Ero sivun ”Kirsti Manninen” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Hylättiin viimeisin tekstimuutos (tehnyt 91.154.183.12) ja palautettiin versio 17009994, jonka on tehnyt 91.154.183.12: kirjasta puhutaan yksikössä
Rivi 5: Rivi 5:
Manninen opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa kotimaista kirjallisuutta, Suomen historiaa, suomen kieltä, kasvatusoppia ja tiedotusoppia. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1987 [[Ylioppilaslehti|Ylioppilaslehden]] pakinoista (''Ollista Bisquitiin – Ylioppilaslehden pakinat 1913–1968'').<ref name=otava>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.otava.fi/kirjailijat/kirsti_manninen/|Nimeke=Kirsti Manninen|Julkaisija=Otava|Viitattu=9.12.2013}}</ref>
Manninen opiskeli [[Helsingin yliopisto]]ssa kotimaista kirjallisuutta, Suomen historiaa, suomen kieltä, kasvatusoppia ja tiedotusoppia. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1987 [[Ylioppilaslehti|Ylioppilaslehden]] pakinoista (''Ollista Bisquitiin – Ylioppilaslehden pakinat 1913–1968'').<ref name=otava>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.otava.fi/kirjailijat/kirsti_manninen/|Nimeke=Kirsti Manninen|Julkaisija=Otava|Viitattu=9.12.2013}}</ref>


Mannisen tunnetuin teos on [[Pirkko Kanerva]]n kuvittama seitsemänosainen ''[[Tivolimäellä tavataan]]'', josta tehtiin animaatiosarja vuonna 1989.
Mannisen tunnetuin teos on [[Pirkko Kanerva]]n kuvittama ''[[Tivolimäellä tavataan]]'', josta tehtiin animaatiosarja vuonna 1989.


Vuonna 2006 Manninen sai yhdessä Jussi Kaakisen ja Juha Kuisman kanssa [[Suomen tietokirjailijat|Suomen tietokirjailijat ry:n]] [[Tietopöllö-palkinto|Tietopöllö-palkinnon]] teoksesta ''[[Suomen lasten historia]]''.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietopollo-palkinto/|Nimeke=Tietopöllö-palkinto|Julkaisija=Lastenkirjainstituutti|Viitattu=9.12.2013}}</ref> Vuonna 2009 hänelle myönnetiin [[Kaarina Helakisa -palkinto]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kirsti_manninen_sai_kaarina_helakisa_-palkinnon/5741114 | Nimeke = Kirsti Manninen sai Kaarina Helakisa -palkinnon | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 7.4.2009 | Viitattu = 17.7.2015}}</ref>
Vuonna 2006 Manninen sai yhdessä Jussi Kaakisen ja Juha Kuisman kanssa [[Suomen tietokirjailijat|Suomen tietokirjailijat ry:n]] [[Tietopöllö-palkinto|Tietopöllö-palkinnon]] teoksesta ''[[Suomen lasten historia]]''.<ref>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.lastenkirjainstituutti.fi/tietopollo-palkinto/|Nimeke=Tietopöllö-palkinto|Julkaisija=Lastenkirjainstituutti|Viitattu=9.12.2013}}</ref> Vuonna 2009 hänelle myönnetiin [[Kaarina Helakisa -palkinto]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://yle.fi/uutiset/kirsti_manninen_sai_kaarina_helakisa_-palkinnon/5741114 | Nimeke = Kirsti Manninen sai Kaarina Helakisa -palkinnon | Julkaisu = Yle Uutiset | Ajankohta = 7.4.2009 | Viitattu = 17.7.2015}}</ref>

Versio 26. kesäkuuta 2018 kello 11.31

Kirsti Manninen Helsingin kirjamessuilla 2009.

Kirsti Marjatta Manninen (o.s. Aukia, s. 22. lokakuuta 1952 Seinäjoki)[1][2] on suomalainen kirjailija ja käsikirjoittaja, joka on julkaissut toistasataa teosta omalla nimellään ja kirjailijanimellä Enni Mustonen. Mannisen laajaan tuotantoon kuuluu lastenkirjoja, historiikkeja, näytelmiä, televisiokäsikirjoituksia, historiallisia romaaneja, naisviihdettä, dekkareita ja kirjallisuudentutkimuksia.

Elämä ja ura

Manninen opiskeli Helsingin yliopistossa kotimaista kirjallisuutta, Suomen historiaa, suomen kieltä, kasvatusoppia ja tiedotusoppia. Hän väitteli filosofian tohtoriksi vuonna 1987 Ylioppilaslehden pakinoista (Ollista Bisquitiin – Ylioppilaslehden pakinat 1913–1968).[1]

Mannisen tunnetuin teos on Pirkko Kanervan kuvittama Tivolimäellä tavataan, josta tehtiin animaatiosarja vuonna 1989.

Vuonna 2006 Manninen sai yhdessä Jussi Kaakisen ja Juha Kuisman kanssa Suomen tietokirjailijat ry:n Tietopöllö-palkinnon teoksesta Suomen lasten historia.[3] Vuonna 2009 hänelle myönnetiin Kaarina Helakisa -palkinto.[4]

Kirsti Mannisen isä on kirjailija Pekka Aukia ja tytär kirjailija Katri Manninen. Pojat Kusti ja Jaakko ovat muusikoita.

Manninen asuu Mäntsälän Jokelanseudulla ja on kirjoittanut paikkakunnan historiasta.[5][6] Hän sai törkeästä veropetoksesta ja kirjanpitorikoksesta kuuden kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen maaliskuussa 2017. [7]

Tuotanto

Romaanit nimimerkillä Enni Mustonen

  • Maitotyttö (1984)
  • Saako olla muuta? (1985)
  • Hukkakauraa (1986)
  • Mäntykosken Anna (1987)
  • Johannes ja Helena (1988)
  • Mäntyniemen miniä (1988)
  • Vasikantanssi (1989)
  • Toinen kevät (1989)
  • Tunteiden lukukausi (1990)
  • Kukkia Piretille (1991)
  • Nostovara (1992)
  • Yksinäisten sydänten kerho (1993)
  • Seitsemäs huone (1994)
  • Brysselinkaalia (1995)
  • Yhdeksäs aalto (1996)
  • Yllätysperintö (2003)
  • Morsiuskesä (2009)

Romaani nimimerkillä Pirkko Kanerva

  • Tivolimäen Kalle (1986)
  • Kauan sitten (1994)
  • Olipa kerran joulu (1995)
  • Onko koira kotona? (1997)

Koskivuori-sarja

  • Verenpisara ikkunalla (1998)
  • Ruiskukkaseppele (1999)
  • Kielon jäähyväiset (2000)
  • Metsäkukkia asvaltilla (2001)
  • Unikkoja ikkunassa (2002)

Järjen ja tunteen tarinoita -sarja

  • Nimettömät (2004)
  • Mustasukkaiset (2005)
  • Lipunkantajat (2006)
  • Sidotut (2007)
  • Parittomat (2008)

Pohjatuulen tarinoita -sarja

  • Lapinvuokko (2010)
  • Jääleinikki (2011)
  • Kultarikko (2012)

Syrjästäkatsojan tarinoita -sarja

  • Paimentyttö (2013)
  • Lapsenpiika (2014)
  • Emännöitsijä (2015)
  • Ruokarouva (2016)
  • Ruokarouvan tytär (2017)
  • Taiteilijan vaimo. Helsinki: Otava, 2018. ISBN 978-951-1-31869-9.

Yhteisniteet

  • Onni asuu maalla (kirjat Maitotyttö, Saako olla muuta? ja Hukkakauraa)
  • Vihreän kullan maa (Mäntykosken Anna, Johannes ja Helena, Mäntyniemen miniä)
  • Uuteen elämään (Vasikantanssi, Toinen kevät, Tunteiden lukukausi)
  • Elämän tilaisuus (Kukkia Piretille, Nostovara, Yksinäisten sydänten kerho)
  • Yhteistä tietä (Seitsemäs huone, Brysselinkaalia, Yhdeksäs aalto)

Nuortenkirjat

  • Suden arvoitus (2006)

Dekkarit (yhdessä Jouko Raivion kanssa)

  • Punavuoren keisarinna(1990)
  • Jumalan ruoska(1991)
  • Ruumisvaunut Bulevardilla (1992)
  • Murha Monrepoossa (1993)
  • Kuolema ylioppilastalolla (1994)
  • Stenvallin tapaus (1995)

Hovimäki-kirjasarja

(yhdessä Anna-Lisa Mestertonin, Carl Mestertonin ja Jussi-Pekka Aukian kanssa)

  • Ruotsin vallan iltarusko. Gummerus, 1999.
  • Keisarin auringon alla. Gummerus, 2000.
  • Heräämisen aika. Gummerus, 2001.
  • Oolannin sodasta sortovuosiin. Gummerus, 2002.
  • Päin nousevan Suomen rantaa. Gummerus, 2003.
  • Ei muuta kunniaa. Gummerus, 2004.

Lähteet

  1. ↑ a b Kirsti Manninen Otava. Viitattu 9.12.2013.
  2. ↑ Kuka kukin on 2007. Otava, 2006.
  3. ↑ Tietopöllö-palkinto Lastenkirjainstituutti. Viitattu 9.12.2013.
  4. ↑ Kirsti Manninen sai Kaarina Helakisa -palkinnon Yle Uutiset. 7.4.2009. Viitattu 17.7.2015.
  5. ↑ Lehtimäki, Riitta: Enni Mustonen eli Kirsti Manninen kutsuu kaikki kotiinsa Kotiliesi. 9.9.2015. Otavamedia. Viitattu 28.10.2015.
  6. ↑ Brunou, Salla: Kirsti Manninen näkee tarinansa kuvina kirjoittaessaan Lukulamppu. Viitattu 28.10.2015.
  7. ↑ Kirjailija Kirsti Manniselle puoli vuotta ehdollista törkeästä veropetoksesta ja kirjanpitorikoksesta Helsingin Sanomat. 21.3.2017. Viitattu 21.3.2017.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kirsti_Manninen&oldid=17396876”