorkeus 78,3 m [1]
Pituus 119 km
Rantaviiva 2 789,15 km [2]
Pinta-ala 1 118 km² [3]
Tilavuus 12,227 km³ [4]
Keskisyvyys 14,1369 m [4]
Suurin syvyys 95,3 m
Valuma-alue 26 459,34 km² [5]
Keskivirtaama 240 m³/s (MQ)
Saaria 2261 [4]
Kartta
Päijänne

Päijänne (ruotsiksi aikaisemmin Päjäne) on Kymijoen vesistön pääjärvi ja Suomen toiseksi suurin järvi. Se sijaitsee Päijät-Hämeen ja Keski-Suomen maakuntien alueella. Päijänteen laskujoki Kymijoki virtaa Suomenlahteen. Päijänteen vesipinta-ala on noin 1 100 neliökilometriä,[6] minkä lisäksi on saaria noin 330 neliökilometriä.[7] Rantaviivan pituus on noin 2 789,15 km[2].

Maantiede

Päijänne ja lähijärvet: eteläpuolinen Vesijärvi, kaakkoispuolella sijaitsevat Ruotsalainen ja Konnivesi sekä pohjoispuoliset Leppävesi, Saraavesi, Vatianjärvi, Kuusvesi ja Kynsivesi.

Päijänteen pinta-ala on 1 118 km². Järvi on 119 kilometriä pitkä, ja sen suurin leveys on 28 kilometriä.[8] Päijänteen suurimpia selkiä ovat keskiosan Tehinselkä ja Judinsalonselkä, eteläosan Asikkalanselkä ja pohjoisosan Vanhanselkä ja Ristinselkä. Suomen sisävesien syvin kohta (95,3 m) sijaitsee Ristinselällä Toivakan kunnassa Rappukallion edustalla. Syvänne on merkitty Päijänteen Ristinselälle sekä Päijänteen merikarttasarjaan erikoismerkillä. Useissa tietosanakirjoissa esiintyvä virheellinen tieto, jonka mukaan kohta olisi peräti 104 metriä syvä, perustuu venäläisten mittaustulosten virheelliseen tulkintaan. Päijänteen keskisyvyys on 16,2 metriä. Suuria saaria ovat muun muassa Virmailansaari, Salonsaari, Judinsalo, Onkisalo, Paatsalo, Muuratsalo, Haukkasalo ja Vuoritsalo, ja kaikkiaan saaria on 1 886 kappaletta.[9]

Välillä esiintyi epäselvyyttä siitä, onko pinta-alaltaan Suomen järvistä toiseksi suurin Päijänne vai Inarijärvi. Inarijärveä pidettiin pinta-alaltaan suurempana.[10] Sen sijaan vesimäärältään Päijänne on aivan kiistatta Suomen toiseksi suurin järvi. Myös Suomen pisin järvi Päijänne on, jos Ison-Saimaan eri järvialtaat lasketaan eri järviksi kuten varsinkin aikaisemmin monesti tehtiin.

Päijänteen pohjoisosaan virtaavat Saarijärven, Viitasaaren ja Rautalammin reittien vedet, lännestä Jämsän reitti, idästä Sysmän reitti ja etelästä Vesijärvi Vääksyn kanavan[11] ja Vääksynjoen kautta. Päijänne laskee eteläosistaan Kalkkisten koskea Kymijokeen ja edelleen Suomenlahteen. Päijänteen vesi vaihtuu virtauksen ansiosta kerran 2,5 vuodessa. Päijänteen vedenkorkeus vaihtelee vuoden mittaan keskimäärin 60 senttiä, keskimääräinen vedenkorkeus on 78,3 metriä. Alimmillaan se on niin sanotun kevätkuopan aikaan huhtikuussa ja korkeimmillaan juhannuksen tienoilla.

Päijänne ulottuu Päijät-Hämeessä Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän kuntien alueelle ja Keski-Suomessa Kuhmoisten, Jämsän, Joutsan, Luhangan, Muuramen, Toivakan ja Jyväskylän kuntien alueelle, ennen vuotta 2009 myös Korpilahden kunnan ja Jyväskylän maalaiskunnan ja ennen vuotta 1993 myös Säynätsalon kunnan alueelle.

Historia

Päijänne oli viimeisen jääkauden jälkeen osa Yoldiamerta ja myöhemmin Ancylusjärven lahti. Maankohoamisen vaikutuksesta se kuroutui erilliseksi järveksi noin 6500 eaa. Päijänteen vedet virtasivat alun perin pohjoiseen Hinkuan- ja Kalajoen kautta Pohjanlahteen. Saimaan laskukynnys alkoi kuivua maankohoamisen epätasaisuudesta johtuen. Kun laskujoki lopulta kuivui, tulvi Saimaa Pielavedellä olevan kynnyksen yli ja Saimaalle syntyi uusi lasku-uoma. Saimaan vedet laskivat Päijänteen kautta Perämereen varsin kauan. Maankohoamisen epätasaisuus aiheutti myös Päijänteellä lasku-uoman madaltumisen ja Päijänne alkoi tulvia nostaen vedenpinnan Saimaan tasolle. Näin Päijänne ja Saimaa muodostivat Suomen luonnonhistorian suurimman järven. Tätä kutsutaan Sisä-Suomen suurjärveksi. Vaihe kesti vain pari sataa vuotta, kun epätasainen maakohoaminen katkaisi yhteyden Pielavedellä.[12]

Maankohoamisen ollessa voimakkaampaa pohjoisessa vedet mursivat uuden reitin etelään Salpausselkien läpi Vuohijärven ja Pyhäjärven kautta Kymijokeen noin 4900 eaa.[13] Nykyinen Päijänteen purkautumisreitti etelään puhkesi noin vuonna 1000 eaa. Konniveden eteläpäästä toisen Salpausselän läpi, liittyen vanhaan uomaan Pyhäjärvessä. 1830-luvulla Päijänteen pintaa laskettiin noin 120 senttimetriä perkaamalla Kalkkistenkoskea. Vuonna 1899 esiintyneen poikkeuksellisen tulvan jälkeen esitettiin uutta järvenlaskua. Sitä ei toteutettu. Sen sijaan alettiin suunnitella Päijänteen pinnan säännöstelyä, joka toteutuikin vuonna 1964.[14][12]

Kansallispuisto

Päijänteen eteläosassa sijaitsee Padasjoen, Asikkalan ja Sysmän kuntien alueelle jakaantuva Päijänteen kansallispuisto. Kansallispuiston ydinalue on Kelventeen etelä-pohjoissuuntainen, kahdeksan kilometriä pitkä ja 50–800 metriä leveä harjusaari. Kelventeen suojaisat laguunilahdet ovat suosittuja veneilykohteita.

Kanavat

Päijänteestä on kanavayhteyksiä vuonna 1993 valmistunutta Keiteleen kanavaa pitkin pohjoiseen Keiteleelle, vuonna 1871 käyttöön otettua Vääksyn kanavaa pitkin etelään Lahden Vesijärvelle sekä vuonna 1878 valmistunutta Kalkkisten kanavaa pitkin Asikkalanselältä Ruotsalainen-järven Hopeaselälle. Kalkkisiin rakennettiin täysin uusi kanava vuonna 1964.

Kymijoen vesistön yhdistämistä uudella kanavalla mereen on suunniteltu pitkään, mutta toistaiseksi hankkeet eivät ole edenneet. Vaihtoehtoina on yhdistäminen Keiteleen kautta niin sanottua Savon kanavaa tai Päijänteen eteläpäästä niin sanottua Mäntyharjun kanavaa Saimaaseen, josta yhteys merelle jatkuisi Saimaan kanavan kautta. Kolmas vaihtoehto olisi Päijänteen yhdistäminen suoraan Suomenlahteen kanavoimalla Kymijoki.

Veneily

Päijänne on suosittu veneilykohde: yhtenäistä vesireittiä pääsee Lahden edustalta Vesijärveltä aina pohjoiseen Keski-Suomeen Viitasaarelle ja Pohjois-Savoon Pielavedelle saakka. Vesireitin pituus Lahdesta Pielavedelle on noin 200 meripeninkulmaa, noin 380 kilometriä.

Suomen suurimpiin veneilytapahtumiin kuuluva Päijännepurjehdus purjehditaan joka heinäkuussa järven päästä päähän. Reitti kulkee Padasjoelta Jyväskylään, lähtö tapahtuu vuorovuosin (parittomina vuosina) etelästä Padasjoella tai pohjoisesta (parillisina vuosina) Jyväskylän Korpilahden kirkonkylän edustalta. Päijännepurjehdukseen osallistuu noin 180 kölivenettä ja lähes tuhat purjehtijaa vuosittain.[15]

Veden laatu

Tehinselkä on Päijänteen isoin selkä.
Päijännettä Sysmän kunnassa. Taustalla Päijätsalon saari, josta osa kuuluu Päijänteen kansallispuistoon. Etualalla aukeaa Päijänteen suurin selkä eli Tehinselkä.

Päijänteen veden laatu on hyvä, Jämsän eteläpuolella erinomainen. Teollisuuden jätevesikuormitus oli suurimmillaan vuosina 19601985, jonka jälkeen veden laatu on parantunut. Pohjoisella Päijänteellä veden laatuun ovat vaikuttaneet Äänekosken teollisuus, Lievestuoreen sulfiittiselluloosatehdas sekä Kankaan paperitehdas Jyväskylässä, keskisellä Päijänteellä Jämsän teollisuus. Erityisen paljon Päijänteen veden laatu kohentui 1980-luvun puolivälin jälkeen Metsä-Botnian silloisille sellutehtaille asetettujen tiukkojen päästörajoitusten astuttua voimaan Äänekoskella.

Lupakäytännön tiukkenemisessa oli merkittävä osuus Päijänne puhtaaksi -kansalaisliikkeellä, joka keräsi 140 000 nimen adressin teollisuuden jätevesien tehokkaamman käsittelyn puolesta. Nimilistat luovutettiin sisäministeri Matti Ahteelle vuonna 1983. Korkein hallinto-oikeus vahvisti siihen saakka ennätysmäisen ankarat päästörajoitukset vuonna 1985. Pääkaupunkiseudun juomavesi johdetaan Päijänteen eteläpäässä sijaitsevan Asikkalan edustalta Päijännetunnelia pitkin Vantaalle Silvolan tekojärveen.

Nimi

Päijänteen nimi kuuluu oletettavasti Suomen vanhimpiin paikannimiin. Eräät muutkin todennäköisesti vanhimpiin kuuluvat paikannimet ovat tärkeiden vesistöjen nimiä, kuten Imatra, Saimaa ja Keitele. Vesistöt ovatkin olleet erityisen tärkeitä muinaisajan ihmisille. (Katso: Suomen vesiliikenne) Suuret vesistöt ja vesitiet ovat laaja-alaisia ja tunnettuja maanmerkkejä, joiden nimet eivät helpolla muutu. Päijänteen nimen alkuperää ei tunneta, mutta sen ja edellä mainittujen suurten vesistöjen nimitysten alkuperää on pohdittu paljon. Eri käsitysten mukaan ne voisivat olla suomesta tai saamelaiskielistä, tai näiden yhteisestä kivikautisesta kantamuodosta ”kantasuomalaisesta” kielestä, tai jopa alueella mahdollisesti ennen suomensukuisia kieliä puhutusta hypoteettisesta kielestä.[16]

Erään arvelun mukaan Päijänne voisi juontua päijätä-verbistä, joka merkitsee varoittamista. Tällöin nimi voisi olla peräisin ehkä 1000-luvun tienoilta, kun karjalaiset hyökkäilivät Hämeeseen, ja käyttivät usein Päijänteenkin vesistöä. Paikalliset olisivat tehneet merkkitulten ketjun, jonka avulla tieto vainolaisista olisi kantautunut Päijänteen perukoiden asutuskeskuksiin jo ennen vihollislaivaston ilmestymistä näköpiiriin. Päijänteen rannalla sijaitseva 192 metriä korkea saari Päijätsalo olisi voinut olla merkittävin tähystys- ja varoituspaikka. Päijätsalon hyvät näköalat yli järven ovat edelleen tunnetut, ja siellä on nykyisin näköalatorni. Teoria tuntuu kuitenkin epäuskottavalta, sillä päijätä-verbiä ei ole tavattu kuin Pohjois-Karjalan Kiteellä.[16]

Erään mielikuvituksellisen selitysmallin mukaan Päijänteen nimi olisi kehittynyt sanasta ”pääjänne”, eli siis tärkein jänne. Tämä liittyisi Päijänteen pitkän selän erityiseen merkitykseen kulkureittinä, josta haarautuu useita lahtia, joiden pohjukassa on ollut asutusta, ja jonka molemmista päistä pääsee jokia pitkin muihin vesistöihin. Jos nimen alkuperä olisi tämä, nimen syntymän ajankohtaa ei voitaisi selvittää, sillä sanat pää ja jänne ovat hyvin vanhoja, ja ne tunnettiin jo "kantasuomalaisessa" kielimuodossa.[16]

Matkustajaliikenne

Laivaliikenne oli Keski-Suomessa tärkeä liikennemuoto vielä 1920-luvulla mutta 1930-luvulla liikenne taantui. Laivayritysten kilpailu johti keskittymiseen. Laivayhtiöiden lopettaessa toimintaansa Päijänteen koko liikenne keskittyi Jyväskylä–Päijänteen Laiva Oy:n käsiin. Säännöllinen liikenne väheni, mutta turistiliikenne piti laivaliikenteen jotenkuten pinnalla. Laivaliikenne sai jatkoajan sodan ja auto- ja polttoainepulan takia. Vuosina 1944–1945 kaikki halukkaat eivät edes mahtuneet laivoihin. Laivat Suomi ja Jyväskylä hoitivat vuoroliikennettä Jyväskylän ja Lahden välillä ja Kaima Rutalahden, Korpilahden Oittilan ja Jyväskylän välillä. Laivaliikenne loppui vuonna 1951 ja Jyväskylä–Päijänteen Laiva Oy lopetti toimintansa. Turistimatkailua on kuitenkin jatkettu joka kesä.[17]

Päijänteen nykyiset matkustaja-alukset
Kotisatama Nimi Rakennettu Matkustajia Pituus (m) Leveys (m) Nopeus (solmua) Tyyppi Lähde
Asikkala M/S Ruotsalainen &&&&&&&&&&&&&022.010000022,10 &&&&&&&&&&&&&&05.03200005,32
Heinola M/S Terhi &&&&&&&&&&&&0199.&&&&00199
Jämsä M/S Tuulikki II &&&&&&&&&&&&0170.&&&&00170 [18]
M/S Tuulikki III &&&&&&&&&&&&&080.&&&&0080 [18]
Jyväskylä M/S Hilja 1902 &&&&&&&&&&&&&060.&&&&0060 tilausristeilijä [19]
M/S Katrilli &&&&&&&&&&&&&080.&&&&0080 [20]
M/S Meininki 1970 &&&&&&&&&&&&&030.&&&&0030 [21]
M/S Minni
M/S Päijänne &&&&&&&&&&&&&050.&&&&0050 &&&&&&&&&&&&&020.&&&&0020,00 &&&&&&&&&&&&&&05.&&&&005,00 tilausristeilijä [22]
M/S Rhea &&&&&&&&&&&&&043.&&&&0043,00 &&&&&&&&&&&&&&08.02000008,20 [23]
M/S Suometar &&&&&&&&&&&&0199.&&&&00199 [20]
M/S Suomen Neito &&&&&&&&&&&&0199.&&&&00199 [20]
M/S Suomen Suvi 1993 &&&&&&&&&&&&0199.&&&&00199 [20]
S/S Suomi 1906 &&&&&&&&&&&&0199.&&&&00199 &&&&&&&&&&&&&031.060000031,60 &&&&&&&&&&&&&&06.07000006,70 [20][24]
Lahti M/S Aino 1922 &&&&&&&&&&&&&090.&&&&0090 &&&&&&&&&&&&&017.020000017,20 &&&&&&&&&&&&&&04.01000004,10 &&&&&&&&&&&&&011.&&&&0011,0 [25]
M/S Happy Days
S/S Laitiala 1903 130 &&&&&&&&&&&&&026.070000026,70 &&&&&&&&&&&&&&06.06400006,64 tilausristeilijä [25]
M/S Salome &&&&&&&&&&&&&018.090000018,90 &&&&&&&&&&&&&&04.03500004,35
M/S Wellamo 1990 190 [25]
Padasjoki M/S Charlotte
M/S Elbatar 1984 90 &&&&&&&&&&&&&016.08000016,08 &&&&&&&&&&&&&&04.07800004,78 &&&&&&&&&&&&&011.&&&&0011,0 [26]
Suolahti M/S Suviexpress 1989 51 &&&&&&&&&&&&&021.032000021,32 &&&&&&&&&&&&&&05.&&&&005,00 &&&&&&&&&&&&&035.&&&&0035,0/&&&&&&&&&&&&&043.050000043,5
Sysmä M/S Jenni-Maria III 1985 65 &&&&&&&&&&&&&016.060000016,60 &&&&&&&&&&&&&&04.06000004,60 &&&&&&&&&&&&&&08.&&&&008,0
Vesijärvi M/S Rosetta tilausristeilijä [27]

Katso myös

Kirjallisuutta

  • Päijänne, elämän vesi, toimittaneet Bo Lönnqvist ja Ilkka Kuhanen. Jyväskylä: Atena, 2007 (Gummerus Kirjapaino), ISBN 978-951-796-483-8
  • Suur-Päijänne. Olli Ahonen, Mikko Hakonen. Emu Kustannus, 2011. ISBN 9789526705149

Lähteet

  • Laitinen, Erkki et al.: Keski-Suomen teillä: Keski-Suomen tiepiiri 50 vuotta. Jyväskylä: Keski-Suomen tiepiiri, 1997. ISBN 951-726-374-0.
  • Päijänne, suomalainen suurjärvi.
  • Jantunen, Tuija: Muinais Itämeri, julkaisusta: Jääkaudet, s. 63–86. toimittaja Koivisto, Marjatta. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 2004. ISBN 951-0-29101-3.
  • Rainio, Heikki: Mahtavat Salpausselät, julkaisusta: Jääkaudet, s. 87–105. toimittaja Koivisto, Marjatta. Porvoo: Werner Söderström Osakeyhtiö, 2004. ISBN 951-0-29101-3.

Viitteet

  1. a b Kansalaisen karttapaikka: Päijänne, Kuhmoinen (sijainti kartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 23.5.2017.
  2. a b Päijänne (yhd.) (Järvirekisteriin perustuva viranomaistieto) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 29.10.2012.
  3. http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=88342&lan=fi
  4. a b c Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 23.5.2017.
  5. Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet, s. 36. Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126. Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4.
  6. Päijänne 20.1.2010. Hämeen ELY. Viitattu 24.6.2010.
  7. Otavan iso tietosanakirja, osa 7, artikkeli Päijänne
  8. www.ymparisto.fi – Päijänne
  9. Päijänne, suomalainen suurjärvi, s. 11
  10. Tietojätti, artikkelit Päijänne ja Inarijärvi
  11. Asikkalan kunta – Vääksyn kanava
  12. a b Jantunen, Tuija: Muinais Itämeri, 2004, s.
  13. Suomen esihistorian kronologiataulukko, kehykset, Mikroliitti Oy 2000
  14. http://www.miljo.fi/default.asp?node=4651&lan=fi
  15. Päijännepurjehduksen kuvaus Päijännepurjehdus ry.. Viitattu 26.7.2013.
  16. a b c http://www.kotus.fi/index.phtml?s=1150 Kotimaisten kielten tutkimuskeskus: Päijänteen arvoitus
  17. Laitinen et al. 1997, s. 34–35 ja 153
  18. a b http://www.paijannematkat.com/
  19. http://www.hilja.fi/kuvat/JAlbum/Laivan%20tilat/tilat.htm
  20. a b c d e Päijänne-ristelyt Hilden
  21. http://www.merimeininki.fi/
  22. http://www.mspaijanne.fi/
  23. http://www.matkarhea.fi/
  24. http://www.elka.fi/Nayttelyt/laivat/laivasivut/suomi1905.html
  25. a b c http://www.lahdenjarvimatkailu.fi/laivat/
  26. http://www.epaijanne.net/padasjoenlaiva/
  27. http://www.paijannettapohjoiseen.com/dynamic/1/12.html

Aiheesta muualla

Commons
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Päijänne.