Jakob Bremer

Jakob Bremer (19. kesäkuuta 1711 Vesterås, Ruotsi – 5. syyskuuta 1785 Turku) oli Ruotsissa syntynyt Turkuun 1727 muuttanut kauppias ja suurliikemies. Hänen isänsä oli Isak Bremer ja äitinsä Anna Hult.

Hän oli useiden turkulaisyritysten osakas ja oli perustamassa Somerolle Åvikin lasitehdasta. Hän oli myös merkittävä laivanvarustaja ja maanomistaja. Hän oli aikansa merkittävimpiä kauppiaita ja teollisuudenharjoittajia.

Jacob Bremerillä oli omistuksia myös Turun sokeritehtaassa ja molemmissa tupakkatehtaissa, Järvenojan paperitehtaassa, Åvikin lasitehtaassa, Kupittaan tiilitehtaassa, sahoissa Koskella ja Luvialla sekä Itä-Intian kauppakomppaniassa. Lisäksi hän omisti useita liiketiloja, sätereitä, rälssitiloja ja mm. Tuorlan rusthollin Piikkiössä, jossa hänen pojantyttärensä Fredrika Bremer syntyi.

Hän kävi kuusi vuotta triviaalikoulua ja työskenteli Västeråsin kaupungin lääninhallituksen virassa pari vuotta.

Västeråsista Jacob Bremer lähti 1727 velipuolensa Franz Kockin luokse Turkuun. Hän työskeli Franzin mauste- ja rihkamaliikkeessä kauppa-apulaisena kymmenisen vuotta, kunnes 1737 sai maistraatilta luvan avata vaatepuodin, joka möi myös mausteita. Alunperin hän oli aikonut perustaa silkkikangas- ja vaatepuodin. Samaan aikaan hänestä tuli porvari, koska vain heillä oli oikeus toimi kauppiaina.

Vähitellen hänelle kertyi muita virkoja kuten Turun hallioikeuden puheenjohtajuus 1740 ja liike-elämän puolella Jacob laajensi toimintaansa laivanvarustukseen sekä teollisuuteen. Vuodet 1742—43 hän joutui toimimaan Tukholmasta käsin ns. pikku vihan aikaan. Muutaman vuoden päästä hän kuitenkin oli jo Suomessa ja omisti 1748 rakennetun Åvikin lasitehtaan Mårten Depongin kanssa Somerolla, joka oli pitkään maan suurin.

Jacob Bremerin suuren tarmokkuuden osoituksena voi pitää hänen toimintaansa turkulaisen teollisuuden merkittävänä alullepanijana. Vuonna 1757 Bremer perusti yhtenä osakkaana Turun sokeritehtaan, josta hän lopulta omisti puolet ja 1763 Turun tupakkatehtaan, jossa hän oli pääosakas. Hän pisti pystyyn Järvenojalle paperitehtaan 1764 yhdessä lankonsa Hans Henrik Wittfoothin kanssa ja otti hoitoonsa yhdessä Johan Christopfer Frenckellin kanssa Turun ainoan kirjapainon.

Han blev tidigt delägare i flera "spanienfarare" som importerade salt, och blev efterhand Åbos främste redare; på 1750-talet var han delägare i stadens största fartyg som Storfursten af Finland om 300 läster och Nordstiernan om 222 läster. Från staden exporterades samtidigt bräder, tjära och järn. För att trygga sin tillgång på trävaror köpte Bremer andelar i flera vattensågar i Åbo och Björneborgs län. Mot slutet av sitt liv ägde han halva Koskis såg i Sankt Mårtens socken, andel i Luvia såg och hela Sääkskoski såg i Kauvatsa.

Under goda år exporterade Bremer även stora mängder spannmål. Förutom salt importerades viner, kolonialvaror och manufakturer från Syd- och Västeuropa samt lin och hampa från Ryssland. Från 1755 var han även direktör för Åbo sjömanshus. Han var även ägare till flera andra industrianläggningar, och kom att lovordas i riksdagsberättelsen 1770.

Bremerillä ei ollut lainkaan perittyä omaisuutta aloittaessaan kauppiasuraansa. Vauraus kasvoi valtavalla työteliäisyydellä, säästäväisyydellä ja tarkalla suunnittelulla. Hän ei ottanut vastaan arvonimiä tai muita kunnianosoituksista, joita aikalaiset hänelle tarjosivat.

Jakob Bremerin kuoleman 1785 jälkeen yrityksen liiketoimintaa jatkoi menestyksekkäästi hänen leskensä Ulrika Fredrika Bremer omaan kuolemaansa vuoteen 1798 asti.

Ensimmäisestä avioliitosta 1741—1766 Turun raatimies Josef Pippingin tyttären Margareta Pippingin (1723—1766) kanssa hänellä oli 11 lasta, joista vain Isac Bremer (1741–1774), Josef Bremer (1743–1814), Anna Magdalena Bremer (1747—1769), Margareta Lovisa Krabbe (1754—1803) ja Reinhold Bremer (1764—1809) elivät aikuisiksi. Toisesta avioliitosta 18. huhtikuuta 1767 hovioikeuden asessori Eric Gustaf Saloniuksen tyttären Ulrika Fredrika Saloniuksen kanssa hänellä oli poika Karl Fredrik Bremer (1770–1830), jonka tytär oli Fredrika Bremer. Heillä oli myös tytär Agata Bremer (1774—1810), joka kuoli Tukholmassa naimattomana.