Ero sivun ”Prikaatikenraali” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
Poistetaan tähän lisätty lähteetön teksti, joka voi pitää paikkansa mutta on silti oman pohdinnan kaltaista ja lisäksi osittain aiheen vierestä.
Rivi 6: Rivi 6:
[[Kuva:Prikaatikenraali_kauluslaatta.svg|100px|left|Kauluslaatta]]
[[Kuva:Prikaatikenraali_kauluslaatta.svg|100px|left|Kauluslaatta]]
[[Kuva:Prikaatikenraali hihalaatta.svg|100px|left|Hihalaatta]]
[[Kuva:Prikaatikenraali hihalaatta.svg|100px|left|Hihalaatta]]
Prikaatinkenraalilla oli everstin kauluslaattapohja yhdellä hopeisella leijonalla, mutta jo lokakuussa 1995 sotilasarvo muutettiin prikaatikenraaliksi, leijonan väri muuttui kultaiseksi kenraalin laattapohjalla ja muiden kenraaliarvojen kauluslaattoihin lisättiin yksi leijona. Siten esimerkiksi kenraalimajurin kauluslaatassa on nykyään kansainvälisen käytännön mukaisesti kaksi leijonaa aiemman yhden sijaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=36f8e0b9-772b-45a1-8e0a-3a896533737d#discussion | Nimeke = Kysymys | Ajankohta = 15.10.2003 | Julkaisija = iGS-toimitus / Helsingin kaupunginkirjasto | Viitattu = 10.7.2011}}</ref> Kansainvälinen käytäntö on yhdysvaltalainen, missä sotatoimiyhtymää komentava upseeri, joka ei ollut armeijakuntaa komentava [[kenraalimajuri]] nimitetttiin everstin arvosta prikaatikenraalin arvoon. Perinteisessä taktiikan kolmijaossa kolmestä pienemmästä yksiköstä muodostuu seuraava suurempi yksikkö, minkä vuoksi suurin määrä arvomerkkejä kussakin kauluslaatassa on ollut kolme. Suomen arvojärjestelmä on ollut saksalainen tai Venäjältä peräisin oleva saksalainen laina pääperiaatteessa. Poikkeus on ollut Mannerheimin 1918 toteama saksalaisena pidetty yliluutnantin arvon kieltäminen, minkä vuoksi se palautettiin vasta Mannerheimin kuoleman jälkeen 1952 sotilasarvoksi.
Prikaatinkenraalilla oli everstin kauluslaattapohja yhdellä hopeisella leijonalla, mutta jo lokakuussa 1995 sotilasarvo muutettiin prikaatikenraaliksi, leijonan väri muuttui kultaiseksi kenraalin laattapohjalla ja muiden kenraaliarvojen kauluslaattoihin lisättiin yksi leijona. Siten esimerkiksi kenraalimajurin kauluslaatassa on nykyään kansainvälisen käytännön mukaisesti kaksi leijonaa aiemman yhden sijaan.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://igs.kirjastot.fi/fi-FI/iGS/kysymykset/kysymys.aspx?ID=36f8e0b9-772b-45a1-8e0a-3a896533737d#discussion | Nimeke = Kysymys | Ajankohta = 15.10.2003 | Julkaisija = iGS-toimitus / Helsingin kaupunginkirjasto | Viitattu = 10.7.2011}}</ref>


== Katso myös ==
== Katso myös ==

Versio 20. heinäkuuta 2018 kello 11.17

Prikaatikenraali tai prikaatinkenraali (lyhenne prkenr[1]) on useiden maiden maa- ja ilmavoimissa käytössä oleva sotilasarvo. Se on yleensä kenraalimajuria alempana ja everstiä korkeampana alin kenraalinarvoista.[2] Tyypillisesti prikaatikenraali palvelee prikaatin komentajana tai pääesikunnassa osastopäällikkönä.

Suomessa tällaista arvoa ei ennen 1990-lukua ollut lainkaan ja prikaatien komentaminen kuului eversteille. Tarve luoda uusi palvelusarvo tuli kansainvälisten rauhanturva- ja sotilastarkkailijatehtävien myötä. Muualla maailmassa vastaavia tehtäviä hoiti kenraalikuntaan kuuluva upseeri. Everstin ja kenraalimajurin (engl. major general) väliin luotiin kansainvälistä käytäntöä vastaava uusi prikaatinkenraalin (engl. brigadier general) arvo vuonna 1994. Samalla luotiin merivoimiin vastaava uusi lippueamiraalin arvo.

Kauluslaatta
Kauluslaatta
Hihalaatta
Hihalaatta

Prikaatinkenraalilla oli everstin kauluslaattapohja yhdellä hopeisella leijonalla, mutta jo lokakuussa 1995 sotilasarvo muutettiin prikaatikenraaliksi, leijonan väri muuttui kultaiseksi kenraalin laattapohjalla ja muiden kenraaliarvojen kauluslaattoihin lisättiin yksi leijona. Siten esimerkiksi kenraalimajurin kauluslaatassa on nykyään kansainvälisen käytännön mukaisesti kaksi leijonaa aiemman yhden sijaan.[3]

Katso myös

Lähteet

  1. Lyhenteet Suomen Valtiokalenteri. Helsingin Yliopisto. Viitattu 28.03.2015.
  2. Tasavallan presidentin asetus sotilas- ja palvelusarvoista sekä puolustusvoimien tunnuskuvasta 28.12.2007/1490
  3. Kysymys 15.10.2003. iGS-toimitus / Helsingin kaupunginkirjasto. Viitattu 10.7.2011.